Rakkaus ei tahraa
ei tartu
siinä on likaa hylkivä pinta
se on puhdas
hygieeninen
ei takerru omahyväisesti
pitää kiinni rakastavin ottein.
Rakkaus antaa
ei ota
rakkaus hyväilee hellästi
antaa onnen tunteen
ei tahdo väkisin omistaa
antaa vapauden valita ja liikkua.
Rakkaus on ystävyyttä
ei katkeroidu
ei hylkää
anteeksi antaa
tahtoen aina toisen parasta
rakkaus on hyvänmielen ylläpitäjä!
Rakkaus on myös energinen
ammentaa itsestään
- kaiken -
kaiken energian
ja antaa
- antaa sen Sinulle!
ei tartu
siinä on likaa hylkivä pinta
se on puhdas
hygieeninen
ei takerru omahyväisesti
pitää kiinni rakastavin ottein.
Rakkaus antaa
ei ota
rakkaus hyväilee hellästi
antaa onnen tunteen
ei tahdo väkisin omistaa
antaa vapauden valita ja liikkua.
Rakkaus on ystävyyttä
ei katkeroidu
ei hylkää
anteeksi antaa
tahtoen aina toisen parasta
rakkaus on hyvänmielen ylläpitäjä!
Rakkaus on myös energinen
ammentaa itsestään
- kaiken -
kaiken energian
ja antaa
- antaa sen Sinulle!
Vastaukset 10
Vanhimmat
niin kaunis kuin runosi alku onkin,
niin uskallanpa väittää, että rakkaus VOI tahrata ja satuttaa.
Silti se voi olla rakkautta, ihmismieli on vaan niin kummallinen.
Se aiheuttaa kipua toiselle ihmiselle joskus jopa ymmärtämättä,
silti se on rakkautta. Mutta jos rakkaus muuttuu esim omistus-
haluksi, sitä ei mielestäni enää voi laskea rakkauden nimiin.
Eli se voi siis myös takertua omahyväisesti.
Sorry että kumosin runosi muutamia kohtia, olen vain nähnyt
kumpaakin puolta.
Rakkaus ON myös ystävyyttä ja ymmärrystä,
samaan hiileen puhaltamista.
Siitä saa myös energiaa, siinäkin olen kanssasi samaa mieltä.
Runosi on kovastikin mieleeni, vaikka pyörsinkin siitä mielipiteitäsi.
Silti niillä ei ollut tarkoitus teilata runoasi, ymmärtänet mitä tarkoitin.
Tiesin, että moni ajattelee kuten sinä ja itse asiassa niin minäkin,
vaikka runon niinsanotusta "täydellisestä" rakkaudentunteesta
yritinkin kirjoittaa. Täydellistähän rakkauttahan voi olla vain agape
rakkaus (Jumalallinen), kaikki muu on inhimillistä rakkautta, näin se on.
Usein jos rakkaus muuttuu liian omistushaluiseksi, silloin rakastaa
enemmän itseään, ajattelee vain omaa onneaan, eikä huomaa ajatella
toisen onnea, sitä onkä hän onnellinen, esim. jos ei anna vapautta valita
tekemisiään tai menemisiään, etenkin jos ne ovat oman onnensa tiellä.
Kiva kun kerroit mielipiteesi, samoilla aaltopituuksilla ollaan tässä asiassa,
mutta yrittänyttähän ei laiteta. :)
Ken hyvyydellä löytää
ja omaansa pyyteettömästi rakastaa
kuin lämmöllään hyvänä pitää
on Elämänsä löytänyt
että voimansa edelleen
yhteiseen kotiinsa
saattaa.
Tämä tuli Sinusta mieleen
runosi kainalosta sanoiksi.
Pyyteetön rakkaus on suurta
lämmöllä hyvänä pitäen
rakkaudella ilman muuta
sinetöiden toisiinsa liimautuen.
Rakkaus, se sana suurin ja voimakkain!
Kiitos kun pistäydyit ja sanasesi jätit. :)
Tästä runosta löysin sekä jotain vanhaa,että jotain uutta.
Mukavasti sanojasi pyörittelit.Tästä nyt ei ainakaan tule huonolle tuulelle!
Se on ihanaa, jos runostani ei tule ainakaan huonolle tuulelle,
sehän on meille runon kirjoittajille iso asia, viihdyttää lukijaa. :)
Jotain vanhaa ja jotain uutta, hmm... kiva niin, valitsit sanasi
niin että lämmittivät mieltäni, siitä kiitos Sinulle!
Tämähän sopisi jollekin nuorelleparille kirkkoon lausuttavaksi!
.."Rakkaus ei tahraa
ei tartu
siinä on likaa hylkivä pinta
se on puhdas"..
Sillä rakkaus on - kun se ON - kaikkea tuota -
..Siksi se on -Rakkaus- :)) ei mikään muu! :)
Kiitos Dii_ tästä 'rakkaudesta' ja levollista iltaa ja yötä! :)
Rakkaus on juuri sitä miksi sen muodostamme?
Kiitos jos niin, että vaikka nuorelle parille kirkkoon lausuttavaksi. :)
Rakkaus on niin moninainen asia, joillekin se voi olla rankkaa,
mutta taas toisille mitä iiiihanin asia!?
Murukulta, tässä Silulle rakkausruno:
Rakkaus rinnassa on suurta voimaa
rakkaus ei hylkää, ei kadota
rakkaus antaa, ei pyydä ei vaadi
rakkaus hymyilee aina
on mukana kaikessa kanssasi
lähellä aina tarvittaessa
mielellään pyyteettömänä
rakkaus
se vain on sellainen! :)
Kiitos Murukulta.
.."ja kaiken se kärsii" aito rakkaus. Tämä runosi on viisasta ja kaunista pohdintaa rakkauden olemuksesta : )
Kiitos hienosta lukuhetkestä : )
Niinpä, se aito oikea rakkaus kaiken kestää
ja kaiken kärsii, mutta sitä taitaa olla vain
niin kovin harvassa, mutta uskoisin, että ehkä löytynee vielä. :)
Ihminen on niin kovin inhimillinen, myös näissä rakkaus asioissa.
Kiitos padme_ kun luit ja kauniit sanasesi jätit. :)