1.elikkä,olen mietiskellyt miten wicca pitää itsekseen rituaaleja,ja miten eri rituaalit poikkeavat toisistaan?
2. Pelkään että wiccan myötä sekaannun mustaan magiaan tai satanismiin, miten voin estää sen tapahtumasta. tuttuni on ns. valkoisesta magiasta ajautunut mustaan magiaan,ja se elämä ei todellakaan houkuta. Tämä oli tapahtunut aivan hänen huomaamattaan.
3. miltä sivuilta löytyisi erillaisia loitsuja,tieto yrteistä ja sapatin vietosta (eli miten sitä vietetään)
4. mistä löytyisi tietoa mahdollisimman paljon keittiö noituudesta ja vihreästä noituudesta?
5.uskovatko wiccat jälleensyntymiseen? vai mitä kuoleman jälkeen tapahtuu?
6.Milloin voi kutsua itseään wiccaksi?
kiitos kaikille jotka vastaavat :) wicca uskonto on ainakin tähän asti näyttänyt sopivan minulle todella hyvin,mutta haluaisin tietoa enemmän ennekuin voin olla varma mihin olisin ryhtymässä. :)
2. Pelkään että wiccan myötä sekaannun mustaan magiaan tai satanismiin, miten voin estää sen tapahtumasta. tuttuni on ns. valkoisesta magiasta ajautunut mustaan magiaan,ja se elämä ei todellakaan houkuta. Tämä oli tapahtunut aivan hänen huomaamattaan.
3. miltä sivuilta löytyisi erillaisia loitsuja,tieto yrteistä ja sapatin vietosta (eli miten sitä vietetään)
4. mistä löytyisi tietoa mahdollisimman paljon keittiö noituudesta ja vihreästä noituudesta?
5.uskovatko wiccat jälleensyntymiseen? vai mitä kuoleman jälkeen tapahtuu?
6.Milloin voi kutsua itseään wiccaksi?
kiitos kaikille jotka vastaavat :) wicca uskonto on ainakin tähän asti näyttänyt sopivan minulle todella hyvin,mutta haluaisin tietoa enemmän ennekuin voin olla varma mihin olisin ryhtymässä. :)
Vastaukset 38
Vanhimmat
Vastaan nyt omastani, eli eklektisen wiccan näkökulmasta.
Traditionaalisilla on omat tapansa ja rituaalinsa jotka he siis tekevät oman coveninsa sääntöjen ja tapojen mukaan.
1.Rituaaleihin liittyy tietyt perusasiat, eklektikot luovat rituaalinsa itse ja tekevät ja muokkaavat niitä kuten parhaimmalta tuntuu.
Yleensä niihin liittyy kuitenkin tilan puhdistaminen, kehän luominen, elementtien kutsuminen vartiotorneiksi, Jumalan ja Jumalattaren läsnäolon pyytäminen.
Magiaa voidaan harjoittaa tai sitten ei.
Lopuksi elementtejä kiitetään, ne lähetetään pois, Jumalatarta ja Jumalaa kiitetään läsnäolostaan, ja kehä puretaan.
Tämä noin yleisesti, ja hyvin suurpiirteisesti selitettynä, kukin siis luo oman tyylinsä.
2. Jos noudattaa wiccan periaatteita eli tee mitä haluat kunhan et vahingoita, ja kaikki mitä teet tulee kolminkertaisena takaisin niin hyvässä kuin pahassa, ei ajaudu mihinkään kummallisuuksiin.
Wiccalaiset eivät kutsu mitään "henkiä", vaan työskentelevät vain luonnon energioitten parissa.
Wiccan magiassa ei ole siis mitään salamyhkäistä.
Se on vain luonnon energioitten ohjailua.
Mielestäni ei ole erikseen mustaa tai valkoista magiaa, tai positiivista tai negatiiviista energiaa, vaan
se, mihin tarkoitukseen käytät energioita, määrittelee tekosi oikeellisuuden.
Wiccat eivät usko mihinkään paholaiseen.
Wiccalaisuus on mielestäni tästä syystä jopa kauempana saatananpalvonnasta kuin kristinusko! Miten palvoa sellaista johon ei usko laisinkaan?
3. Nettisivuja on paljonkin. Tässä muutama linkki:
http://www.wicca.fi
http://www.geocities.com/harakkatar
http://www.funet.fi/~magi/metsola/
http://www.expage.com/page/wicca01
http://www.angelfire.com/folk/luutakomero
Näistä saat jotakin käsitystä, mutta suosittelen että lukisit wiccaa käsittelevää kirjallisuutta, kovin laadukasta ei tosin löydy kuin englanninkielellä.
4. Itse olen opetellut vihreää noituutta yksinkertaisesti lukemalla paljon hyötykasveja, lääkintäkasveja ja luonnonparannusta käsittelevää kirjallisuutta. Sekä opettelemalla tunnistamaan kasveja ja käyttämään niitä.
5. Luulen että useimmat uskovat.
6. Vaikea kysymys. Eklektikko voi ehkä kutsua itseään wiccaksi sitten kun harjoittaa wiccaa uskontonaan ja tuntee että se on juuri se polku, jonka on itselleen valinnut ja joka on itselle sopiva.
"Wiccalaiset eivät kutsu mitään "henkiä", vaan työskentelevät vain luonnon energioitten parissa.
Wiccan magiassa ei ole siis mitään salamyhkäistä.
Se on vain luonnon energioitten ohjailua.
Mielestäni ei ole erikseen mustaa tai valkoista magiaa, tai positiivista tai negatiiviista energiaa, vaan
se, mihin tarkoitukseen käytät energioita, määrittelee tekosi oikeellisuuden."
:D :D :D
Perjantai-iltana stand-up-lavalle vain, niin kyllä porukka viihtyy!
Onko se energia, jota käytätte potentiaali- vai kineettistä energiaa? Luonnollisesti energian mittayksikkö on Joule, vai kaloreistako te puhutte? Montako Joulea lemmenloitsuun tarvitaan? Onko energian säilymislaki voimassa wiccamaailmassa?
(Poistuukohan tämä ja edellinen viesti?)
Keskustelutyylisi ei ehkä ole kovin rakentava, mutta vastailenpa silti :).
Ensinnäkin kysyisin, miten paljon olet tutustunut oikeaan wiccalaisuuteen, ja mistä tietosi ovat peräisin?
Vai ovatko ne vain luuloja?
Wiccalaiset eivät todellakaan touhuile mitään "Siskoni on noita"- sarjan tapaisia "henkimaailman juttuja" ja punanaamaisten demonien dramaattisia manaamisia.
Eikä wiccauskontoon kuulu mikään ns. yliluonnollinen.
Itse asiassa uskon ettei yliluonnollista ole olemassakaan, on vain asioita joita ihmiset eivät ymmärrä.
Energia, josta koko maailma ja kaikki elävä on koostunut, on universaalia elämän energiaa.
En ole fyysikko jotta osaisin tarkemmin määritellä onko se kineettistä, potentiaalista vai minkäsorttista.
Mutta koska wiccalaisuus on uskonto eikä tieteenlaji, en usko että minun tarvitseekaan. (Yhtä vähän kuin kristitynkään pitäisi analysoida mitä hänen uskonnossaan käytetty rokous on, ja montako joulea rukoukseen kuluu.)
En tee minkäänlaisia manipuloivia loitsuja muutenkaan, mainitsemasi lemmenloitsut mukaanlukien.
Viimeiseen kysymykseesi vastaan myöntävästi.
Energian häviämättömyyden laki pätee.
Energia ei häviä, vaan muuttaa muotoaan.
"Mielestäni ei ole erikseen mustaa tai valkoista magiaa, tai positiivista tai negatiiviista energiaa, vaan se, mihin tarkoitukseen käytät energioita, määrittelee tekosi oikeellisuuden."
Tuo tarkoituksen hyvyyden (positiivinen energia)määrittäminen voi olla hankalaa. Määrittääkö jokainen wicca omista lähtökohdistaan sen mikä on hyvää tai pahaa? Siinä voi ihminen mennä aika rajusti metsään. Tietyt asiat tässä wiccalaisuudessa kuullostavat aika minä-keskeisiltä, jotenkin tunnemaailmaltaan keskenkasvuisilta. On huolestuttavaa, että tähän uskontoon ei liity mitään kehotusta hyvyyteen, vilpittömyyteen ja epäitsekkyyteen. Kaikki mitä tekee tulee kolminkertaisena takaisin - siinä se. Onko katumusta, anteeksiantoa, pyrkimystä hyvyteen, niin vaikea käsite kuin se onkin?
>Määrittääkö jokainen wicca omista lähtökohdistaan sen mikä on hyvää tai pahaa? Siinä voi ihminen mennä aika rajusti metsään.
Näin se aika pitkälti on. Kolminkertaisuuden lailla pyritään herättämään ihminen miettimään tekojensa seurauksia. Wiccat uskovat, että sen mitä he tekevät tai lähettävät eteenpäin, palaa heille itselleen takaisin. (Vertaa raamattu: "mita haluatte toisten tekevät teille, tehkää se heille."). Kuitenkaan edes kaikki kristityt eivät suinkaan ole aina anteeksiantavaisia, suvaitsevaisia, armollisia, jne.. Kaikki riippuu yksilön valinnasta. Wiccassa kun ei ole synti-käsitettä, niin katsantokanta verraten kristillisyyteen on hiukan erilainen. Viittaan tässä kristinuskonn, koska arvot, joka nostit esiin ovat selkeästi kristillisiä. Wiccat uskova, että jos teet hyvää saat hyvää, jos teet pahaa saat pahaa.
>Tietyt asiat tässä wiccalaisuudessa kuullostavat aika minä-keskeisiltä, jotenkin tunnemaailmaltaan keskenkasvuisilta.
Kuinka niin?
>On huolestuttavaa, että tähän uskontoon ei liity mitään kehotusta hyvyyteen, vilpittömyyteen ja epäitsekkyyteen.
On kysymys vastuun tiedostamisesta, ei suinkaan siitä, että "hyvillä teoilla" hankittaisiin lisäpisteitä jumaluuksista. Teoilla on seurauksensa, jotka jokainen kärsii. Emme tarvitse "helvettiä" tai "jumalan vihaa" tai "saatanaa" pelottelemaan, koska ymmärrämme ottaa vastuun teoistamme. Mielestäni on lapsellista ajattelua, että tekee oikein ja hyvää vain siksi, että pelkää jonkin jumaluuden rankaisevan sen johdosta esim. tuomitsemalla sinut helvettiin kuten kristinuskossa. Mielestäni vastuun kantaminen on kypsempi ajatus kuin pelkoon perustuva nöyrä tottelevaisuus.
>Kaikki mitä tekee tulee kolminkertaisena takaisin - siinä se. Onko katumusta, anteeksiantoa, pyrkimystä hyvyteen, niin vaikea käsite kuin se onkin?
Esimerkki: Jos kadut ja pyydät anteeksi loukattuasi toista ihmistä vahingossa, luultavasti saat anteeksi. Jos olet ylpeä, olet kohta ilman ystäviä. Ja jos pyrit olemaan loukkaamatta toisia ihmisiä, todennäköisesti sinusta pidetään ja olet itsekin onnellinen. Ja ei, käsite ole ollenkaan vaikea. :)
metsään menee muidenkin uskontojen seuraajat....
eikä hyvän ja pahan raja niin kovin selvä ole kritillisessäkään opissa.... kiistakysymyksiä on aina
Eräs tuttuni on pyörinyt aikoinaan enemmänkin kristillisissä "uskis" piireissä, hän pitää joitakin sääntöjä täysin aikansa eläneinä esim. esiaviollisen seksin harrastamista, hän ei näitä sääntöjä noudata, mutta tuntee siitä syyllisyyttä, vaikka ei aio silti muuttaa käyttäytymistään.
Onko tuo sitten parempi malli? tai jotenkin turvallisempi?
Mitkä asiat kuulostavat sinusta minä-keskeisiltä?
Itse näkisin että wiccalaisuudessa kehoitetaan kylläkin kehittämään itseään ja oppimaan tuntemaan itseään paremmin... onko se sitten itsekästä?
Mitä katumus sinänsä auttaa ketään? Wiccalaisuus on kristinuskoa käytännöllisempi tässä, jos tekee vääriin niin tulisi asiat myöskin korjata.... tai ainakin kantaa sitten vastuu myös "vääristä" valinnoista.
Ongelma on siinä, että jos ilmoittaa maagisesti ohjailevansa ja käyttävänsä energioita, tulee heti tiedemies ja kysyy, mitä energiaa se oikein sitten on. Tiedemiehet tietävät tavallista kansaa paremmin nämä energia-asiat, joten ei kannata käydä inttämään vastaan. Siinä joutuu vain nolatuksi.
Jauhot suuhun tiedemiehille saa ilmoittamalla kylmän rauhallisesti kutsuvansa henkiä ja sillä siisti.
En ymmärrä wiccojen tarvetta puolustella itseään väittämällä, että noituus on täysin luonnollista ja ettei siinä ole mitään yliluonnollista, samalla kun koko wiccalaisuus hittovie perustuu Jumalan ja Jumalattaren palvontaan. Kummallista tekopyhyyttä, jota en itse arvosta tippaakaan. Onko se wiccalaisuus uskonto vai eikö se ole, häh?
:a:
Itse en varsinaisesti palvo mitään, kunnioitan ja rakastan luontoa, mutta en palvo mitään enkä ketään.
En pidä sanasta yliluonnollinen,
koska mielestäni kaikki mitä tässä maailmankaikkeudessa on, kuuluukin sinne ja on siis luonnollista.
On eri asia sitten se, että ihmiset eivät ymmärrä kaikkea, ja kutsuvat näitä asioita yliluonnollisiksi.
Sanasta yliluonnollinen tulee mieleen joku "tiedeuskova" kaavoihinsa kangistunut ihminen, joka tuomitsee yliluonnolliseksi kaiken mitä tiede ei pysty toteamaan, mittaamaan, punnitsemaan tai muuten todistamaan!
Oma mielipiteeni on että tiede on vasta lapsenkengissä, ja maailma on oikeasti paljon suurempi, kiehtovampi ja ihmeellisempi kokonaisuus kuin kukaan osaamme kuvitellakaan.
Niin, ja kyllä wiccalaisuus on ihan oikea uskonto :).
Itse olen ajatellut asian niin, että en pidä wiccalaisuuden Jumalaa ja Jumalatarta mitenkään persoonallisina, vaan ne ovat ikään kuin maailman perusolemus, kaksi maailmaa koossa pitävää voimaa. Jumala ja Jumalatar (tai miksi niitä nyt haluaakin kutsua) ovat ainoastaan nimiä, jotta ihmisen mieli pystyisi helpommin konkretisoimaan nämä energiat.
Näiden energioiden "palvonta" taas omalla kohdallani on eräänlaista kunnioituksen osoitusta tätä maailmaa kohtaa. Rituaalini olen pitänyt yksinkertaisina ja niiden avulla viritän mieleni oikeaan tilaan meditaatiota, ja energian ohjaamista ja tutkimista varten.
Miten te muut wiccat näette Jumalan ja jumalattaren? Itse tunnen ainoastaan pari wiccaa ja olen huomannut, että ajatuksemme wiccasta eroavat melkoisesti. Kaikilla on oma tiensä.
>> Itse en varsinaisesti palvo mitään, kunnioitan ja rakastan luontoa, mutta en palvo mitään enkä ketään. >>
Joo, no tämä "palvomisjuttu" on ylipäänsä käsitetty vähän lahopäisesti länsimaissa.
>> En pidä sanasta yliluonnollinen,
koska mielestäni kaikki mitä tässä maailmankaikkeudessa on, kuuluukin sinne ja on siis luonnollista. >>
Niin, mutta toisaalta, onko tämä nyt sitten jokin suuri oivallus? Tuohan on aika itsestäänselvää. Siitä huolimatta, mielestäni on erittäin mielenkiintoista, että kautta ihmiskunnan historian on uskottu ilmiöihin, jotka on nimetty pyhiksi, yliluonnollisiksi, maagisiksi tms, erotuksena tavallisista ilmiöistä. Ne on rajattu ja erotettu tavallisesta todellisuudesta "jonakin aivan muuna". Esimerkiksi aboroginaaleilla on tämä "uniaika" erillään normaalista todellisuudesta, egyptiläisillä oli kuolleiden maa "Tuat", kun taas shamanismiin kuuluu alinen ja ylinen, jotka ovat maailmoja lähes täysin erillään tavallisesta todellisuudesta. Tämä rajan käsite ei suinkaan ole olemassa täysin syyttä.
Mielestäni yliluonnollinen on ihan hyvä termi pyhille ilmiöille, ottaen huomioon kuinka arvoväritteinen termi "luonnollinen" on. Esimerkiksi joku "Ingman luonnon jogurtti" luo heti miellyttävän vaikutelman, vaikka todellisuudessa ydinpommi on aivan yhtä luonnollinen. Luonnon oma ydinpommi, ei keinotekoisia lisäaineita. Sikäli termi yliluonnollinen tuo esille ajatuksen siitä, että on olemassa ns. outoja juttuja jotka ovat lähes täysin erillään siitä minkä käsitämme todellisuudeksi.
:a:
>> Itse olen ajatellut asian niin, että en pidä wiccalaisuuden Jumalaa ja Jumalatarta mitenkään persoonallisina, vaan ne ovat ikään kuin maailman perusolemus, kaksi maailmaa koossa pitävää voimaa. Jumala ja Jumalatar (tai miksi niitä nyt haluaakin kutsua) ovat ainoastaan nimiä, jotta ihmisen mieli pystyisi helpommin konkretisoimaan nämä energiat. >>
Kun olet kokenut näiden energioiden läsnäolon, minkälaisen vaikutelman olet itse saanut, ihan vain oman kokemuksesi perusteella, koskien niiden persoonallisuutta taikka persoonattomuutta?
>> Näiden energioiden "palvonta" taas omalla kohdallani on eräänlaista kunnioituksen osoitusta tätä maailmaa kohtaa. Rituaalini olen pitänyt yksinkertaisina ja niiden avulla viritän mieleni oikeaan tilaan meditaatiota, ja energian ohjaamista ja tutkimista varten. >>
Mihin oikeastaan pyrit tällä energian ohjaamisella? Mihin sen energian suuntaat ja mitä tarkoitusta varten? Kuinka tämä osoittaa kunnioitusta maailmaa kohtaan?
:a:
"Kun olet kokenut näiden energioiden läsnäolon, minkälaisen vaikutelman olet itse saanut, ihan vain oman kokemuksesi perusteella, koskien niiden persoonallisuutta taikka persoonattomuutta?"
Omassa wiccalaisuudessani on voimakkaita buddhalaisia vaikutteita. Ja se mitä tunnen on energian virtausta itsessäni ja ympärilläni. Auttaa ehkä ymmärtämään, kun tuntee käsitteen chi tai ki. Koskaan en ole tuntenut minkäänlaista yhteyttä henkimaailmaan, ainakaan siten, kun se yleensä ymmärretään jotenkin ulkopuolisena tästä maailmasta. En yksinkertaisesti pysty ajattelemaan asiaa siltä kannalta, että yrittäisin olla yhteydessä johenkin persoonalliseen jumalaan tai jumalattareen. On ainoastaan se energia.
Joskus tästä energiasta tulee niin voimakkaita tunteita, että väkisinkin miettii sitä lähdettä mistä se voi tulla. Silloin on mielessä käynyt jopa jokin persoonallinen voima, mutta olen melko nopeasti hylännyt tämän ajatuksen.
"Mihin oikeastaan pyrit tällä energian ohjaamisella? Mihin sen energian suuntaat ja mitä tarkoitusta varten? Kuinka tämä osoittaa kunnioitusta maailmaa kohtaan?"
Tätä energiaa saatan käyttää esim. omien ajatusten selventämiseen vaikka jonkin ongelman ratkaisussa. Voin myöskin käyttää energiaa hyväkseni fyysisesti, siirtämällä sitä vaikka kipeytyneeseen selkääni tai ihan pelkästään vahvistaakseni itseäni yleisesti.
Energian voi siirtää myös kehonsa ulkopuolelle. Sitä pystyy luovuttamaan ympäristöön ja sen pystyy kohdistamaan vaikka toiseen henkilöön joko hyvässä tai pahassa. Mitä paremmin energian käytön hallitsee, niin sitä enemmän pystyy tekemään asioiden hyväksi.
Kunnioitusta maailmaa kohtaa osoittaa se, että on kiinnostunut asiasta ja on valmis tekemään jotain sen hyväksi. On siis paremmin tietoinen ympäristöstään ja paremmin tietoinen maailman perusolemuksesta. Ja tällöin kunnioitus tulee esiin kaikessa mitä tekee, jokaisessa pienessäkin asiassa.
Todennäköisesti tämä selvennysyritys herättää vain lisää kysymyksiä, mutta tein parhaani. Näitä asioita ei yksinkertaisesti ole mahdollista(eikä varmaan edes järkevää)selittää keskustelupalstalla.
Toivottavasti sait edes jotain irti tästä vastauksesta.
Aivan, kyse on siis vain käsite-eroista.
Minäkin käyttäisin mieluummin nimitystä pyhät asiat, tai ihmisiltä salatut asiat.
Mutta mennäpä puhumaan tällaisia kenelle hyvänsä, niin kohta joutuu hulluksi leimatuksi!
En juuri puhu wiccalaisuudestanikaan.
Uskontoni nimittäin
käsitetään lähes aina väärin,
lähinnä rinnastetaan saatananpalvontaan ja se on todella loukkaavaa :(.
Siksi korostan wiccalaisuudesta kertoessani uskontoni luonnonläheisyyttä, suvaitsevaisuutta, joustavuutta, iloisuutta.
Magiapuolesta en juuri puhu mitään, väärinkäsitysten välttämiseksi, ellei joku sitten tajua ihan itse kysyä.
Ajattelen paljolti samoin kuin sinä,
en persoonallista jumaluutta, se on minulle yksinkertaisesti elämän voimaa.
Tosin joskus on helpompi visualisoida, kun sen persoonallistaa jotenkin (Jumalatat-Jumala, Cerridwen-Cernunnos).
Koen energian virtaamisen lähinnä sähkövirtausta muistuttavana tuntemuksena, värähtelynä, pistelynä, varsinkin käsissä.
Mielestäni voimakkaimmin tämän energian aistii luonnossa, toki energiaa on sisälläkin mutta se on jotenkin "pysahtyneempää".
Totta on, että tämän energian aistii parhaiten luonnossa. Paras paikka meditointiinkin löytyy luonnosta juuri sen takia, että siellä tuntee parhaiten energian liikkuvuuden.
Omaa sisäistä energiaa pystyy uusimaan yksikertaisimmillaan vaikkapa mielikuvaharjoittelun avulla. Esimerkiksi kun ajattelee sisäänhengityksen mukana tuovansa "puhdasta" energiaa kehoonsa ja uloshengityksen myötä taas luopuu "väljähtyneestä" energiasta, niin eron pystyy huomaamaan jo niinkin pienestä.
Erilaisten hengitystekniikoiden opettelu on tietenkin tärkeää.
Kuulostat tekevän ihan mielenkiintoisia juttuja. Hämäräksi jää vain se, miksi kutsut itseäsi wiccaksi, kun kerran harjoittamisesi vaikuttaa joka suhteessa perin taolaiselta.
:a:
Joskus vuosia sitten olinkin enemmän kallellani noihin idän uskontojen suuntaan. Silloin en vielä ollut tutustunut wiccalaisuuteen... itseasiassa en ollut edes kuullut koko asiasta yhtään mitään. Jotain kautta sitten törmäsin wiccalaisuuteen ja huomasin, että ajatusmaailmani sopi paremmin niihin kuoriin.
Wiccalaisuudessa kun on se hyvä puoli, että siihen voi ujuttaa mukaan otteita melkein mistä tahansa uskonnosta tai filosofiasta ja silti se edelleen on wiccalaisuutta. Tao kuuluu mielestäni osana myös wiccan elämään. Molemmissa tarkoitushan on elää luonnon kanssa harmoniassa.
Mikä sitten on se asia joka täytyy kuitenkin jopa sinunkaltaisesi hypereklektisen wiccan hyväksyä, ollakseen wicca? Rede, kenties?
:a:
Käytän itsekin tällaisia hengitys- ja meditointitekniikoita, useatkin eklektikot tekevät niin.
Avaan jopa chackrojani :).
En silti näe toiminnassani mitään sellaista ristiriitaa, etten voisi kutsua itseäni wiccaksi.
Kukaan ei voi määritellä miten ollaan "oikeasti eklektinen wicca".
Wiccalaisuus on hyvin vapaa, joustava uskonto jossa kukin etsii sopivat toimintatavat ja tekniikat itse, ja jopa muokkaa niitä itselleen sopiviksi.
Enkä tunne olevani hypereklektikko, pelkästään eklektikko :).
No mitä se wiccalaisuus sitten on, jos siihen kerran voi kuulua aivan mitä tahansa?
:a:
Wiccalaisuuteen ei voi kuulua ihan mitä tahansa.
Wicca ei esim. usko paholaiseen ja helvettiin, tai käsitteeseen perisynti.
Wiccalaisuuden täydellinen määrittely on mahdotonta, mutta lainaan tekstiä Lehto r.y;n kotisivuilta:
"Wiccan peruspiirteitä
Kuten useimmissa uuspakanallisissa uskonnoissa myös wiccassa pidetään luontoa pyhänä ja Jumaluutta luonnossa läsnäolevana. Tämä käsitys pohjautuu Euroopan ei-kristillisiin ja esikristillisiin uskontoihin.
Melko yleisesti voidaan sanoa wiccoille olevan yhteistä mm. seuraavat seikat:
- positiivinen suhde luontoon pyhänä
- ihminen koetaan osana luontoa, ei ylempänä eikä alempana
- oman kokemuksen korostaminen
muiden uskontojen suvaitseminen
- kaikenlaisen käännyttämisen pitäminen epäsuotavana
- seksuaalisuus ja ruumiillisuus hyvinä ja pyhinä asioina
- henkilökohtainen yhteys jumaluuteen
- kaikilla mahdollisuus toimia pappina/papittarena
- elementti- synboliikan käyttö (ilma, tuli, vesi, maa, henki)"
Tähän lisäisin vielä wiccan reden sekä kolminkertaisuuden lain kunnioittamisen, sekä yleisen suvaitsevaisuuden. (En ole koskaan kuullut wiccasta joka olisi rasisti, fasisti, sovinisti).
Tämän tarkempi määrittely olisi hankalaa,
sillä wicca on tosiaankin hyvin vapaa uskonto ja sallii ihmisen rakentaa maailmankuvansa, rituaalinsa, ajattelutapansa hyvin pitkälti itse.
Wiccalaisuuden perusta on varmastikin jokaisella wiccalla samanlainen... rede, luontoaspekti, kolminkertaisuudenlaki jne. eli näitä yleisiä perusajatuksia. Miten sitten lähtee perustasta rakentamaan eteenpäin on jokaisen wiccan oma asia.
Ihan mitä tahansa wiccalaisuuteen ei voi ottaa mukaan... ei wicca voi mitenkään ajatella, että Jeesus on pelastaja tai että kuoleman jälkeen on vaihtoehtoina taivas tai helvetti. Wiccalaisuus ei ole mitenkään eristäytynyt oma pikku satumaailmansa (vaikka pikkutytöistä se siltä saattaa näyttää ;)), vaan ihmiset ovat edelleen ihmisiä ja maailmakin on melko lailla samanlainen paikka wiccan, kristityn ja buddhalaisen silmissä.
Kaikissa uskonnoissa on havaittavissa samanlaisia piirteitä. Joitakin asioita vain kutsutaan eri nimillä ja toiset asiat nähdään eri suunnasta. Mielestäni ei ole mitenkään outoa ottaa omaan näkemykseeni wiccalaisuudesta otteita taolaisuudesta, hindulaisuudesta kristinuskosta tai mistä tahansa, kunhan ne eivät muodosta ristiriitaa wiccalaisuuden perustan kanssa.
Miksi pitäisi uskoa johonkin...? Tekemisenpuutettako vai liikaa aikaa?
ylipäätänsä uskominen jokaisen oma asia, jotkut haluavat uskoa johokin (ja myöskin uskovat) jotkut eivät. luulenpa muuten että niillä jotka uskovat on ehkä helpompaa. on hyvä rauhoittaa itsensä vaikka rukoukseen tai rituaaliin. kyse ei ole ainakaan siitä että olisi ylimääräistä aikaa. oikeastaan, esim. minulla ei hirveästi sitä aikaa ole, opiskelun,harrastusten ja seurustelun ohella. mutta jotta en stressaantuisi liikaa ja saisin itseni hetkeksi rentoutumaan,niin ängen aina johonkin väliin aikaa ihan vain itselleni ja sen ajan käytän mielestäni viisaasti rituaalien tai muuhun wiccailuun
Ei uskoninen johonkin ole mikään pakko. Sitä vain uskoo vapaaehtoisesti. ;)
Ei, vaan sitä uskoo kun sitä syötetään lapsesta asti. Pelkäähän sitä kummituksiakin, vaikka tietää ettei niitä ole. Jos väittää ettei pelkää, voi vaikkapa kokeilla mennä telttailemaan sysimetsään yksinään, kuunnella ja antaa mielikuvituksen lentää.
Toiset kasvavat pakkopullastaan ohi. Siksi juuri suosittelin tuolla toisen keskustelyn yhteydessä mielummin tutustumista moniin erilaisiin ajatusmalleihin, kun vain yhteen tai pensaaseen päänsä pistämistä. Vaatii kovaa henkistä työtä ja ponnistelua opetella ajattelemaan itse ja irtautumaan valmiiksi lapsena syötetyistä malleista. Mutta se oma itsenäinen malli voi silti olla uskomista johonkin. Johonkin mikä omasta mielestä tuntuu loogiselta ja järkevältä. Se voi olla ns. "tiedeuskoa" tai uskoa jumaluuksiin, se voi olla uskoa omaan itseensä yli muiden, se voi olla uskoa luonnonhenkiin, se voi olla minkälaista tahansa. Se, että kyselee ja kyseenalaistaa on uskollisuutta omalle itselleen. Selvittämistä, mikä on maailmankaikkeuden luonne omasta näkökulmasta.
Mutta koska aivoissa on kohta, jossa on ns. usko, on vaikeaa päästä eroon. Vaikka tietää mielestään todeksi sen, että jumalaa ei ole, niin kuitenkin on tunne siitä, että jokin suurempi tarkkailee kaikkia tekemisiäni. Se on se joka saa ihmiset uskomaan jumaliin. Ja omissa aivoissa.
Tietyssä sairaudessa (en nyt jaksa luntata vaikka opus olisi tuossa sormien ulottuvissa) se kohta aivoista herkistyy/kasvaa, jolloin tämän sairauden kantajat tulevat hyvinkin hartaiksi. Periaatteessa siis uskon voi poistaa poistamalla sen kohdan aivoista... ja lisäksi loput, eihän niiden puutetta kuitenkaan mistään huomaisi. Ihminen on vielä kovin kehittymätön. Pyöränkin keksivät vasta äskettäin, mutta siitä on kai hyvä jatkaa. Paitsi, että ihminen on päättänyt tuhota maapallon saastuttamalla sen nopealla tahdilla elinkelvottomaksi. Luonnonvarat on imettävä mahdollisimman nopeasti, mutta mitäs sitten? No, sehän ei ole meidän aikalaistemme ongelma, sysätään se tuleville sukupolville.
Havainto sakraalista todellisuudesta voidaan kyllä poistaa leikkaamalla osa aivoista pois, mutta toisaalta myös havainto ruohon vihreästä väristä voidaan poistaa kaivamalla silmät ulos päästäsi. Onko kuitenkaan tämän jälkeen ruoho sen vähempää vihreää kuin aikaisemminkaan? Jos sinä kuolisit, tuhoutuisiko maailma mukamasten siihen?
:a:
Kyllä, minun osaltani.
Yritän vain sanoa, että jumala on omat ajatukset.
Ei Jumala ole omat ajatuksesi. Omat ajatuksesi ovat omia ajatuksiasi. Mikä tässä on niin vaikeaa käsittää? Eihän perunakaan ole polkupyörä.
:a:
Minulla ei ole käsittämisvaikeuksia, toisin kuin eräillä.
Jumala on omat ajatukset tarkoittaa tietysti sitä, että ihmisellä on moraali. Jos tekee mieli esim. kuristaa naapuri, moraali puuttuu peliin ja ihminen moittii omia aivoituksiaan. Uskovainen henkilö tässä tilanteessa luulee ensin että saatana yrittää saada häntä kuristamaan naapuri, mutta sitten jumala tulee apuun valkealla ratsulla, molo harteillaan ja tuo puhtoiset ajatukset naapurin mattojen tamppaamisesta mieleen.
No tuo kuulostaa jo paljon viisaammalta kuin se mitä aluksi sanoit. Ei minulla tuosta enää ole merkittävää valittamista. Jumala tulee valkealla ratsulla, molo harteillaan. Erittäin hyvin kiteytetty koko kristinuskon perusta, täytyy myöntää. Sinähän olet melkein teologian professori jo nyt, enkä todellakaan tarkoita tätä mitenkään sarkastisesti.
:a:
2. Ero niinsanotun mustan ja valkoisen magian välillä on se, että mustat maagikot käyttäytyvät itsetuhoisesti: käyttävät huumeita, ottavat riskejä ja kokeilevat kaikkea mahdollista, kun taas valkoiset maagikot käyttäytyvät aivan yhtä itsetuhoisesti hekin: elämällä selibaatissa, syömällä pelkkiä siemeniä ja jogurttia ja muutenkin pysyttelemällä kotona ja välttelevät kosketusta maailman kanssa.
Oikein toteutettuna kumpikin toimii, mutta jos kumpikaan ylläolevista ei kuulosta kiinnostavalta tai turvalliselta sinulle, mielestäni kannattaa panostaa keskitiehen, joka kyllä usein heilahtelee luonnon rytmien mukaisesti hieman sekä valkoiselle että mustalle puolelle, mikä on itseasiassa hyvä.
5. En tiedä mihin wiccat uskovat. Tuskinpa heillä on tarkkoja sääntöjä sille. Ainoa vaatimus lienee luonnon kunnioittaminen ja Jumalattaren palvonta.
6. Miksi haluaisit kutsua itseäsi wiccaksi?
:a:
Vaikka vastasit ap. kysyjälle, laitan silti pari kommenttia, ethän hermostu?
Wiccalaisuus ei todellakaan sovi kaikille, kuten eivät muutkaan uskonnot.
Jokainen hakee siis oman tiensä ajan mittaan.
Käsityksesi magioista on mielenkiintoinen ja kiinnostava.
Itse käytän vain ns. valkoista magiaa (määrittelysi mukaan), mutta en tosiaankaan elä selibaatissa, imeskele pelkkiä siemeniä ja itumehuja enkä välttele ihmiskontakteja!
Magiaa käytän tosin aika vähän, lähinnä koen magian juuri energian siirtelynä.
Mutta tiedän että jos TAHDON jotain oikein kovasti, se toteutuu. Ja näin on ollut lapsuudestani saakka.
Onko se magiaa, vai tahdonvoimaa, sen voi jokainen määritellä itse.
Vai onko tahdonvoima magiaa?
Mutta noudatan myös periaatetta: mieti tarkkaan mitä tahdot, sillä se voi toteutua.
Olen kai sitten puhtaasti valkoinen "maagikko" koska en koskaan edes ajattele mitään pahaa toisille, vältän sitä joka tilanteessa!
Vakuutan että olen käyttänyt todella paljon aikaa vapautuakseni kaikista vihan, kateuden, koston tunteistani.
En silti "poskeani käännä".
Jos joku on minulle inhottava, kävelen yksinkertaisesti pois ja jätän hänet elämästäni.
Niin, ja wiccat eivät itseasiassa palvo pelkkää Jumalatarta, vaan kunnioittavat luontoa ja näkevät luonnossa sekä Jumalattaren että Jumalan aspektit
(ehkä hieman samaan tapaan kuin Jin ja Jang käsitetään).
Jotkut wiccat persoonallistavat jumaluutensa, en näe siinä mitään pahaa vaikken itse tee niin.
Luonnon kunnioitus on kaikille wiccoille yhteistä, mutta myös kolminkertaisuuden lain ja wiccan reden hyväksyminen.
>>> Vaikka vastasit ap. kysyjälle, laitan silti pari kommenttia, ethän hermostu? >>>
No hei, tottakai, siis tämähän on keskustelufoorumi! :-)
>> Wiccalaisuus ei todellakaan sovi kaikille, kuten eivät muutkaan uskonnot. >>
Samaa mieltä.
>> Käsityksesi magioista on mielenkiintoinen ja kiinnostava. Itse käytän vain ns. valkoista magiaa (määrittelysi mukaan), mutta en tosiaankaan elä selibaatissa, imeskele pelkkiä siemeniä ja itumehuja enkä välttele ihmiskontakteja! >>
No sitten olet minun määritelmieni puitteissa keskitien kulkija. Aito valkoinen maagikko ei todellakaan syö muuta kuin terveellisimpiä ruokia. Hän nukkuu aina hyvin ja toimii oikein. Hän elää joko selibaatissa tai vähintäänkin säännöstelee seksuaalista käytöstään. Antautuminen intohimolle on hänelle rikos kaikkea sitä vastaan mitä hän edustaa. Muunlainen käytös olisi täysin järjetöntä hänen näkökulmastaan, yhtä älytöntä kuin syödä jotakin ja sitten oksentaa se pois.
Musta maagikko sen sijaan rellestää minkä kerkeää, pyhittäen kaiken sen joka valkoiselle maagikolle on kauhistusta. Onhan musta sentään valkoisen vastaväri.
Onneksi magiaa ei välttämättä kuitenkaan ole pakko määritellä värikoodeilla, vaikka suurimmalle osalle ihmisiä jopa näinkin alhaisen kompleksisuustason teoria on liian monimutkaista käsittää.
Itse olen ollut kausittain joko valkoinen tai musta maagikko, tai kulkenut keskitietä, ja olen saanut niistä kaikista irti hyödyllistä elämänkokemusta.
Näiden kolmen tien ulkopuolella on vielä jokin jota kutsun Neljänneksi Tieksi. Se on kaikista teistä fanaattisin ja kerettiläisin. Se on kaikkia kolmea yllä mainitsemaani tietä vastaan. Se on tie, joka ylittää kaikki vastakohtaisuudet. Sitä tietä itse kuljen.
Tämä on minun määritelmäni, jonka jaan siinä toivossa, että siitä olisi hyötyä jollekin, josta kenties voisi joskus tulla pätevä Neljännen Tien kulkija, maaginen terroristi.
>> Olen kai sitten puhtaasti valkoinen "maagikko" koska en koskaan edes ajattele mitään pahaa toisille, vältän sitä joka tilanteessa! Vakuutan että olen käyttänyt todella paljon aikaa vapautuakseni kaikista vihan, kateuden, koston tunteistani. >>
Ymmärrän. Mutta tällä valkoisella polullasi, ajattele kuinka paljon enemmän voisit vielä saavuttaa, jos veisit sen mitä jo teet loogiseen loppuunsa, olisit päästä varpaisiin saakka johdonmukainen elämässäsi. Sen lisäksi että pidättäydyt negatiivisista tunteista söisit ainoastaan kaikkein terveellisintä kasvisravintoa, menisit nukkumaan aikaisin ja heräisit aikaisin, et käyttäisi lainkaan alkoholia tai kofeiinia, et katsoisi televisiota tai käyttäisi internetiä, jne. Saavutuksesi valkoisessa maagisessa kehityksessä moninkertaistuisivat jo muutamassa kuukaudessa.
:a:
Kylla ihminen yleensa itse tietaa, onko "oikeilla" vai "vaarilla" jaljilla.....ja HUOM! Se mika ensi silmayksella vaikuttaa "oikealta", voikin olla ns. "vaarin" ja painvastoin.....
....kylla aito noita tietaa, missa mennaan.:)