Vesa Puttonen15:21
Ennustiko Tarja Halonen finanssikriisin tulon?
Presidenttimme Tarja Halonen kertoi finanssijärjestelmän heikkouksien olleen tiedossa ennen meneillään olevaa talouskriisiä. YK:n pääsihteeri Ban Ki-moonin vieraillessa Suomessa Halonen kertoi meillä tiedetyn, mihin kehitys oli menossa. Helsingin Sanomat siteeraa 27.5.2009 presidenttiä, jonka mukaan ”Ne, joiden mukaan oli odottamatonta, että maailman finanssirakenteella oli nämä heikkoudet, eivät puhu totta. Me tiesimme heikkoudet, mutta toivoimme, että se kestäisi vähintään vielä hetken”.
Monelle asiantuntijalle finanssikriisin ennustaminen on osoittautunut vaikeaksi tehtäväksi. Nyt koetun ennakointi olisi toden totta ollut tärkeää itse kullekin. IMF:n viimeisimmän arvion mukaan meneillään olevassa finanssikriisissä maailman rahoitusinstituutiot kärsivät reilun 4 tuhannen miljardin dollarin tappiot. Bruttokansantuotteet laskevat Euroopassakin useita prosentteja, työttömyys uhkaa nousta myös Suomessa yli kymmenen prosentin.
Jos presidenttimme on nähnyt markkinoiden kehityskulun etukäteen, se on hieno asia. Halonen kertoo kestäviä ratkaisuja haetun muun muassa globalisaatiokokouksissa, joissa hän on itse ollut mukana. Kansalaisena kiinnostuin aiheesta niin paljon, että perehdyin Halosen julkisiin puheisiin. Hakusanalla ”finanssi” löytyy Suomen Tasavallan Presidentin virallisilta nettisivuilta yksi viittaus. Presidenttimme on vuonna 2006 osallistunut Säästöpankkiliiton 100-vuotisjuhlaan, missä hän viittasi 1990-luvun alun laajaan talous- ja pankkikriisiin. Hän totesi Säästöpankkiliitolla olevan merkittävän tehtävän paitsi säästöpankkien yhteistyön edistäjänä myös asiakkaille ja laajemmalle yleisölle suunnatun, säästämistä ja sen moderneja instrumentteja koskevan valistuksen jakajana.
Hakusanalla ”rahoitus” löytyy 24 viitettä. Moni näistä on puoliso Pentti Arajärven puheita. Muutamaankin otteeseen professori Arajärvi viittaa hyvinvointiyhteiskunnan olevan ketjukirje. Siksi hyvinvoinnin rahoitusjärjestelmään on kiinnitettävä huomiota. Itse presidentti Halonen käsittelee rahoitusta puheissaan joko hyvin laajalla perspektiivillä tai vaihtoehtoisesti mikronäkökulmasta. Ljubljanan yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2005 pitämässään luennossa hän puuttui käytyyn globalisaatiokeskusteluun. Globalisaatiokeskustelu keskittyy hänen mukaansa usein pelkästään taloudellisiin tekijöihin. Markkinoiden avaaminen tai rahoitus- ja talouskysymykset vievät päähuomion ja samalla unohtuu, että asioilla on myös sosiaalinen ulottuvuutensa. Kapea ja talousorientoitunut lähestymistapa ei kuitenkaan ole riittävä vastaus globalisaation haasteeseen. Halonen oli tyytyväinen, että YK:n huippukokouksen loppuasiakirja nostaa esille vaatimuksen oikeudenmukaisesta globalisaatiosta. Yrittäjänaisten keskusliiton 60-vuotisjuhlassa Finlandia-talossa vuonna 2007 Halonen puuttui naisyrittäjyyden haasteisiin Rahoitus, kasvu ja kansainvälistyminen ovat hänen mukaansa avainsanoja myös naisyrittäjyydessä.
Hakusanalla ”Pankkikriisi” löytyy kaksi viittausta, toinen Säästöpankkiliiton 100-vuotisjuhlasta ja toinen vuodelta 2003 Työttömien ihmisoikeuspäivien 10-vuotistilaisuudesta. Molemmilla kerroilla hän viittasi 1990-luvun alun pankkikriisiin, joka yhdessä asuntojen hintojen romahtamisen ja valtavan työttömyyden kanssa teki ihmisistä vihaisia mutta myös vähän pelokkaita ja alistuneita. Hakusanoilla ”luottokriisi”, ”finanssikriisi”, ”johdannainen” tai ”credit default swap” ei löydy viittauksia virallisista puheista.
Aivan suoria viittauksia nyt kokemaamme finanssikriisiin ei siis Halosen virallisista puheista löydy. Mutta presidentillä on mahdollisuus myös kahdenkeskisissä keskusteluissa viedä eteenpäin tärkeäksi kokemiaan asioita. Pääsihteeri Ban Ki-mooniin vieraillessa Suomessa Halonen toivoi YK:n löytävän tavan vahvistaa roolia finanssikriisissä. YK:n tehtävä on Wikipedian mukaan edistää kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta, oikeudenmukaisuutta ja ihmisoikeuksia. Yksi järjestön pääelin on talous- ja sosiaalineuvosto (Economic and Social Council, ECOSOC), joka tukee yleiskokousta edistämällä kansainvälistä taloudellista ja sosiaalista yhteistyötä sekä kehitystä. ECOSOC:lla on huippukokous Genevessä tulevan kesäkuun alussa, mihin osallistuu myös YK:n pääsihteeri. Alustavan ohjelman mukaan hänellä on kokouksessa avauspuheenvuoro. Muita avauspuheenvuoron pitäjiä on kolme ja aikaa näille puheille näytetään varatun yhteensä puoli tuntia.
En haluaisi olla skeptinen, mutta minun on vaikea uskoa talouskriisin ratkeavan tuon puolen tunnin aikana. Tämän vuoksi toivon ihan maamme työttömienkin puolesta, että presidenttimme vähän avoimemmin kertoo etukäteen kansalaisille, kun seuraava finanssikriisi uhkaa maatamme.
Vesa Puttonen
Rahoituksen professori
Ennustiko Tarja Halonen finanssikriisin tulon?
Presidenttimme Tarja Halonen kertoi finanssijärjestelmän heikkouksien olleen tiedossa ennen meneillään olevaa talouskriisiä. YK:n pääsihteeri Ban Ki-moonin vieraillessa Suomessa Halonen kertoi meillä tiedetyn, mihin kehitys oli menossa. Helsingin Sanomat siteeraa 27.5.2009 presidenttiä, jonka mukaan ”Ne, joiden mukaan oli odottamatonta, että maailman finanssirakenteella oli nämä heikkoudet, eivät puhu totta. Me tiesimme heikkoudet, mutta toivoimme, että se kestäisi vähintään vielä hetken”.
Monelle asiantuntijalle finanssikriisin ennustaminen on osoittautunut vaikeaksi tehtäväksi. Nyt koetun ennakointi olisi toden totta ollut tärkeää itse kullekin. IMF:n viimeisimmän arvion mukaan meneillään olevassa finanssikriisissä maailman rahoitusinstituutiot kärsivät reilun 4 tuhannen miljardin dollarin tappiot. Bruttokansantuotteet laskevat Euroopassakin useita prosentteja, työttömyys uhkaa nousta myös Suomessa yli kymmenen prosentin.
Jos presidenttimme on nähnyt markkinoiden kehityskulun etukäteen, se on hieno asia. Halonen kertoo kestäviä ratkaisuja haetun muun muassa globalisaatiokokouksissa, joissa hän on itse ollut mukana. Kansalaisena kiinnostuin aiheesta niin paljon, että perehdyin Halosen julkisiin puheisiin. Hakusanalla ”finanssi” löytyy Suomen Tasavallan Presidentin virallisilta nettisivuilta yksi viittaus. Presidenttimme on vuonna 2006 osallistunut Säästöpankkiliiton 100-vuotisjuhlaan, missä hän viittasi 1990-luvun alun laajaan talous- ja pankkikriisiin. Hän totesi Säästöpankkiliitolla olevan merkittävän tehtävän paitsi säästöpankkien yhteistyön edistäjänä myös asiakkaille ja laajemmalle yleisölle suunnatun, säästämistä ja sen moderneja instrumentteja koskevan valistuksen jakajana.
Hakusanalla ”rahoitus” löytyy 24 viitettä. Moni näistä on puoliso Pentti Arajärven puheita. Muutamaankin otteeseen professori Arajärvi viittaa hyvinvointiyhteiskunnan olevan ketjukirje. Siksi hyvinvoinnin rahoitusjärjestelmään on kiinnitettävä huomiota. Itse presidentti Halonen käsittelee rahoitusta puheissaan joko hyvin laajalla perspektiivillä tai vaihtoehtoisesti mikronäkökulmasta. Ljubljanan yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2005 pitämässään luennossa hän puuttui käytyyn globalisaatiokeskusteluun. Globalisaatiokeskustelu keskittyy hänen mukaansa usein pelkästään taloudellisiin tekijöihin. Markkinoiden avaaminen tai rahoitus- ja talouskysymykset vievät päähuomion ja samalla unohtuu, että asioilla on myös sosiaalinen ulottuvuutensa. Kapea ja talousorientoitunut lähestymistapa ei kuitenkaan ole riittävä vastaus globalisaation haasteeseen. Halonen oli tyytyväinen, että YK:n huippukokouksen loppuasiakirja nostaa esille vaatimuksen oikeudenmukaisesta globalisaatiosta. Yrittäjänaisten keskusliiton 60-vuotisjuhlassa Finlandia-talossa vuonna 2007 Halonen puuttui naisyrittäjyyden haasteisiin Rahoitus, kasvu ja kansainvälistyminen ovat hänen mukaansa avainsanoja myös naisyrittäjyydessä.
Hakusanalla ”Pankkikriisi” löytyy kaksi viittausta, toinen Säästöpankkiliiton 100-vuotisjuhlasta ja toinen vuodelta 2003 Työttömien ihmisoikeuspäivien 10-vuotistilaisuudesta. Molemmilla kerroilla hän viittasi 1990-luvun alun pankkikriisiin, joka yhdessä asuntojen hintojen romahtamisen ja valtavan työttömyyden kanssa teki ihmisistä vihaisia mutta myös vähän pelokkaita ja alistuneita. Hakusanoilla ”luottokriisi”, ”finanssikriisi”, ”johdannainen” tai ”credit default swap” ei löydy viittauksia virallisista puheista.
Aivan suoria viittauksia nyt kokemaamme finanssikriisiin ei siis Halosen virallisista puheista löydy. Mutta presidentillä on mahdollisuus myös kahdenkeskisissä keskusteluissa viedä eteenpäin tärkeäksi kokemiaan asioita. Pääsihteeri Ban Ki-mooniin vieraillessa Suomessa Halonen toivoi YK:n löytävän tavan vahvistaa roolia finanssikriisissä. YK:n tehtävä on Wikipedian mukaan edistää kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta, oikeudenmukaisuutta ja ihmisoikeuksia. Yksi järjestön pääelin on talous- ja sosiaalineuvosto (Economic and Social Council, ECOSOC), joka tukee yleiskokousta edistämällä kansainvälistä taloudellista ja sosiaalista yhteistyötä sekä kehitystä. ECOSOC:lla on huippukokous Genevessä tulevan kesäkuun alussa, mihin osallistuu myös YK:n pääsihteeri. Alustavan ohjelman mukaan hänellä on kokouksessa avauspuheenvuoro. Muita avauspuheenvuoron pitäjiä on kolme ja aikaa näille puheille näytetään varatun yhteensä puoli tuntia.
En haluaisi olla skeptinen, mutta minun on vaikea uskoa talouskriisin ratkeavan tuon puolen tunnin aikana. Tämän vuoksi toivon ihan maamme työttömienkin puolesta, että presidenttimme vähän avoimemmin kertoo etukäteen kansalaisille, kun seuraava finanssikriisi uhkaa maatamme.
Vesa Puttonen
Rahoituksen professori
Vastaukset 2
Vanhimmat
En haluaisi olla skeptinen, mutta minun on vaikea uskoa talouskriisin ratkeavan tuon puolen tunnin aikana. Tämän vuoksi toivon ihan maamme työttömienkin puolesta, että presidenttimme vähän avoimemmin kertoo etukäteen kansalaisille, kun seuraava finanssikriisi uhkaa maatamme.
nolais itsensä, puhuu mitä sattuu