Mietin vaan, olin kouluni kiltein lapsi varmaan enkä kiusannut ketään, minua opettajat syyttivät vaikka mistä mitä en ollut tehnyt.
Sitten nämä todelliset kiusaajapennut vaan saivat rikkoa ikkunoita jne. ei siitä mitään rangaistuksia niille tullut. Kiusasivat avoimesti muita, kiroilivat ja niin edelleen. Eli ei kovin tervettä, mutta slti samat henkilöt saa käytöksestä kympin ja läjän stipendejä kaupan päälle.
HYI VITTU TÄMÄ YHTEISKUNTA ON SAIRAS.
Sitten nämä todelliset kiusaajapennut vaan saivat rikkoa ikkunoita jne. ei siitä mitään rangaistuksia niille tullut. Kiusasivat avoimesti muita, kiroilivat ja niin edelleen. Eli ei kovin tervettä, mutta slti samat henkilöt saa käytöksestä kympin ja läjän stipendejä kaupan päälle.
HYI VITTU TÄMÄ YHTEISKUNTA ON SAIRAS.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kaikki opettajat eivät ole niin tarkkaavaisia. Inhottava juttu.
Mä muistan ala-asteelta yhden luokkalaiseni pojan, joka ei sentään rikkonut ikkunoita tai hajottanut mitään, mutta joka kiusasi mua ihan samalla tavalla kuin muutkin luokkalaiset. Hänen käytösnumeronsa oli AINA KYMPPI. Sairasta. Jos mä oisin ollut maikka, olisin antanut kutosen. Kyseinen poika oli kunnon lammas.. matki muita.
Sellasta se on. Ne, jotka on ovelia ja kieroja, pärjää. Ne jotka tekee rehellistä työtä jää syrjään. Life isn't fair. Psykopaateilla menee hienosti. Onko se varmasti sairaus? Ehkä me normaalit ollaan sairaita.
arvostetaan usein tosi paljon. Täällä sai ihmisiä tuhoava työpaikkakiusaaja mm valtakunnallisen järjestön palkinnon siitä että on muille ihmisille niin hyvä. Kiusaaminen on tiedossa, mutta paskan niskaansa siitä saa yksin kiusattu jokaikiseltä jonka pitäisi suojella kiusattuja.
Mikähän sekin oikein on että kiusatun kimppuun käydään eikä kiusaajan. Jotain alkukantaista viettiä että heikko pitää tuhota ettei muut joutuisi siitä kärsimään? Tai että heikko on helppo saalis? Luulisi että sen vietin voittaa helposti ihan perusmoraali.
tuli mieleen että yksi opettaja, uskova ja arvostettu, sanoi aina ihan avoimesti että kiusaajat kiusaavat muita vain koska kiusatut haluavat että heitä kiusataan, ansaitsevat sen ja kiusaaminen itseasiassa auttaa kiusattuja. Jotain tuon tyylistä paskaa. Poikansa oli tietenkin kiusaaja (ei pahin) ja koulussa muutenkin kiusattiin paljon ja edes inhimillisimmät opettajat eivät auttaneet.
Olihan samassa koulussa fyysisesti väkivaltainenkin opettaja. Oma opettaja oli ihan mukava, mutta keskittyi viemään menestyviä ja hyvinvoivia oppilaita, joista monet kiusaajia, eteenpäin jättäen apua tarvitsevat oman onnensa varaan. Yksi kiusatuista olin tietenkin minä ja oli muitakin joita kiusattiin koulussa ja kotona.
Harvoin aivan noin tapahtuu. Yleensä vain kiusaamistapauksiin ei jakseta/haluta puuttua johtuen siitäkin että säälitään näitä tekijöitä jne.
Tietysti on tapauksia, joissa syy vieritetään sen kiusatun niskoille ja silloin usein käy juuri noin ettei siihen kiusaamiseen edes haluta puuttua millään tavalla.
Varsinkin jos ne tyypit on vielä ns. opettajan mielioppilaita.
Yleensä paras konsti on lyödä takaisin niin paljon kuin lähtee. Olipa vastassa sitten yksi tai kymmenen ihmistä. Se auttaa tilanteeseen kuin tilanteeseen ja usein käy juuri niin että itse selviää tilanteesta paremmin ja vastapuolikin rupeaa miettimään uuteen otteeseen että tekeekö mitään.