Verot ja veroluonteiset maksut herättävät aina tunteita.
Mitä mielipiteitä on näihin veroihin?
1) valtionveron alentaminen kaikilta veronmaksajilta 1%. Tämä hyödyttää kaikkia veronmaksajia tasaisesti. Joka maksaa enemmän veroja hyötyy tästä vähän enemmän. Kokoomuksen malli.
2) kulutusveron alentaminen esim. ruoan arvonlisäveron alentaminen. Tämä hyödyttää vähävaraisempia, jotka nyt pystyvät hankkimaan enemmän ruokaa tai ainakin edullisemmin . Rikkaat eivät syö yhtään enempää, vaikka hinta vähän alentuisikin. Keskustan malli. SDP on vastustanut tätä.
3) omaisuusveron poistaminen v. 2006. SAK teki sopimuksen tästä ja SDP kannatti sitä ja se poistettiin. Tästä hyötyivät vain ne, jotka omistivat huomattavan määrän verotettavaa varallisuutta. Palkansaajan verotusta tämä ei alentanut lainkaan. Ökyrikkaat hyötyivät tästä 125 miljoonaa vuodessa.
4) mediamaksu TV-luvan korvikkeeksi, joka määrättäisiin siitä riippumatta onko tv:tä. Tasainen maksu suosii hieman paremmassa taloudellisessa asemassa olevia. Tätä kannattavat Kokoomus ja SDP. Keskusta tahtoisi tähän poikkeuksia vähävaraisten osalta.
5) verojen alentaminen pienituloisilta. Kysymys on valtionveroista. Henkilö, joka saa tuloja vuodessa 16.700 euroa, maksaa valtiolle kuukaudessa keskimäärin vajaat 30 euroa veroa. Jos tällaisen henkilön maksamat verot puolitettaisiin hän saisi 15 euroa enemmän kuukaudessa käteen. Propagandasyistä jotkut ryhmät ovat nimellisesti esittäneet tällaisia ajatuksia.
Henkilö ei maksa lainkaan valtionveroa, jos hänen kuukausitulonsa jäävät alle 1.050 euroa kuukaudessa.
6) Bensaveron alentaminen. Kysymyksessä on kulutusvero, jolla on iso tuotto. Tästä hyötyisivät tieliikenneyrittäjät ja pitkän matkan työmatkalaiset. Kukaan ei ole kannattanut tätä.
7) Perintöveron alentaminen. Perintöveroa maksetaan vain tietyn n. 4.000 euron ylittävästä perintöosuudesta. Perintövero on sitä suurempi, mitä kaukaisempi sukulainen on kysymyksessä. Perintöveron alentamisesta hyötyy omistavan luokan jälkikasvu. Ongelmia tämä aiheuttaa tilanteessa, jossa toinen vanhempi on kuollut, mutta perintöverot lankeavat maksuun lapsille perintöosuudesta, jota ei saa realisoitua.
Mitä mielipiteitä on näihin veroihin?
1) valtionveron alentaminen kaikilta veronmaksajilta 1%. Tämä hyödyttää kaikkia veronmaksajia tasaisesti. Joka maksaa enemmän veroja hyötyy tästä vähän enemmän. Kokoomuksen malli.
2) kulutusveron alentaminen esim. ruoan arvonlisäveron alentaminen. Tämä hyödyttää vähävaraisempia, jotka nyt pystyvät hankkimaan enemmän ruokaa tai ainakin edullisemmin . Rikkaat eivät syö yhtään enempää, vaikka hinta vähän alentuisikin. Keskustan malli. SDP on vastustanut tätä.
3) omaisuusveron poistaminen v. 2006. SAK teki sopimuksen tästä ja SDP kannatti sitä ja se poistettiin. Tästä hyötyivät vain ne, jotka omistivat huomattavan määrän verotettavaa varallisuutta. Palkansaajan verotusta tämä ei alentanut lainkaan. Ökyrikkaat hyötyivät tästä 125 miljoonaa vuodessa.
4) mediamaksu TV-luvan korvikkeeksi, joka määrättäisiin siitä riippumatta onko tv:tä. Tasainen maksu suosii hieman paremmassa taloudellisessa asemassa olevia. Tätä kannattavat Kokoomus ja SDP. Keskusta tahtoisi tähän poikkeuksia vähävaraisten osalta.
5) verojen alentaminen pienituloisilta. Kysymys on valtionveroista. Henkilö, joka saa tuloja vuodessa 16.700 euroa, maksaa valtiolle kuukaudessa keskimäärin vajaat 30 euroa veroa. Jos tällaisen henkilön maksamat verot puolitettaisiin hän saisi 15 euroa enemmän kuukaudessa käteen. Propagandasyistä jotkut ryhmät ovat nimellisesti esittäneet tällaisia ajatuksia.
Henkilö ei maksa lainkaan valtionveroa, jos hänen kuukausitulonsa jäävät alle 1.050 euroa kuukaudessa.
6) Bensaveron alentaminen. Kysymyksessä on kulutusvero, jolla on iso tuotto. Tästä hyötyisivät tieliikenneyrittäjät ja pitkän matkan työmatkalaiset. Kukaan ei ole kannattanut tätä.
7) Perintöveron alentaminen. Perintöveroa maksetaan vain tietyn n. 4.000 euron ylittävästä perintöosuudesta. Perintövero on sitä suurempi, mitä kaukaisempi sukulainen on kysymyksessä. Perintöveron alentamisesta hyötyy omistavan luokan jälkikasvu. Ongelmia tämä aiheuttaa tilanteessa, jossa toinen vanhempi on kuollut, mutta perintöverot lankeavat maksuun lapsille perintöosuudesta, jota ei saa realisoitua.
Vastaukset 21
Vanhimmat
jos pienituloinen perheen jälkeläinen saa omakotitalon perintönä, niin usein se joudutaan myymään perintöveron vuoksi. Epäoikeuden mukaista.
Perintöverossa pitäisi olla porrastus. Alle 100 000 perinnöstä ei maksettaisi ollenkaan perintöveroa ja sen ylittävältäkin osalta otettaisi perinnön saajan tulot ja muu varallisuus huomioon perintöveroa määrättäessä. Eli perintövero maksukyvyn mukaan.
yksi esimerkki kohtuuttomuudesta. Aikoinaan mies kuoli ja leskelle jäi 30 000 perintöä puolisolta. Nämähän on perheen yhteisiä varoja. Leski joutui maksamaan 30 000 markasta 10 000 markkaa perintöveroa. Minusta tällainen on kohtuutonta.
Perintöverossa on porrastus.
Korjaan myös hieman aikaisemmin sanomaani, että tuo n. 4.000 euron verottomuusraja koskeekin vain lahjaveroa. Perintöveron alaraja on 20.000 euroa per pää. Eli jos perintöosuus on alle 20.000 euroa, ei mene mitään veroa.
Luokat ovat:
20.000-40.000
40.000-60.000
60.000-
Lähisukulainen maksaa 25.000 euron perinnöstä veroa 450 euroa. Vieras esim. testamentin saaja maksaa 1.100 euroa.
Lähisukulainen maksaa 50.000 euron perinnöstä veroa 2.500 euroa. Vieras esim. testamentin saaja maksaa 6.700 euroa.
Lähisukulainen maksaa 100.000 euron perinnöstä veroa 8.700 euroa ja vieras 22.100 euroa.
1. Veronalennus tasaprosenttina suosii aina pienituloisia, koska verotus, jota alennetaan on progressiivinen. Jos 1% vähenntään 46% verotuksesta se on aika paljon vähemmän kuin se, että sama 1% poistuu 16% verotuksesta.
2. Ruoan arvonlisäveron vähentäminen 5 %-yksiköllä alentaa sisäfileen hintaa enemmän kuin maksalaatikon hintaa, eli kallista ruokaa syövät rikkaat hyötyvät siitä enemmän. Toinen asia on, että kauppa on jo nostanut hintansa tasolle, josta alvin alennus vain palauttaa hinnat hiukan lähemmäksi tasoa, jolla hinnat olivat veronalennuksesta päätettäessä. - Vain kauppa on hyötynyt tästä showsta.
3. Omaisuusveron poistaminen hyödytti rikkaita siinä, ettei omaisuutta tarvitse enää realisoida tai käyttää palkkatuloja omaisuusveron maksuun. Ne, joilla omaisuutta ei ole, eivät tietenkään hyödy mitään. Omaisuus tulee nytkin verolle, kun sitä myy (myyntivoittovero) tai viimeistään silloin, kun myyntituloja käyttää (alv), joten ei omaisuus koskaan verotonta ole, kun omaisuuden tuotostakin menee aina pääomavero.
4. Mediamaksu on ovela poliittinen veto rakentaa puolueille oma, eduskunnan valvoma media vapaan median rinnalle. Ennen kuin mitään maksutapoja lyödään kiinni, on puolueiden ja eduskunnan määriteltävä hyvin yksityiskohtaisesti, mitä "julkinen mediapalvelu" pitää sisällään ja vasta sitten perusteltava, miksi tuosta palvelusta pitäisi maksaa.
5. Verotettavan tulon alarajaa pitäisi nostaa myös kunnallisverotuksessa ja korvata se kunnille, koska pienten tulojen verottaminen niin, että verotuksen vuoksi pienentyneelle nettoansiolle pitää maksaa toimeentulo- ja asumistukia ei hyödytä muuta kuin byrokratiaa.
6. Bensavero, eli bensan hinta on aina pois muusta kulutuksesta niiden osalta, joiden on pakko ajaa. Tämä haittaa etenkin maaseudun pienituloisia, joiden ostovoimasta viistetään bensaverossa kohtuuton siivu suoraan verottajalle ennen kuin rahaa voi kuluttaa muuhun tarpeelliseen. Tämä lisää työttömyyttä samoin kuin se, että liian korka bensavero vähentää kotiman matkailua ja vähentyneestä ostovoimasta ei enää riitä rahaa maaseudun matkailupalvelujen kysyntään. - Kepu on täysin kääntänyt takkinsa bensaveron suhteen, kun se teki asiasta jopa kaksi välikysymystä Lipposen hallituksille, mutta nyt ei korjaa asiaa vaikka voisi.
7. Leski ja vainajan lapset pitäisi vapauttaa perintöverosta kokonaan vaikkapa jopa puoleen miljoonaan euroon saakka ja periä veroa vasta ylimenevältä osalta. Muilta kuin leskeltä ja lapsilta verotettavan perinnön raja voisi mennä 50 000 eurossa, eli ylimenevä osuus olisi verotettavaa. Rikkaat siis olisivat aina perintöveron piirissä, mutta tavallinen keskituloinen, palkastaan asunnon ja kesämökin säästänyt perhe saisi pitää omaisuutensa myös silloin, kun se vaihtaa nimellistä omistajaa jonkun perheestä kuollessa.
-Jäbä
1) isotuloinen saa absoluuttisesti enemmän rahaa takaisin tasaisella veronalennuksella, koska maksaa enemmän verojakin.
2) käsittääkseni ruoan arvonlisäveroa ei ole vielä toteutettu. Vinkkaa jos sinulla on parempaa tietoa.
3) omistusasunnon tuotosta ei mene veroa.
4) mediamaksu olisi helpompi kerättävä ja säästäisi yleiskuluja. Kaikki joutuisivat maksamaan, sellaisetkin joilla ei ole tv:tä.
5) verotettavan tulon alarajan nosto on hyvä, mutta se tulisi koskea vain niitä, jotka ovat aidosti koko ajan työmarkkinoiden käytettävissä. Tuntuisi oudolta, että se koskisi myös opiskelijoita, joiden ei tarvisisi sen jälkeen käytännössä enää maksaa veroja lainkaan.
6) bensaveron tuotto on koht. iso. Sen laskeminen edellyttäisi joidenkin muiden verojen nostamista.
7) perintöveron osalta on yllä kommentissani tarkempaa ja osin korjattua tietoa
Mielestäni kiinteistöveroa voisi korottaa. Käsittääkseni sen tuotto menee kunnille, joka on todella tarpeen niiden talouden paikkaamiseen.
"5) verotettavan tulon alarajan nosto on hyvä, mutta se tulisi koskea vain niitä, jotka ovat aidosti koko ajan työmarkkinoiden käytettävissä. Tuntuisi oudolta, että se koskisi myös opiskelijoita, joiden ei tarvisisi sen jälkeen käytännössä enää maksaa veroja lainkaan."
Mutta jos asiaa ei tunne on tuokin ajattelu mahdollista.
Opintotuki, kuin myös työmarkkinatuki ovat sosiaalisia tukia joiden verotus on tasavero. viimeisen opintotuen veropäätöksiä en tunne, mutta jos siihen ei ole tehty muutoksia on vero 19%. niin myös työmarkkinatuen.
Jos saan palkkana saman minkä työmarkkinatukena vero olisi 6%. Mielestäni tässä olisi korjauksen paikka, koska kaikista pienituloisin maksaa suurinta veroa tuloluokassaan.
Veronalennukset ei koskaan ole koskeneet näitä ryhmiä.
Ajattelin omassa kommentissani mahdollisia palkkatuloja. Olen olettanut opintotuen menevän samalla samoin kuin palkkatulojen verotuksen.
Työmarkkinatun kohdalla asia on niin kuin mainitsit.
1. Progressio kiristyy, jos kaikki saavat vain 1% veronalennuksen, koska alennus on isotuloisella suhteellisesti pienempi ja pienituloisella suhteellisesti suurempi. Alennuksen tarkastelu euroissa on politikointia ja perustuu kateuteen, kun siinä ei oteta huomioon, että isotuloinen maksaa tuloistaan paljon isompaa veroprosenttia kuin pienituloinen.
2. Päätös on tehty ruoan alvin pudottamisesta 17%:sta 12%:iin ja odottaa voimaantuloaan, mikä tapahtuu jo muutaman kuukauden kuluttua. Kaupan hinnat ovat päätöksen jälkeen nousseet 10-15%, eli vain kauppa voittaa tässä showssa.
3. Omistusasunnon vuokratulo on verollista. Tietyin ehdoin myös sen myyntitulo menee verolliseksi, jos omistusaika on ollut lyhyt. Kiinteistöveroakaan ei pidä unohtaa.', koska se rasittaa omistusanunnon pitämistä.
4. Minun logiikkni mukaan on ensin päätettävä siitä, mitä maksulla saa ja vasta sitten maksun perintätavasta ja suuruudesta. Et sinä ruoastakaan maksa tietämättä onko se lihaa, kalaa vai kanaa.
5. Verotettavan tulon alarajan tulee koskea kaikkia palkansaajia.
6. Bensaveron alennuksen lisäämä ostovoima tulee veroina takaisin jo alvin kautta ja työllisyyden paranemisena maaseudulla ja matkailuelinkeinossa.
7. Ruotsista perintövero poistettiin kokonaan, mille on perustelunsa, koska se, mitä yleisimmin peritään on hankittu jo moneen kertaan verotetulla rahalla, eli ei perintö ole millään tavalla ollut verotuksen ulkopuolella.
Kiinteistövero tulee aina meidän tavallisten tallaajien maksettavaksi vuokrien ja liikekiinteistöjen kohdalla hintoijen kautta.
-Jäbä
-Jäbä
7. Tuo kommenttisi perintöverotuksesta tarvitsee siinä mielessä täydennystä, että pääosin omaisuuden arvon noususta ei ole maksettu mitään veroa. Esim. asunnon tai pörssiosakkeiden hinnan nousu.
Onko sinulla tilastoja tai todellista selvitystä ruoan hinnan noususta lähikuukausina muuta kuin pelkkä aavistus?
Onhan tässä kuitenkin ollut lievää inflaatiota ja kustannusten nousua koko ajan. Tietyt hinnankorotukset perustuvat raaka-aineiden hinnannousuun eli tuottajaportaan hinnoitteluun kuten esim. viljan hinta. Tästä tiedotti aikaisemmin esim. Fazerin leipomot.
Asunnon ja pärssiosakkeiden hinnannousu on tietysti yksi keskustelun kohde, mutta pitäisi ottaa huomioon, että se johtuu useinkin inflaatiosta, kun markkinat (kysyntä ja tarjonta) pitävät asuntojen ja osakkeiden reaaliarvot aina kohdallaan.
Minusta siitä ei pitäisi perintöverottaa, jos perinnön jättäjä on aikanaan hankkinut jotain ankarasti verotetuilla nettotuloillaan, pitänyt sitä säästössä ja asuntoaan hyvässä kunnossa sitä remontoimalla (verotetuilla tuloillaan ja alvit maksaen), ja rahan arvon huononeminen nostaa osakkeiden ja asunnon arvoa siksi, että ostohalukkaat ihmiset ovat valmiit maksamaan siitä sen, mitä heikentynyt rahan arvo heille anta resursseja.
Elintarvikkeiden hintojen viimeaikaisista nousuista olen lukenut lehdistä, kun media on tutkinut asiaa. nousu on ollut meillä muuta Eurooppaa voimakkaampaa ja hinnat eivät ole meillä laskeneet, vaikka ne ovat muualla Euroopassa kääntyneet laskuun.
Raaka-aineiden (mm. viljan) ja energian hinnat laskivat Euroopassa jo kuukausia sitten, mutta Suomessa ei nähty vastaavaa kuluttajahintojen laskua kuin muualla. Joku lehtijuttu selitti asiaa sillä, etä meillä Kesko ja S-ryhmä tekevät tavarantoimittajiensa kanssa kiinteät sopimukset kolmasti vuodessa, aina neljäksi kuukaudeksi kerrallaan ja siksi hinnat eivät muutu.
Minusta tämä on kaikkea muuta kuin vapaata markkinataloutta, jossa vallitsisi vapaa hintakilpailu. Suomessa koko elintarvikeketju on yhtä sopimuskartellia, johon viranomainen ei rohkene puuttua, koska elintarvikealan osuuskuntamuotoiset yritykset ja kaupan keskusliikkeet rahoittavat puolueita. Lehditö penkoo joitan Sukarin / kumppanien nappikauppoja, kun iso raha on edelleen täysin piilossa.
-Jäbä
Asuntojen hinnat ovat kyllä pääosin nousseet muusta syystä kuin inflaation vuoksi. Etelässä varsinkin sen vuoksi, koska rakentamatonta maata on niin vähän. Eli niukkuus on ollut suurin hintoja nostava tekijä.
Hyvä esimerkki oli taannoin lehdessä, jossa pienellä siivoojan palkalla aikoinaan elellyt mökin mummo oli jotenkin saanut hankittua itselleen tönön jostain Helsingistä. Nyt tönöllä ei käytännössä ollut sen kummemmin arvoa, mutta tönön ympärillä olevalla maaomaisuudella jopa miljoonan.
Jos joku vanha suku on päässyt käsiksi huomattavaan maaomaisuuteen, siitä ei myöskään ole aikoinaan maksettu veroja.
Myös osakkeet nousevat keskimäärin inflaatiota enemmän.
Demareille on iso kysymys koska Demarit nostivat alv:n 17%:ttiin. Propakandana sitten lykätään hintojen nnousua.
Todellisuudessa hinnat ovat nousseet koko euron ajan ntasaisesti. Jostakin syystä nyt on se aikaisemmin piilotettu hintojen nousu purettu tiloastoihin.
Minä ruoan ostajana olen huomannut että hinnat nousi jyrkimmin silloin kun liityttiin euroon. Silloin sai 100 Mk:lla viikon ruoat, mutta saman ruokamäärän ostoon seuraavana päivänä meni 25 euroa saman ruokamäärän ostamiseen. Hintojen nousu oli vuorokaudessa noin 30%. 2005 meni jo saman ruokamäärän ostamiseen 60 euroa. Nyt menee noin noin 80 euroa. Todellisuudessa hintojen nousuvauhti on hidastunut viimeisen vuoden aikana. Tilastovirheen korjaus aiheuttaa sen että näyttää siltä että hinnat ovat nyt hypähtäneet ylös, mutta todellisuus on ihan toinen.
Eli Demareille ja Demarisympatiseeraavat "tutkimuslaitokset" haluavat osoittaa että alv:n lasku on virhe, koska se on viimeinen Lipposen hallituksen töppi jonka Vanhasen hallitukset korjaavat. Kaikkea muuta on jo korjailtukin.
Yksi hyvä juttu jonka kuulin tänään. Lipponen ei ole alkanut Demareiden eurovaalimainoksiin millään tavalla koska Demarit puhuvat keikkea sitä vastaan mitä Lipponen hallituksissaan teki. Demarit on heittäneet Lipposen yli laidan asioissa. Lipponen on taas heittänyt Nykydemarit yli laidan koska ne ovat muuttaneet Demareiden politiikan suunnan 180 astetta Lipposen politiikkaan verrattuna-
Jos maata (tai jonkun firman osakkeita) on tarjolla myyntiin vähemmän kuin on halukkaita ostajia, jiin hinta tuppaa nousemaan, kun ostajat tarjovat kilpaa enemmän, jotta saisivat sen, mitä haluavat.
Tällaisesta "arvonnoususta" pääsee kuitenkin hyötymään vain se, joka myy, ei se, joka pitää maan tai osakkeet itsellään eikä myy.
Tätä varten meillä on myyntivoiton verotus, joka rokottaa sellaisia ihmisiä, jotka pyrkivät ostamaan halvalla ja myymään kalliilla, eli spekuloimaan maan tai osakkeiden arvojen nousulla.
-Jäbä
vaikuttaa myös ruoan hintaan josta -Jäbä kirjoittelee muka alv:aiheuttamana hinnan nousuna.
Myyntivoitosta menee vero .Hankinta olettama on 40% ,jos kiinteistö ollut omistajalla yli 10v.Verottajalta tarkemmat tiedot.
Jos ei myy tällaisen onnenpotkun jälkeen omaisuuttaan. Niin myyntivoittoveroa ei menisi perintötilanteessa.
Eli jos ei olisi mitään perintöveroa, tällaiseen onnenpotkuun tai niukkuuteen perustuvan hyödykkeen arvonnousu jäisi kokonaan verottamatta. Nämäkin verotulot pitäisi ottaa jostain muualta tai sitten leikata palveluita.
Kyllähän perintöveroa on jo kohtuullistettu melkoisesti siitä, mikä se aikoinaan oli.
...ole, että maa- tai osakeomistus pitäisi perittäessä muuttaa rahaksi vain siksi, että perinnöstä menee vero arvon mukaan eikä rahaa saa senttiäkään ellei myy perintöään.
En ole tarkoittanut sanoa, että ruoan alvin alentaminen sen hintaa nostaisi, mutta kaupan keskusliikkeet ovat kyllä hintaa nostaneet jo puolentoista vuoden ajan, eli heti sen jälkeen, kun päätös alvin alennuksesta meni eduskunnassa läpi.
Kyllä ruoan alvin alennus ruoan hintaa alentaa siitä, mihin se on ehditty nostaa, mutta hinta jää korkeammaksi kuin ne hinnat, joita maksettiin silloin, kun päätös alvin alennuksesta tehtiin.
_jäbä
Osakkeita on helppo realisoida ja laittaa lihoiksi. Kyllä perintöveroa on kohtuullistettu jo melkoisesti kun:
Lähisukulaisen on maksettava perintöveroa 25.000 euron perinnöstä 450 euroa ja 50.000 euron perinnöstä 2.500 euroa ja 100.000 euron perinnöstä 8.700 euroa.
Miljoonaperinnöstä joutuu maksamaan veroa 125.700 euroa.
Perintöverot lasketaan kunkin perinnönsaajan perintöosuudesta. Väittäisin, että nykyisillä säännöillä keskimääräinen perintövero on lähellä tuota 2.500 euroa.
Tarkistin asian. Keskimääräinen perintöosuus on nykyään noin 35.000 euroa, joten keskimääräinen perintövero lähisukulaiselle on vain 1.150 euroa.
Pointti on siinä, että jos perii miljoonalla maata tai osakkeita eikä aio niitä myydä, niin perintöveron maksamisen takia on pakko myydä, mikä ei välttämättä ole oikein, koska jos perinnön saaja aikoo vain pitää perinnön itsellään, niin eihän hän siitä "rikastu", kun ei mitään pistä lihoiksi eikä aio vaihtaa rahaksi.
1) Tuloverotusta ei ole tässä tilanteessa syytä alentaa lainkaan. Progressiivinen tulovero on erittäin hyvä keksintö. Progressiota voisi jyrkentää 3000 euroa tai enemmän kuukaudessa ansaitsevien osalta ja loiventaa 1500 euroa tai vähemmän ansaitsevien osalta.
2) Ruuan alvin alentaminen pitäisi perua. Sitähän ovat puoltaneet vain Kepu ja Vasemmistoliitto. Toisin kuin väität veron alennusta vastusti voimakkaimmin vaaleissa Vihreät ja Kokoomus eikä suinkaan SDP.
3) Omaisuusveron poistaminen oli järkevä ratkaisu, vaikka sitä ei olisi liitettykään osaksi Tupo-sopimusten lehmänkauppoja. Vero kohtelee epätasaisesti rikkaita. Parempi olisi kehittää sen tilalle luksushyödykkeiden kulutusveroja. Esim. koruille, purjeveneille ja moottoripyörille voisi säätää tällaisen bonusveron.
4) YLEn toiminta pitäisi rahoittaa budjettivaroin. Kaikki tällaiset erillismaksut mieluummin pois.
5) Kyse ei ole mistään propagandasta. Voitaisiin aivan hyvin harkita myös negatiivista tuloveroa, joka toisi pienituloisille silloin paremman veroedun.
6) Kepu kannatti oppositiossa ollessaan polttoaineveron alentamista. Kepu teki aiheesta muutamankin välikysymyksen. Joutuessaan hallitusvastuuseen Kepu hautasi hankkeen ja oli niin hiljaa kuin osasi ja voi.
7) Perintöveroa pitäisi kiristää suurten perintöjen osalta. Yli miljoonaperinnöissä vero voisi olla miljoonan ylittävältä osalta vaikkapa 100 %.