Tätä palstaa tulee luettua päivittäin vieläkin.. Noin vuosi sitten mulla diagnosoitiin vakava masennus itsemurha suunnitelmien paljastumisen takia..
Olin tuohon asti iloinen, positiivinen ja energinen ennenkuin selvisi noi suunnitelmat läheisille, pakko myöntää että todellakin olin tosissani.
Nuorisopsykiatrian poliklinikalle sain lähetteen jossa kävin keskustelemassa 11kk:n ajan. Masennuslääkitykseksi aloitettiin Cipralex 20mg/ pvä ja edelleen käytän tuota samaa lääkettä ja annosta.
Jälkeenpäin mietittynä pelottaa että olin noin valmis luopumaan kaikesta näin nuorena.. Onneksi en tehnyt sitä!
Mulla on kaikenlaista vaikeutta ollut elämässä nuoresta lähtien ; olin koko peruskoulun ajan pahasti koulukiusattu, isä hakkasi kotona, kavereita ei ollut, pitkäaikainen naisystävä kuoli 3v sitten jne. Tässä siis vain muutamia asioita mitkä vaikuttanut mun masennukseen....
Nykyisin olen kunniallinen nuori suomen kansalainen, valmistuin hyvään ja arvostettuun ammattiin, käyn 3-vuorotyössä ja kavereitakin olen onnistunut saamaan, auto on, seurustelua olen alkanut taas hiljalleen harkita, koti on ja maksut ajantasalla..
Mulla ei siis pitäisi tällä hetkellä mennä kovin huonosti, mutta silti masentaa ajoittain vielä aika pahasti..
En osaa teille muille masentuneille antaa hyviä neuvoja mutta älkää j***lauta antako periksi! Hakekaa apua jos koette tarvitsevanne sitä!
Voimia ja jaksamista teille kaikille jotka luitte tänne asti! Periksi ei anneta!
Ja hyvää alkukesää kaikille!
Olin tuohon asti iloinen, positiivinen ja energinen ennenkuin selvisi noi suunnitelmat läheisille, pakko myöntää että todellakin olin tosissani.
Nuorisopsykiatrian poliklinikalle sain lähetteen jossa kävin keskustelemassa 11kk:n ajan. Masennuslääkitykseksi aloitettiin Cipralex 20mg/ pvä ja edelleen käytän tuota samaa lääkettä ja annosta.
Jälkeenpäin mietittynä pelottaa että olin noin valmis luopumaan kaikesta näin nuorena.. Onneksi en tehnyt sitä!
Mulla on kaikenlaista vaikeutta ollut elämässä nuoresta lähtien ; olin koko peruskoulun ajan pahasti koulukiusattu, isä hakkasi kotona, kavereita ei ollut, pitkäaikainen naisystävä kuoli 3v sitten jne. Tässä siis vain muutamia asioita mitkä vaikuttanut mun masennukseen....
Nykyisin olen kunniallinen nuori suomen kansalainen, valmistuin hyvään ja arvostettuun ammattiin, käyn 3-vuorotyössä ja kavereitakin olen onnistunut saamaan, auto on, seurustelua olen alkanut taas hiljalleen harkita, koti on ja maksut ajantasalla..
Mulla ei siis pitäisi tällä hetkellä mennä kovin huonosti, mutta silti masentaa ajoittain vielä aika pahasti..
En osaa teille muille masentuneille antaa hyviä neuvoja mutta älkää j***lauta antako periksi! Hakekaa apua jos koette tarvitsevanne sitä!
Voimia ja jaksamista teille kaikille jotka luitte tänne asti! Periksi ei anneta!
Ja hyvää alkukesää kaikille!
Vastaukset 7
Vanhimmat
Lääkkeet ei poista masennuksen syytä.
Jep, oikeassa olet, ei poista syytä mutta toimii niinkuin kävelykeppinä jotta jaksan eteenpäin jotta saan asiat parempaan järjestykseen..
Kiitos vastauksestasi! :)
Ei se psykoterapiakaan poista masennuksen syytä...
Niin, mutta tuskinpa hän enää asuu pahoinpitelevän isänsä kanssa tai koulukiusaajien kiusattavana.
Masennuslääkkeet puheterapia on ihan hyvä yhdistelmä. Itse olen 16v ja itsemurha-ajatuksia päivittäin. Pari kertaa vasta käynyt puhumassa, mitään lääkkeitä ei vielä määrätty.
Eli asun nykyisin omillani.. isä ei enää hakkaa mua koska siihen ei mahdollisuutta.. hirveä ikävä tällä hetkellä mun edesmennyttä naista..... itkettää vähän...
psykoterapia ei myöskään poista syitä mutta auttaa jaksamaan lääkityksen kanssa eteenpäin..
kiitos vastauksistanne ja mukavaa illan jatkoa!
haudon itsemurhaa joka hetki
terv TP
Tarttenkin just tsemppiä,ei taho jaksaa.ukko kulta "potkii päähän" minkä kerkee.