jos perhe kuluttaa paljon vettä ja talo on tuleva matalaenergiasellainen, niin millainen mlp kannattaa ottaa Tampereen korkeudelle 250m2 Lakka (eko ) lattilämmitystaloon? Talo etelärinteessä n 700m3.
Ammetta ei tule, mutta saunotaan ja lotrataan suihkussa senkin edestä.
Kannattako osateho matalien lämmityskulujen vuoksi ja siihen yhddistetty iso säiliö pitkien käyntijaksojen ja korkean copin saamiseksi ja kaäyttöveden turvaamiseksi.
Paljonko arvioitte kaivonsyvyyden minimisyvyydeksi (kannattaa jättää hiukan pelivaraa, eli ylimitoittaa kaivo ja alimitoittaa kone, eikös jees?)
Ammetta ei tule, mutta saunotaan ja lotrataan suihkussa senkin edestä.
Kannattako osateho matalien lämmityskulujen vuoksi ja siihen yhddistetty iso säiliö pitkien käyntijaksojen ja korkean copin saamiseksi ja kaäyttöveden turvaamiseksi.
Paljonko arvioitte kaivonsyvyyden minimisyvyydeksi (kannattaa jättää hiukan pelivaraa, eli ylimitoittaa kaivo ja alimitoittaa kone, eikös jees?)
Vastaukset 4
Vanhimmat
Olen rakentanut monta erilaista rakennusta ja kaikissa on mlp.
Nykyisin asennan erillisen kaksoisvaippavaraajan käyttöveden lämmitykseen sekä erillisen maalämpöpumpun.
Eräs rakennus on suurinpiirtein samankokoinen kuin sinun rakennuksesi.
Siinä on Niben lämpöpumppu 1140-10, eli 10 kw:n tehoinen, lisäksi Niben VPA 200/300 kaksoisvaippavaraaja. Tällä paketilla lämmitys tulee edulliseksi eikä lämmin käyttövesi taatusti lopu kesken. Lisäsähköä sähkövastuksiin ei viime talvena mennyt ollenkaan.
Lämmönkeruupiiri on järven pohjassa. Rakennus keski-suomessa.
Nyrkkisääntönä porakaivon aktiivinen syvyys on sama kuin rakennuksen neliömäärä. Sinun tapauksessasi yksi porakaivo ei riitä, koska keruupiiristä tulisi liian pitkä, siis tarvitaan 2 reikää joiden aktiivinen syvyys on 130 metriä/reikä.
Aktiivinen syvyys tarkoittaa vesipatsaan korkeutta poranreiässä.
Porakaivon hintoja kannattaa kysellä usealta urakoitsijalta ympäri suomea.
Aikaisemmissa rakennuskohteissani halvin porakaivontekijä on ollut Porakaivoliike Kallioniemi Jämsästä. He tekevät aina 165 mm reiän, kun muiden urakoitsijoiden 140 mm poranreikä olisi ollut kalliimpi.
Lattialämmitys kannattaa tehdä riittävän tiheä jotta päästään hyvään tehokertoimeen. Kiertoveden suunnittelulämpötilaksi kannattaa valita 38/30 astetta.
Jakotukilta makuuhuoneisiin ja kylppäriin menevät lämmitysputket kannattaa laittaa 28 mm suojaputkeen siirtomatkan osalta, ettei lämmin vesi lämmitä liikaa esim. käytävää ja makkarin lämmitysteho heikkene. Paluupuolen putki voi lämmittää esim. sitä käytävää. Jos jakotukilta menevät putket asentaa suoraan valuun, tulee usein sellainen käytännön ikävä seikka, että esim, pesuhuoneen, makkareiden ja muiden piirien putket lämmittävät käytävän lattiaa niin paljon, että olohuoneen lämpötila nousee niin ylös, että huonetermostaatit kytkevät olohuoneen lattiat pois päältä. Seurauksena olohuoneessa on aina lattiat kylmänä, mutta käytävän lattia on lämmin. Ongelma ei poistu vaikka kiertoveden lämpötilaa pitäisi alhaisena.
Oletko suunnitellut jäähdytystä maalämmön avulla?
Minulla on siihen valmis ratkaisu.
>Nykyisin asennan erillisen kaksoisvaippavaraajan käyttöveden lämmitykseen sekä erillisen maalämpöpumpun.
Myös minun lempparit.
>Eräs rakennus on suurinpiirtein samankokoinen kuin sinun rakennuksesi.
Kas. Rahikainen puhui samaa.
>Siinä on Niben lämpöpumppu 1140-10, eli 10 kw:n tehoinen, lisäksi Niben VPA 200/300 kaksoisvaippavaraaja.
Nibe varmasti muuten ok, mutta ainakin aiemmin tuli koneen mukana vain yksi kiertovesipumppu ja käytännössä kytkentä meni niin että kun kone tekee kuumaa vettä niin lattiassa ei kierrä vesi lainkaan. Eikä siinä muuta hätää ole, mutta jos IVK:ssa on vesipatteri niin sepä kopsahtaa jäähän jos vesi ei kierrä. Eli pitää varmistaa että kuuman käyttöveden tekeminen ei pysäytä muuta lämmitysveden kiertoa. Se kustantaa yhden kiertovesipumpun jonka aiemmin joutui ostamaan erikseen Nibeen.
Mitätön pikkuseikka, PAITSI JOS TUON UNOHTAA!!!!
10kw pumppu lienee miltei täysitehoinen (=riittävän tehokas) esitettyyn taloon.
>Tällä paketilla lämmitys tulee edulliseksi eikä lämmin käyttövesi taatusti lopu kesken.
Joo.
Entä hinta pelkille laitteille?
>Lisäsähköä sähkövastuksiin ei viime talvena mennyt ollenkaan.
No sehän onkin "täysteho" mitta.
>Nyrkkisääntönä porakaivon aktiivinen syvyys on sama kuin rakennuksen neliömäärä. Sinun tapauksessasi yksi porakaivo ei riitä, koska keruupiiristä tulisi liian pitkä, siis tarvitaan 2 reikää joiden aktiivinen syvyys on 130 metriä/reikä.
En jaksa laskea, mutta yksi reilu 200m reikäkin voisi riittää, mikäli vesi tulee vastaan kyllin aikaisin. Yksi aina parempi kuin kaksi pientä, jos se yksi siis saadaan riittämään.
>Porakaivon hintoja kannattaa kysellä usealta urakoitsijalta ympäri suomea.
Jep. Oulussa oli muinoin monopoli. Ei kiva.
Naapuri hommasi porarit ruotsista. Ja Tampereeltakin käyvät Oulussa poraamassa kun täällä on niin hyvät hinnat... *kele!
>Aikaisemmissa rakennuskohteissani halvin porakaivontekijä on ollut Porakaivoliike Kallioniemi Jämsästä. He tekevät aina 165 mm reiän, kun muiden urakoitsijoiden 140 mm poranreikä olisi ollut kalliimpi.
Minkähän ne sotkamon pojjaat teki. Toimii kuiteski ja viimeiset 10 metriä meni ilmatteeks, mutta muutoin hinta suolainen reilu 7000€.
>Lattialämmitys kannattaa tehdä riittävän tiheä jotta päästään hyvään tehokertoimeen.
Jos talo on energiapihi niin ei niitä kamalan tiheään tartte. Mutta seinille ja akkunoitten alle paljon putkea!
>Jakotukilta makuuhuoneisiin ja kylppäriin menevät lämmitysputket kannattaa laittaa 28 mm suojaputkeen siirtomatkan osalta, ettei lämmin vesi lämmitä liikaa esim. käytävää ja makkarin lämmitysteho heikkene. Paluupuolen putki voi lämmittää esim. sitä käytävää. Jos jakotukilta menevät putket asentaa suoraan valuun, tulee usein sellainen käytännön ikävä seikka, että esim, pesuhuoneen, makkareiden ja muiden piirien putket lämmittävät käytävän lattiaa niin paljon, että olohuoneen lämpötila nousee niin ylös, että huonetermostaatit kytkevät olohuoneen lattiat pois päältä. Seurauksena olohuoneessa on aina lattiat kylmänä, mutta käytävän lattia on lämmin. Ongelma ei poistu vaikka kiertoveden lämpötilaa pitäisi alhaisena.
Miksiköhän tuota ei lue missään ohjeissa...?
No onneksi mieki tuon tuumasin aikoinaan, perfektinistia kun leikin.
>Oletko suunnitellut jäähdytystä maalämmön avulla?
>Minulla on siihen valmis ratkaisu.
Pisnismiehiä?
LÄT8 700L tulistinvaraaja 230m2 700m3 Ylikiiminki, 1650kwh talvipäivä, 8400kwh muuaika, sis kaikkisähkö
(LÄT8:ssa siis mm. tulistin sekä semmonen vekotin joka jälkeen "kuivaa" ja lisäjäähdyttää kylmäaineen ennen kompuraa ja siirtää siitä otetun lämmön kylmäaineeseen joka on napannut maapiirin lämmön. Tulistin nostaa kuuman käyttöveden tuotannon hyötysuhdetta ja tuo toinen vekotin nostaa kokonaishyötysuhdetta muutaman rosentin)
En tiiä onko nuo lisäkilkkeet lisähinnanväärtejä, tulipahan laitettua. Suomalaisesta sai maksaa kait reilun tonnin kotimaisuuslisää, mutta rutsalaisiin ei esim yhtä pätevää varaajaa ollut tarjolla.
(pumppu maksoi K-raudassa 5800€ ja varaaja 2200€ tuossa muutama vuosi sitten, noin 210m kaivo kustansi reilut 7000€, kahden putken kytkis, ei siis normaali lapualainen kolmen kytkis)
ei ole vielä ollut oikeaa tarvetta
Mutta enerventin IVK:Ssa meillä on jäähdytyskenno. Lisäksi voin laittaa puhallinkonvektorin koska tuli litkuputket ja kondenssiviemäröinti tehtyä jo aikoinaan.