Näyttäisi olevan vallalla kaksi tapaa perustaa (lamelli)hirsitalo maanvaraiselle laatalle:
Tapa 1:
Perustukset ja lattialaatta samassa, jolloin ensimmäinen hirsivarvi tulee lattian kanssa samaan tasoon.
Tapa 2: Lattialaatta on n. 15 cm ensimmäistä hirsivarvia korkeammalla ja hirren ja laatan väli (~2cm) tilkitään polyuretaanilla tai jollain "elastisella" aineella.
Perusteluina olen "myyjiltä" kuullut, että tapa 1. olisi turvallisin, koska kaikki hirren osat ovat nähtävillä. Toinen tapa taas takaa tiiviin lattialiitoksen, mutta riskinä on, että alimman hirren laatan puolelle pääsee kosteutta, joka sitten kaikessa rauhassa lahottaa hirren.
Mitä mieltä? Kumpaan tapaan olette itse päätyneet?
Hirsitalo ja maanvarainen laatta
Faktat_kehiin
27
5853
Vastaukset
- on parempi
Ykkönen on parempi mutta hyvin tehtynä asialla ei ole suurta merkitystä.
Jos varman päälle haluaa pelata kannattaa tehdä moderni multipenkki.- moderni??
ite olen poistanut vanhan orgaanisen maa aineksen pois ja nyt mietin millä tavoin voin tuon lattian rakentaa?? Kyseessä on vanhan n. 1900 luvun alkupuolen pieni torppa ja sen tupakeittön lattian modifiointi. Tuvan lattian alla on vanha maakellari. Olen tehnyt sementtivalun vanhan kivijalan ja kellarin seinien kiveykselle kuoreksi siten että betonivalu (80mm) on tehty vanhan maa-aineksen poiston jälkeen kivijalan korolle n. -10-15 senttiä alimman hirsipinnan alapuolelle kivijalan kylkeen. Ja nyt sitten itse kysymykseen.. Mikä ja millätavoin on järkevintä toteuttaa nuo lattia juoksut (pitäisi nostaa noin 30-40 cm tuosta valusta ylös siten että voisin kuitenkin säilyttää tuon vanhan maakellarin jonka kokoluokka on karkeasti 3X3 metriä ja itse tupa sisämitoin n. 4X5 metriä.....
- lattia
moderni?? kirjoitti:
ite olen poistanut vanhan orgaanisen maa aineksen pois ja nyt mietin millä tavoin voin tuon lattian rakentaa?? Kyseessä on vanhan n. 1900 luvun alkupuolen pieni torppa ja sen tupakeittön lattian modifiointi. Tuvan lattian alla on vanha maakellari. Olen tehnyt sementtivalun vanhan kivijalan ja kellarin seinien kiveykselle kuoreksi siten että betonivalu (80mm) on tehty vanhan maa-aineksen poiston jälkeen kivijalan korolle n. -10-15 senttiä alimman hirsipinnan alapuolelle kivijalan kylkeen. Ja nyt sitten itse kysymykseen.. Mikä ja millätavoin on järkevintä toteuttaa nuo lattia juoksut (pitäisi nostaa noin 30-40 cm tuosta valusta ylös siten että voisin kuitenkin säilyttää tuon vanhan maakellarin jonka kokoluokka on karkeasti 3X3 metriä ja itse tupa sisämitoin n. 4X5 metriä.....
Kiertoparrut pellavanauhan kanssa ulkoseiniä kiertämään (kiinnitys suoraan hirsiin), niskat väliin (yksinkertainen tai ristikoolaus) , niskojen alle täytelaudoitus, täytelaudoituksen päälle tuulensuojalevy, niskojen väliin puhallettava selluvilla, ylimmän niskan päälle paperi ja laudoitus. Huolehdi tuuletuksen järjestyminen. Pilariperustus ei sitä tarvitse mutta umpisokkeli tarvitsee tuul.aukot. Huoneen jännemitta voi tarvita niskojen alle kantavan palkin, riippuu niskoituksen toteuttamistavoista. Easy..
30-40cm, valmispinta vai rakenteiden alapinta? - lattiajuoksut
lattia kirjoitti:
Kiertoparrut pellavanauhan kanssa ulkoseiniä kiertämään (kiinnitys suoraan hirsiin), niskat väliin (yksinkertainen tai ristikoolaus) , niskojen alle täytelaudoitus, täytelaudoituksen päälle tuulensuojalevy, niskojen väliin puhallettava selluvilla, ylimmän niskan päälle paperi ja laudoitus. Huolehdi tuuletuksen järjestyminen. Pilariperustus ei sitä tarvitse mutta umpisokkeli tarvitsee tuul.aukot. Huoneen jännemitta voi tarvita niskojen alle kantavan palkin, riippuu niskoituksen toteuttamistavoista. Easy..
30-40cm, valmispinta vai rakenteiden alapinta?kyllä se alapinta pitäis nostaa tuon 30 cm eli käytännössä tuo kiertoparru kiinnittyisi toiseen varviin... Eniten ehkäpä huolestuttaa tuon kellarin kosteus... siellä on maa-aines ns. märkä ympäri vuoden vaikka on jo muutavan vuoden ollu koko torpan lattia auki sinänsä oivallinen paikka vaikka rengaskaivolle :). Lähinnä niiltä osin että tuon kellarin voisi vielä säilyttää (tuuletuksen lisäys). mikä koko kiertoparrulle niskoiksi oon jo hankkinut kakkoskutosta?
- liikakin..
lattiajuoksut kirjoitti:
kyllä se alapinta pitäis nostaa tuon 30 cm eli käytännössä tuo kiertoparru kiinnittyisi toiseen varviin... Eniten ehkäpä huolestuttaa tuon kellarin kosteus... siellä on maa-aines ns. märkä ympäri vuoden vaikka on jo muutavan vuoden ollu koko torpan lattia auki sinänsä oivallinen paikka vaikka rengaskaivolle :). Lähinnä niiltä osin että tuon kellarin voisi vielä säilyttää (tuuletuksen lisäys). mikä koko kiertoparrulle niskoiksi oon jo hankkinut kakkoskutosta?
Kutonen käy kiertoparrunakin. Hirren ja parrun väliin on laitettava pellavanauha kylmäsillan muodostumisen estämiseksi. Jos hirrenpinta on epätasainen kannattaa enimpiä patteja veistellä kirveellä pois kiertoparrun kohdalta niin saavutetaan tiiviimpi rakenne. Ilman pellavaa sisäpuolinen lämmin ilma kohtaa ulkopuolisen kylmän ilman ja aiheuttaa kosteuden kertymisen ja hirsi lahoaa ajan saatossa. Kiertoparrun voi naulata suurilla nauloilla hirteen kiinni. Niskat joko sivuista naulaamalla tai kiinnitysrautoja apuna käyttäen. Kutosen alapintaan voi vastaavasti asentaa kakkoskakkosen (pellava väliin) niskojen tueksi. Niskojen alapuolelta sahataan vastaavasti 50x50mm. pala pois. Täytepohjalaudoitus asennetaan alapuolelle ristiin esim.30cm:n etenemällä. Niskojen väliin jäävälle kohdalle asennetaan pätkät niskojen suuntaisesti. Jos niskojen alapuolelle asentaa pelkästään niskojen suuntaisesti esim.22x100 laudan, voi tuul.suojalevy ruveta keskeltä painumaan.
Koska tilaa ja kiinnitysmahdollisuuksia löytyy, voi niskojen alapinnan korkeuteen asentaa kakkosnelosen tai vitosen (p.nauha) jonka päälle niskat asennetaan. Tukeva rakenne eikä tarvitse kalliita kiinnitysrautoja yms. Parrut tarvitsee tietenkin asntaa pelkästään niskojen päiden alle. Reunimmaiset niskat vastaavasti pelavan kanssa suoraan hirteen naulaamalla. Jos jänneäli käy liian pitkäksi, voi niskojen alapuolelle asentaa ristiin esim. kakkoskutosen vahvistukseski. Tuki kiinnitysraudoilla paikoilleen.
Riittääkö 15cm:n eristysvahvuus vai pitäisikä asentaa niskojen päälle ristiin vielä kakkosnelonen? Tosin täytepohjanlaudoituksen asentaminen täytyy toteuttaa tilan puutteen takia toisella tavalla. Onko kellarille todellista tarvetta? Onko perustukset umpisokkelilla ja jos näin on, onko tuuletusaukkoja riittävästi? Kellari vaatii joka tapauksessa luukun lattiaan ja on pieni mahd. lämpövuotoihin. Mutta jos kellarinrakenteet eivät ole kosketuksissa lattiarakenteisiin ja tuuletus toimii, ei pitäisi muodostua ongelmia. Varsinkaan jos kellari ei ollut aiheuttanut ongelmia alkuperäisissä rakenteissa. - kellari ja tuuletus
liikakin.. kirjoitti:
Kutonen käy kiertoparrunakin. Hirren ja parrun väliin on laitettava pellavanauha kylmäsillan muodostumisen estämiseksi. Jos hirrenpinta on epätasainen kannattaa enimpiä patteja veistellä kirveellä pois kiertoparrun kohdalta niin saavutetaan tiiviimpi rakenne. Ilman pellavaa sisäpuolinen lämmin ilma kohtaa ulkopuolisen kylmän ilman ja aiheuttaa kosteuden kertymisen ja hirsi lahoaa ajan saatossa. Kiertoparrun voi naulata suurilla nauloilla hirteen kiinni. Niskat joko sivuista naulaamalla tai kiinnitysrautoja apuna käyttäen. Kutosen alapintaan voi vastaavasti asentaa kakkoskakkosen (pellava väliin) niskojen tueksi. Niskojen alapuolelta sahataan vastaavasti 50x50mm. pala pois. Täytepohjalaudoitus asennetaan alapuolelle ristiin esim.30cm:n etenemällä. Niskojen väliin jäävälle kohdalle asennetaan pätkät niskojen suuntaisesti. Jos niskojen alapuolelle asentaa pelkästään niskojen suuntaisesti esim.22x100 laudan, voi tuul.suojalevy ruveta keskeltä painumaan.
Koska tilaa ja kiinnitysmahdollisuuksia löytyy, voi niskojen alapinnan korkeuteen asentaa kakkosnelosen tai vitosen (p.nauha) jonka päälle niskat asennetaan. Tukeva rakenne eikä tarvitse kalliita kiinnitysrautoja yms. Parrut tarvitsee tietenkin asntaa pelkästään niskojen päiden alle. Reunimmaiset niskat vastaavasti pelavan kanssa suoraan hirteen naulaamalla. Jos jänneäli käy liian pitkäksi, voi niskojen alapuolelle asentaa ristiin esim. kakkoskutosen vahvistukseski. Tuki kiinnitysraudoilla paikoilleen.
Riittääkö 15cm:n eristysvahvuus vai pitäisikä asentaa niskojen päälle ristiin vielä kakkosnelonen? Tosin täytepohjanlaudoituksen asentaminen täytyy toteuttaa tilan puutteen takia toisella tavalla. Onko kellarille todellista tarvetta? Onko perustukset umpisokkelilla ja jos näin on, onko tuuletusaukkoja riittävästi? Kellari vaatii joka tapauksessa luukun lattiaan ja on pieni mahd. lämpövuotoihin. Mutta jos kellarinrakenteet eivät ole kosketuksissa lattiarakenteisiin ja tuuletus toimii, ei pitäisi muodostua ongelmia. Varsinkaan jos kellari ei ollut aiheuttanut ongelmia alkuperäisissä rakenteissa.Kiitos edellisesta vahvisti kyllä nyt tuon toteutustavan. Sokkeli on käytännössä umpinainen mutta kellariin on 2 tuuletusaukkoa tehty 110mm viemäriputkesta. Voiko tuon tuuletus aukon laittaa kylmästi alimpaan hirsivarviin? ja jos sen siihen laittaa niin olisiko järkevintä vain sahata neliskanttiset aukot jotka tukkisi metalliverkolla/hyönteisverkolla? Mökkiä ei juurikaan käytetä talvisaikaan vaan enemmänki vain kesäisin tuvassa olisi tarkkoitus pitää peruslämpöä 5-8 astetta talvisin suorasähköllä.
- lattia
kellari ja tuuletus kirjoitti:
Kiitos edellisesta vahvisti kyllä nyt tuon toteutustavan. Sokkeli on käytännössä umpinainen mutta kellariin on 2 tuuletusaukkoa tehty 110mm viemäriputkesta. Voiko tuon tuuletus aukon laittaa kylmästi alimpaan hirsivarviin? ja jos sen siihen laittaa niin olisiko järkevintä vain sahata neliskanttiset aukot jotka tukkisi metalliverkolla/hyönteisverkolla? Mökkiä ei juurikaan käytetä talvisaikaan vaan enemmänki vain kesäisin tuvassa olisi tarkkoitus pitää peruslämpöä 5-8 astetta talvisin suorasähköllä.
Mielellään aukot sokkeliin, sokkelin yläpinnasta alaspäin. Vanhoissa perustuksissa ei välttämättä ole raudoituksia ollenkaan eli piikkaus on helpohkoa timanttilaikalla jne. Mutta voi ne aukot tehdä alimpaankin hirteen jos kysymyksessä ei ole pilariperustus. Ulkonäkökysymys pääasiassa että saako luukut asennettua siististi hirteen. Voi olla että lopputulos on helposti silmäänpistävä, häiritsevän näköinen. Mutta ilman alapohjan tuuletusta kosteusongelmat lattiarakenteissa on pääasiassa ajan kysymys. Tuuletusritilöitä löytyy neliskanttisina ja monenkokoisina eli omia virityksiä tuskin kannattaa käyttää. Osta ritilät ensin ja työstä aukot ritilöiden mittojen mukaan. Ritilät kannattaa asentaa siten että hirren alapinta menee kokonaan poikki ettei sade jne. kastele hirren alaosaa eikä tule lahovaurioita. Eli ritilät sokkelipinnasta ylöspäin. Jos ulkoseinä on verhoiltu tai hirsipinnalla, kannattaa ritilät upottaa vahvuutensa verran hirteen tai vastaavasti ulkoverhoukseen. Näin seinältä valuva sadevesi ei pääse rakenteita kastelemaan ja aiheuttamaan mahd. lahovaurioita. Tuuletusaukkojen suositusmitoitus on noin 5-10cm2 neliömetriä kohden. Ritilöissä on valmiina verkko sisäpuolella eikä ylimääräisistä asukkaista ole näin vaaraa.
Huom! Ritilöitä ei saa tukkia missään nimessä esim. talvella lämpösäästöä tavoitellen koska ne unohtuu poistaa keväällä ja kosteus kerääntyy rakenteihin ja olosuhteet lahonkasvulle muodostuu otollisiksi! Esimerkkejä löytyy varmaan omastakin tuttavapiiristä?
Jos alkuperäinen sokkeli on ollut ilman tuuletusaukkoja, miten alkuperäiset lattiarakenteet on säilyneet? - vanha lattia
lattia kirjoitti:
Mielellään aukot sokkeliin, sokkelin yläpinnasta alaspäin. Vanhoissa perustuksissa ei välttämättä ole raudoituksia ollenkaan eli piikkaus on helpohkoa timanttilaikalla jne. Mutta voi ne aukot tehdä alimpaankin hirteen jos kysymyksessä ei ole pilariperustus. Ulkonäkökysymys pääasiassa että saako luukut asennettua siististi hirteen. Voi olla että lopputulos on helposti silmäänpistävä, häiritsevän näköinen. Mutta ilman alapohjan tuuletusta kosteusongelmat lattiarakenteissa on pääasiassa ajan kysymys. Tuuletusritilöitä löytyy neliskanttisina ja monenkokoisina eli omia virityksiä tuskin kannattaa käyttää. Osta ritilät ensin ja työstä aukot ritilöiden mittojen mukaan. Ritilät kannattaa asentaa siten että hirren alapinta menee kokonaan poikki ettei sade jne. kastele hirren alaosaa eikä tule lahovaurioita. Eli ritilät sokkelipinnasta ylöspäin. Jos ulkoseinä on verhoiltu tai hirsipinnalla, kannattaa ritilät upottaa vahvuutensa verran hirteen tai vastaavasti ulkoverhoukseen. Näin seinältä valuva sadevesi ei pääse rakenteita kastelemaan ja aiheuttamaan mahd. lahovaurioita. Tuuletusaukkojen suositusmitoitus on noin 5-10cm2 neliömetriä kohden. Ritilöissä on valmiina verkko sisäpuolella eikä ylimääräisistä asukkaista ole näin vaaraa.
Huom! Ritilöitä ei saa tukkia missään nimessä esim. talvella lämpösäästöä tavoitellen koska ne unohtuu poistaa keväällä ja kosteus kerääntyy rakenteihin ja olosuhteet lahonkasvulle muodostuu otollisiksi! Esimerkkejä löytyy varmaan omastakin tuttavapiiristä?
Jos alkuperäinen sokkeli on ollut ilman tuuletusaukkoja, miten alkuperäiset lattiarakenteet on säilyneet?Eli siellä oli alla alkuperäinen multapenger lattia jonka juoksut pyöröhirsistä. Tosin ei ollut tehty mitään sitte vuoden nakkisodan elikkäs valkoinenrihma kiersi maakellarin kohdalla ja multapenger oli syöny käytännössä juoksut kokonaan. Olisi tietysti pyrkinyt suosimaan tuota vanhaa rakennustapaa jos siellä olisi ollut mitään järjellistä säästettävää/korjattavaa..... Itse tuhon oli saanut aikaiseksi omistaja joka oli tehnyt valun ulkolaudoitusta myöden tilkitsemään kylmää/hiirulaisia mutta sellaisia on nuo tietämättömät. itse torppaan oon vaihtanut käytännössä kokonaan kaksi alinta hirsivarvia elikkäs on kengitetty torppa uudelleen kun ensin sai piikattua auki tuon betonikauluksen.
- osaa..
vanha lattia kirjoitti:
Eli siellä oli alla alkuperäinen multapenger lattia jonka juoksut pyöröhirsistä. Tosin ei ollut tehty mitään sitte vuoden nakkisodan elikkäs valkoinenrihma kiersi maakellarin kohdalla ja multapenger oli syöny käytännössä juoksut kokonaan. Olisi tietysti pyrkinyt suosimaan tuota vanhaa rakennustapaa jos siellä olisi ollut mitään järjellistä säästettävää/korjattavaa..... Itse tuhon oli saanut aikaiseksi omistaja joka oli tehnyt valun ulkolaudoitusta myöden tilkitsemään kylmää/hiirulaisia mutta sellaisia on nuo tietämättömät. itse torppaan oon vaihtanut käytännössä kokonaan kaksi alinta hirsivarvia elikkäs on kengitetty torppa uudelleen kun ensin sai piikattua auki tuon betonikauluksen.
"Perinteinen" tapa tavoitteena lämpötaloudelliset hyödyt. Lopputuloksena yhtä perinteinen lahovaurio..Kaksi eri versiota lämpösäästötalkoista. Ensimmäisessä tukitaan tuuletusaukot tai pilariperustuksen välit valetaan umpeen. Toisessa vaihtoehdossa valu suoraan ulkoverhouksen pintaan niin että alimmat rakenteet jää valun yläpinnan alapuolelle. Seuraavaksi sadevedet valuu seinäpinnoilta suoraan valun ja verhouksen välistä alimpiin hirsiin ja lopputulos tuskin epäselvä?
Täysin järjenvastaisia virityksiä mutta erittäin yleisiä jälkivirityksiä. Kyllä meidän isä osaa..
- Rauno Kangas
...on puolensa. Lisäksi täytyy muistaa, että hirsi on kallista ja monet hirsitoimittajat nuukailevat hirsivarvien kanssa eli pyrkivät perustamaan hirret laatan yläpinnan tasoon toivossa, että voisivat napata yhden hirsivarvin seinästä pois.
Eli hirsiseinän alareunan ollessa laatan yläpinnan tasossa, pitäisi huonekorkeuden nousta sen puoli hirrenkorkeutta - jos samalla huonekorkeus laskee, on hirsitoimittaja tehnyt päätöksen hirren alapinnankorosta em. perustein ja myyjän puheet kosteusteknisistä riskeistä muuttuvat hätävalheeksi, jolla vain peitellään tuota yhden varvin suuruista petkutusta.
Itse ehdin aikoinaan muutaman vuoden hirsitalojakin kaupitella ja yhden kerran osallistuin kauppaneuvotteluihin, joissa ostajan ensimmäinen kysymys oli: oletteko tarjonneet kuvan mukaisena vaiko varvin...kaksi matalampana. Tarinan tekee "huvittavaksi" se, että ostajalla oli jo rakennuslupa piirtämillään kuvilla - ja siitä huolimatta aikki muut tarjoajat, paitsi edustamani verkosto, olivat tarjonneet varvin tai jopa kaksi varvia matalammat - ja ostaja sattui pitämään tätä nimenomaista korkeutta tärkeänä juttuna, aijai, helpoin kauppa meillä pitkiin aikoihin ;-D - ei se märkäne...
No mistä sinne alimman hirren laatan puolelle pääsisi kosteutta kun ei niitä hirsiä kuitenkaan pistetä sokkelia eikä täyttöjä eikä betonivalua vasten? Kyllä kun on noita nähnyt että hirsi lattialaatan kanssa samaan tasoon, niin ei sellaista itselle halua, kyllä sieltä lattialistojen tietämiltä sen verran paljon hujuaa. Itselle tulee alapohjaan 20 cm EPS:ää joista viimeinen kerros tulee hirttä vasten, väliin talotiivistekerros, joka jää myös seinän ja betonivalun väliin; valu tulee vielä 8 cm sen ylimmän EPS:n päälle. Ei tule kylmäsiltoja. Mitä niitä suotta tietoisesti tekemään? Huonekorkeudeksi tulee 2,7 m ja pidettiin kyllä huoli että ei puutavaran toimittajat päässeet madaltamaan taloa - ei ne kyllä edes yrittäneet kun niin tarkasti tarjouspyyntökeskustelussa asiaa korostettiin.
- kuulostaisi
tuulettuva-alapohja? Ei tule kosteusongelmia ja on helppo tehdä. Pilariperustuksella tai sokkelilla jossa tuuletusaukkoja..Mikä ihmeen moderni multipohja?
- alapohja
kuulostaisi kirjoitti:
tuulettuva-alapohja? Ei tule kosteusongelmia ja on helppo tehdä. Pilariperustuksella tai sokkelilla jossa tuuletusaukkoja..Mikä ihmeen moderni multipohja?
Tuulettuvissa alapohjissa on ollut ongelmia kosteissa rakennuspaikoissa. Jotkut talo tehtaat jopa sisältää alapohjakuivurin paketin hintaan. Pelkkä tuuletus ei ole ollut riittävää pitämään homeita ja lahoja poissa.
Moderni multi on laattaperustus jonka päälle on tehty varsinainen lattia ryömintätilalla ja ryömintätilassa jonkinlainen peruslämpö asunnon hukkalämmöllä.
Erittäin varma ja huoltoystävällinen. - ihmeessä
alapohja kirjoitti:
Tuulettuvissa alapohjissa on ollut ongelmia kosteissa rakennuspaikoissa. Jotkut talo tehtaat jopa sisältää alapohjakuivurin paketin hintaan. Pelkkä tuuletus ei ole ollut riittävää pitämään homeita ja lahoja poissa.
Moderni multi on laattaperustus jonka päälle on tehty varsinainen lattia ryömintätilalla ja ryömintätilassa jonkinlainen peruslämpö asunnon hukkalämmöllä.
Erittäin varma ja huoltoystävällinen.avonainen perustusrakenne voi aiheuttaa rakenteisiin kosteutta ja siten homehtua? Ei ole tullut vielä vastaan asuinrakennusta jonka rakennusvaiheessa humuspitoista maa-ainesta ei korvattaisi hiekalla ja soralla. Ompa jopa aika yleistä että perusteiden ympärille asennetaan salaojitus ohjaamaan vedet perustuksista pois? Miten se mahd. kosteus "hyppää" sieltä maaperästä rakenteisiin? Vastaavasti, miten kosteus pysyy tuulettuvassa rakenteessa? Jos tuulettuva alapohja on homeessa on pihassa silloin myös Nooa arkkeineen, eli mielikuvituksen tuotetta koko juttu. Kuten myös alapohjakuivurin sisältyminen kauppahintaan. Miten myydään talopaketti jonka mukana tulee kuivauslaitteisto hometta varten? Tuulettuvaa alapohjaa ei saa homehtumaan muutein kuin sulkemalla tuuletusaukot, eli poistamalla tuuletus muodostetaan rakenteesta umpinainen ja kosteuden tiivistyessä seuraa luonnollisesti homeongelmia. Näitä esimerkkejä löytyy ihan liikaakin. Vika ei ole rakenteessa vaan asunnon käyttäjässä.
Kantavalaatta vastaavasti kondensoi helposti, varsinkin jos kyseessä on nyt se kostea rakennuspaikka. Jos laatan päälle on rakennettu suoraan niskoitus ja eristys, on kosteusvaurioille luotu hyvät edellytykset. Edelleen umpinainen, hengittämätön rakenne edistää vaurioiden syntymis mahdollisuuksia.
Onko modernia rakentamista jos ryömintätilatkin pysyy peruslämpiminä asunnon hukkalämmöllä?! Kuningasluokan p..skapuhetta. Sitäpaitsi, ryömintätilalla varustettu perustus tunnetaan tuulettuvana alapohjana. Ryömintätila jossa on peruslämpö, tarkoittaa sitä että rakenteessa ei tuuletus toimi ja sehän taas tarkoittaa ongelmia. Laattaperustus ryömintätilalla? - alapohja
ihmeessä kirjoitti:
avonainen perustusrakenne voi aiheuttaa rakenteisiin kosteutta ja siten homehtua? Ei ole tullut vielä vastaan asuinrakennusta jonka rakennusvaiheessa humuspitoista maa-ainesta ei korvattaisi hiekalla ja soralla. Ompa jopa aika yleistä että perusteiden ympärille asennetaan salaojitus ohjaamaan vedet perustuksista pois? Miten se mahd. kosteus "hyppää" sieltä maaperästä rakenteisiin? Vastaavasti, miten kosteus pysyy tuulettuvassa rakenteessa? Jos tuulettuva alapohja on homeessa on pihassa silloin myös Nooa arkkeineen, eli mielikuvituksen tuotetta koko juttu. Kuten myös alapohjakuivurin sisältyminen kauppahintaan. Miten myydään talopaketti jonka mukana tulee kuivauslaitteisto hometta varten? Tuulettuvaa alapohjaa ei saa homehtumaan muutein kuin sulkemalla tuuletusaukot, eli poistamalla tuuletus muodostetaan rakenteesta umpinainen ja kosteuden tiivistyessä seuraa luonnollisesti homeongelmia. Näitä esimerkkejä löytyy ihan liikaakin. Vika ei ole rakenteessa vaan asunnon käyttäjässä.
Kantavalaatta vastaavasti kondensoi helposti, varsinkin jos kyseessä on nyt se kostea rakennuspaikka. Jos laatan päälle on rakennettu suoraan niskoitus ja eristys, on kosteusvaurioille luotu hyvät edellytykset. Edelleen umpinainen, hengittämätön rakenne edistää vaurioiden syntymis mahdollisuuksia.
Onko modernia rakentamista jos ryömintätilatkin pysyy peruslämpiminä asunnon hukkalämmöllä?! Kuningasluokan p..skapuhetta. Sitäpaitsi, ryömintätilalla varustettu perustus tunnetaan tuulettuvana alapohjana. Ryömintätila jossa on peruslämpö, tarkoittaa sitä että rakenteessa ei tuuletus toimi ja sehän taas tarkoittaa ongelmia. Laattaperustus ryömintätilalla?Hiukan on vanhanaikainen käsitys tuo rossipohjan erinomaisuus. Ennenvanhaan ne pysyi kunnossa kun talosta tuleva hukkalämpö piti alapohjan lämmöissä ja kosteuden poissa.Nykyään on tilanne hieman toinen kun eristysvaatimuksien vuoksi lattiatkin on paksulti eristetty jolloin hukkalämpöä ei enää pääse läpi samaan tapaan. Joissakin tapauksissa pelkkä ulkoilman vuotuinen normaali kosteus riittää pitämään olosuhteet mikrobeille otollisena ilman varsinaisia vuotovesiä mistään.
Tuuletuksen osuus rakenteen kunnossa pysymisessä on yleisesti väärinymmärretty. Lämpö on merkittävä tekijä.
Hengittävyys ei liity mitenkään kosteusvaurioihin koska vauriot yleensä syntyy rakenne/työvirheistä ei sen vuoksi että joku hengittää tai ei.
Mainittu laatan päälle rakennettu puulattia ei ole hyvä ratkaisu ja siitä ei ollut nyt kyse.
Moderni rossi on hyvä ja erinomainen alapohjarakenne mutta kalliimpi kuin pelkkä laatta.
Se ei kuitenkaan ole varsinainen ryömintätilalla varustettu alapohja koska ryömintätila ei ole maapohjainen. Paremminkin normaali laatta perustus ryömintätilalla ja korotetulla puurakennelattialla. Eli ryömintätila on laatan ja puulattian välissä. Ja koska laatta on tavalliseen tapaan lämpöeristetty ryömintätila voidaan pitää jonkinlaisella peruslämmöllä. Varsinkin märkätiloissa erinomainen kun vuodot voidaan todeta altapäin. - tuulee?
alapohja kirjoitti:
Hiukan on vanhanaikainen käsitys tuo rossipohjan erinomaisuus. Ennenvanhaan ne pysyi kunnossa kun talosta tuleva hukkalämpö piti alapohjan lämmöissä ja kosteuden poissa.Nykyään on tilanne hieman toinen kun eristysvaatimuksien vuoksi lattiatkin on paksulti eristetty jolloin hukkalämpöä ei enää pääse läpi samaan tapaan. Joissakin tapauksissa pelkkä ulkoilman vuotuinen normaali kosteus riittää pitämään olosuhteet mikrobeille otollisena ilman varsinaisia vuotovesiä mistään.
Tuuletuksen osuus rakenteen kunnossa pysymisessä on yleisesti väärinymmärretty. Lämpö on merkittävä tekijä.
Hengittävyys ei liity mitenkään kosteusvaurioihin koska vauriot yleensä syntyy rakenne/työvirheistä ei sen vuoksi että joku hengittää tai ei.
Mainittu laatan päälle rakennettu puulattia ei ole hyvä ratkaisu ja siitä ei ollut nyt kyse.
Moderni rossi on hyvä ja erinomainen alapohjarakenne mutta kalliimpi kuin pelkkä laatta.
Se ei kuitenkaan ole varsinainen ryömintätilalla varustettu alapohja koska ryömintätila ei ole maapohjainen. Paremminkin normaali laatta perustus ryömintätilalla ja korotetulla puurakennelattialla. Eli ryömintätila on laatan ja puulattian välissä. Ja koska laatta on tavalliseen tapaan lämpöeristetty ryömintätila voidaan pitää jonkinlaisella peruslämmöllä. Varsinkin märkätiloissa erinomainen kun vuodot voidaan todeta altapäin.Hukkalämmöllähän ne rakenteet kunnossa pidetään? Aikuisten oikeesti..Tuolla teorialla seinärakenteet, ylä- ja alapohjat homehtuu kun nykysäädökset vaatii eristevahvuuksien lisäämistä. Se taas tarkoittaa sitä että lämpö pysyy valitettavasti sisäpuolella ja ulkopintojen lämpeäminen estyy ja edellisen teorian mukaan saavutettu lopputulos on surullinen. Onhan lämpö merkittävä tekijä!? Ja tuuletuksen osuus rakenteen kunnossa pysymisessä on yleisesti väärinymmärretty!? Lämmitä sinä ihan vapaasti ryömintätilatkin jos siltä tuntuu..
Moderni tollo..varsinainen. Ryömintätilalla varustettu alapohja ei ole ryömintätilalla varustettu alapohja koska ryömintätila ei ole maapohjainen? Kerro mikä ero on maa- ja betonipohjalla jos välissä on kuitenkin ryömintätila? Ero pääasiassa siinä että pakkasilla laatta varaa itseensä kylmää huomattavasti sorapohjaa enemmän. Se taas kääntää päälleen teorian lämpimästä ryömintätilasta vai mikä se oli? Edelleen peruslämmön pitävä alapohja tarkoittaa käytännössä kosteuden kerääntymistä rakenteisiin ja sitä kautta homeitiöiden syntyminen alkaa. Ymmärsin varmaan väärin, ryömintätilalla varustetussa alapohjassa on tietenkin tuuletusaukot? - alapohja..
tuulee? kirjoitti:
Hukkalämmöllähän ne rakenteet kunnossa pidetään? Aikuisten oikeesti..Tuolla teorialla seinärakenteet, ylä- ja alapohjat homehtuu kun nykysäädökset vaatii eristevahvuuksien lisäämistä. Se taas tarkoittaa sitä että lämpö pysyy valitettavasti sisäpuolella ja ulkopintojen lämpeäminen estyy ja edellisen teorian mukaan saavutettu lopputulos on surullinen. Onhan lämpö merkittävä tekijä!? Ja tuuletuksen osuus rakenteen kunnossa pysymisessä on yleisesti väärinymmärretty!? Lämmitä sinä ihan vapaasti ryömintätilatkin jos siltä tuntuu..
Moderni tollo..varsinainen. Ryömintätilalla varustettu alapohja ei ole ryömintätilalla varustettu alapohja koska ryömintätila ei ole maapohjainen? Kerro mikä ero on maa- ja betonipohjalla jos välissä on kuitenkin ryömintätila? Ero pääasiassa siinä että pakkasilla laatta varaa itseensä kylmää huomattavasti sorapohjaa enemmän. Se taas kääntää päälleen teorian lämpimästä ryömintätilasta vai mikä se oli? Edelleen peruslämmön pitävä alapohja tarkoittaa käytännössä kosteuden kerääntymistä rakenteisiin ja sitä kautta homeitiöiden syntyminen alkaa. Ymmärsin varmaan väärin, ryömintätilalla varustetussa alapohjassa on tietenkin tuuletusaukot?Nähtävästi olen tekemisissä idiootin kanssa ja asian jauhaminen asia pohjalta lienee tullut tien päähän. Toivotan onnea pohdintojesi parissa ja toivottavasti löydät vastaukset kysymyksiisi.
P.S. Muista käyttää pipoa talvella varmuuden vuoksi jos jotakin on jäänyt mikä ei ole paleltunut vaikka toisaalta tyhjää hallia ei kannata enää lämmittää... - halli..
alapohja.. kirjoitti:
Nähtävästi olen tekemisissä idiootin kanssa ja asian jauhaminen asia pohjalta lienee tullut tien päähän. Toivotan onnea pohdintojesi parissa ja toivottavasti löydät vastaukset kysymyksiisi.
P.S. Muista käyttää pipoa talvella varmuuden vuoksi jos jotakin on jäänyt mikä ei ole paleltunut vaikka toisaalta tyhjää hallia ei kannata enää lämmittää...Niinpä, lämmitetään vaan niitä ryömintätiloja jatkossakin ettei pääse kosteus rakenteisiin..On surullista ettei kanssaihmisten älykkyysosamäärä tavoita millään tasolla sinun suurta viisauttasi. Kova on kohtalo mutta yritä pärjätä..
- maanvarainen on parempi
kuulostaisi kirjoitti:
tuulettuva-alapohja? Ei tule kosteusongelmia ja on helppo tehdä. Pilariperustuksella tai sokkelilla jossa tuuletusaukkoja..Mikä ihmeen moderni multipohja?
Enemmän rosseissa kosteusvaurioita yms. on kuin maanvaraisissa.
Jos on radonia niin radonimuputket vaan. - eristeet puuttuu
niin siis... jos seinä on massiivihirttä niin siitähän silloin puuttuu lämmöneriste kokonaan eli koko seinä on kylmäsiltaa....
Sinälläänhän sokkeli pitäisi lämmöneristää ulkopuoleltaan jotta se olisi kosteusteknisesti ja fysikaalisesti toimivin. Käytännössä se vaan on vaikeaa.
Kompromissi on esim. ne eristeharkot joita esim. Mammutti käyttää... - silleeen
eristeet puuttuu kirjoitti:
niin siis... jos seinä on massiivihirttä niin siitähän silloin puuttuu lämmöneriste kokonaan eli koko seinä on kylmäsiltaa....
Sinälläänhän sokkeli pitäisi lämmöneristää ulkopuoleltaan jotta se olisi kosteusteknisesti ja fysikaalisesti toimivin. Käytännössä se vaan on vaikeaa.
Kompromissi on esim. ne eristeharkot joita esim. Mammutti käyttää...Jaa vai on puu kylmäsiltaa ja harkot lämmöneristettä? niin sitä oppii uutta joka päivä...
- kyllä..
silleeen kirjoitti:
Jaa vai on puu kylmäsiltaa ja harkot lämmöneristettä? niin sitä oppii uutta joka päivä...
Itsekkin käyn täältä rakennusoppia sivistyneiltä ammentamassa. Tai sitten en. Rak.alan ammattilaisena herättää suurta ihmetystä joidenkin asiantuntioiden lausunnot rakentamisesta. Aivan uskomatonta p..skapuhetta?! Mutta hauskaa luettavaa varsinkin perustelut eri teorioille. Ihan sama onko kysymyksessä rakennushistoria, teoria tai käytännön toteutus. Mielenkiintoista, pelottavaa mutta hyvää viihdettä.
- justjust.
kyllä.. kirjoitti:
Itsekkin käyn täältä rakennusoppia sivistyneiltä ammentamassa. Tai sitten en. Rak.alan ammattilaisena herättää suurta ihmetystä joidenkin asiantuntioiden lausunnot rakentamisesta. Aivan uskomatonta p..skapuhetta?! Mutta hauskaa luettavaa varsinkin perustelut eri teorioille. Ihan sama onko kysymyksessä rakennushistoria, teoria tai käytännön toteutus. Mielenkiintoista, pelottavaa mutta hyvää viihdettä.
Juu onhan ne hanslankaritkin ammattimiehiä. Viihdyttävä palsta totta tosiaan kun kuka vaan voi olla suuri sivistäjä....
- palstoilla
maanvarainen on parempi kirjoitti:
Enemmän rosseissa kosteusvaurioita yms. on kuin maanvaraisissa.
Jos on radonia niin radonimuputket vaan.edelleenkin sotketaan rossi pohjat ja erilaiset perustukset. Rossi pohjaa ja pilariperustusta turvallisempaa alapohja ratkaisua ei ole, kun mietitään kosteusvaurioiden mahdollisuutta. Rossi pohja ja sokkeliperustus väärin tehtynä ja käytettynä voi aiheuttaa ongelmia.
- kerho?
palstoilla kirjoitti:
edelleenkin sotketaan rossi pohjat ja erilaiset perustukset. Rossi pohjaa ja pilariperustusta turvallisempaa alapohja ratkaisua ei ole, kun mietitään kosteusvaurioiden mahdollisuutta. Rossi pohja ja sokkeliperustus väärin tehtynä ja käytettynä voi aiheuttaa ongelmia.
Hevoskauppoihin löytyy neuvot ja ohjeet vaikkei eroteta turpaa perseestä!
- hyhyhy
kyllä.. kirjoitti:
Itsekkin käyn täältä rakennusoppia sivistyneiltä ammentamassa. Tai sitten en. Rak.alan ammattilaisena herättää suurta ihmetystä joidenkin asiantuntioiden lausunnot rakentamisesta. Aivan uskomatonta p..skapuhetta?! Mutta hauskaa luettavaa varsinkin perustelut eri teorioille. Ihan sama onko kysymyksessä rakennushistoria, teoria tai käytännön toteutus. Mielenkiintoista, pelottavaa mutta hyvää viihdettä.
Täältä saaduilla ohjeilla kannattaa koota pari testi koirankoppia. HAHA, kiva seurata , kuin nämä rakenteet, joissa asiat toimivat fysiikanlakien vastaisesti, toimivat
- twd
alapohja kirjoitti:
Tuulettuvissa alapohjissa on ollut ongelmia kosteissa rakennuspaikoissa. Jotkut talo tehtaat jopa sisältää alapohjakuivurin paketin hintaan. Pelkkä tuuletus ei ole ollut riittävää pitämään homeita ja lahoja poissa.
Moderni multi on laattaperustus jonka päälle on tehty varsinainen lattia ryömintätilalla ja ryömintätilassa jonkinlainen peruslämpö asunnon hukkalämmöllä.
Erittäin varma ja huoltoystävällinen.Aiheet ovat taas ajan kohtaisia, kun talopaketit homehtuivat.
''Tuulettuvissa alapohjissa on ollut ongelmia kosteissa rakennuspaikoissa. Jotkut talo tehtaat jopa sisältää alapohjakuivurin paketin hintaan. Pelkkä tuuletus ei ole ollut riittävää pitämään homeita ja lahoja poissa.
Moderni multi on laattaperustus jonka päälle on tehty varsinainen lattia ryömintätilalla ja ryömintätilassa jonkinlainen peruslämpö asunnon hukkalämmöllä.
Erittäin varma ja huoltoystävällinen. ''
HAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHA...
REilu vuosi kommentin jälkeen taitaa olla kädet täynnä hometta, eikä ehdi varmaa ratkaisua puolustamaan.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kansalla on oikeus tietää miksi persut pettävät
Koko kulunut hallituskausi on kysytty persuilta, minkä vuoksi he ovat pettäneet käytännössä jokaisen vaalilupauksen, ain647556Venäjän armeijan evp-upseeri: Armeija surkeassa tilassa, jonka läpäisee kaiken kattava
valehtelu. Venäläiset alkaneet pohtia julkisesti maan todellisia tappioita. Z-bloggari ja 3. luokan kapteeni (evp.) Mak1242979- 1431813
Kansalla on oikeus tietää mikä on SDP:n talousohjelma jolla maan talous
saadaan nousuun? Miksi puolue piilottelee sitä, vai eikö sitä ole? Tähän asti olemme vaan saaneet kuulla hallituksen ha651669Ammattiliitto 900 euroa/vuosi - Työttömyyskassa 72 euroa/vuosi
Ammattiliitosta eroamalla voi säästää jopa 800 euroa vuodessa. Mitä enemmän tienaat, sitä enemmän maksat liitolle. Esim1221502Miten voit olla niin tyhmä
että et tajunnut että sua vedätettiin? Tietäisitpä miten hyvät naurut on saatu. Naiselle1711451- 1321182
- 78869
Kyriake=Kirkko
Kirkko, Kyriake Kirkko-sana tulee kreikankielen sanasta Kyriake=Herran omat, Kristuksen omaksi kastettujen suuri joukko47812- 53774