Olin koulun päättäjäisissä (en kuitenkaan valmistunut ammattiin)...
Iski ahdistus... Hirveä pelko tulevaisuudesta, pääsenkö ikinä mieluisaan kouluun, olenko tuomittu olemaan yksin...
Yleensä teen kaikkeni että pysyn positiivisena, en sorru päihteisiin tai muuhun paskaan. Nyt haluaisin vetää pään pimeäksi (Jota en ole muuten koskaan kokenut!) ettei tarvitsisi tuijottaa tyhjään onkaloon joka on elämäni.
Missä olenkin, olen yksin. Kukaan ei tule puhumaan minulle, eikä minulla ole rohkeutta mennä puhumaan toisille kun pelkään, että minut tuijotetaan pois. Päättäjäisissäkin oli niin orpo olo, kun valmistuneet ystävät halailivat ja olivat valmiita hienoon tulevaisuuteensa...
Kesäsuunnitelmani: Tehdä vähäistä työtäni ja istua koneella vellomassa oman pääni sisällä. Vakavasti tuntuu että käperryn kokoon ja kuolen jos en pääse mihinkään hakemaani kouluun syksyllä. Haluaisin tehdä perheeni ylpeäksi minusta.
Hrrr... Kammottavaa miten sitä voikin sääliä itseään... Enkä kuitenkaan siedä ajatusta, että kukaan toinen säälisi minua! Se on oikeastaan viimeinen asia, jota haluan.
Iski ahdistus... Hirveä pelko tulevaisuudesta, pääsenkö ikinä mieluisaan kouluun, olenko tuomittu olemaan yksin...
Yleensä teen kaikkeni että pysyn positiivisena, en sorru päihteisiin tai muuhun paskaan. Nyt haluaisin vetää pään pimeäksi (Jota en ole muuten koskaan kokenut!) ettei tarvitsisi tuijottaa tyhjään onkaloon joka on elämäni.
Missä olenkin, olen yksin. Kukaan ei tule puhumaan minulle, eikä minulla ole rohkeutta mennä puhumaan toisille kun pelkään, että minut tuijotetaan pois. Päättäjäisissäkin oli niin orpo olo, kun valmistuneet ystävät halailivat ja olivat valmiita hienoon tulevaisuuteensa...
Kesäsuunnitelmani: Tehdä vähäistä työtäni ja istua koneella vellomassa oman pääni sisällä. Vakavasti tuntuu että käperryn kokoon ja kuolen jos en pääse mihinkään hakemaani kouluun syksyllä. Haluaisin tehdä perheeni ylpeäksi minusta.
Hrrr... Kammottavaa miten sitä voikin sääliä itseään... Enkä kuitenkaan siedä ajatusta, että kukaan toinen säälisi minua! Se on oikeastaan viimeinen asia, jota haluan.
Vastaukset 3
Vanhimmat
on kyse sinusta ja jos olet jo hakenut jo useampaan kouluun, niin kyllä sinne jonnekin niistä pääset, etenkin jos olet sellainen kaveri, joka pitää positiivisuuden kehissä eikä sorru "vaihtoehto-hoitoihin".
Minulla itsellänikin oli kamala ahdistus, joka kolotti kokoajan päässä. Minne mennä... mitä tehdä... selviydynkö yksin?
Olen varma, että nuo ystäväsikin kokevat jonkin sortin ahdistusta, mikä on mielestäni melko yleistä ennen tai jälkeen päättäjäisten.
Olen ollut itsekin yksin peruskoulun, ihmiset tulivat kyllä juttelemaan mutta en koskaan uskaltanut itse tulla juttelemaan ja suurin osa puheistani oli ns. "läppää", enkä voinut sanoa koskaan kenellekkään mitä minulla oli oikeasti ajatuksissani.
Tsemppiä!
Kuinkas nyt noin on sitten päässyt käymään?
Jos perheesi ei vielä tässä vaiheessa ole ylpeä sinusta, on perheessä jotain vikaa. Jos näin on, ei mikään tee heitä ylpeäksi. Toisaalta, olet juuri tietämättäsi päässyt joron jäljille. Jos ihmisellä on noin suuri tarve tehdä läheisensä ylpeiksi, on positiivisen palautteen täytynyt olla todella laihaa. Ei ihme, että ahistaa, jos sisimmässäsi jo tiedät, ettei mikään suoritus tuo lopullista, saati ehdotonta hyväksyntää. Pahimmassa tapauksessa hukkaat vuosia kouluttautumalla alalle, josta et pidä, mutta joka miellyttää vanhempiasi. Oiva neuvo: Älä turhaan yritä tehdä toisia ylpeäksi, tee itsesi ylpeäksi. Luultavasti joudut tekemään jotain, mistä ns. tärkeät henkilöt eivät pidä, mutta entä sitten? Kauanko ajattelit olla riippuvainen heidän hyväksynnästään? Mistä hyväksynnästä? Kaikkia ei ole mahdollista miellyttää, se on fakta. Tuolta pohjalta on moni aloittanut esim. taideharrastuksen. Ahdistus tuottaa hyvää musiikkia, näyttelijäsuorituksia, kirjallisuutta, maalauksia, valokuvia, veistoksia jne... Olisit varmaan hyvä. Tai jotain muuta, mitä eräät pitänevät hullun touhuna, lentäminen. Tai joku kamppailulaji, mahdollisimman eksoottinen, kävisikö Kung Fu? Mitä tahansa, mitä aina salaisesti olisit halunnut tehdä. Se on luultavasti paras vaihtoehto, jos haluat tehdä itsesi ylpeäksi. Toteuta siis joku salainen haaveesi. Syy, miksi haaveet jäävät salaisiksi on se, että emme oleta saavamme niiden kautta ulkoista hyväksyntää. Siksi juuri menetkin nyt toteuttamaan sen salaisimman. Kipi kapi! Eräät tuskin ilostuvat nähdessään sinun tekevän jotain omaa juttuasi, mikä onkin tarkoitus. Tarvitset jonkun irtioton, sitä se ahdistus sanoo. Miellytä ensin itseäsi, sitten vasta muita. Ehkä sinua ei ole tehtykään miellyttämään muita.