Toivoin että päivystyspoliklinikan lekuri olisi tajunnut että Trileptal ei sovi mulle ja olisi alkanut vaihtaa sita mutta kun huomasin osastolla lääkärien kierrolla että Trileptalin rinnalle oli lisätty Topimax eikä muutoksia muuta. Mulla paloi taulu ja puhuttelin neukut punaisiksi ja vaadin osastosihteeriä kirjoittamaan lapun jossa kieltäydyn syömästä voimakkaasti sivuvaikutuksia aiheuttavia lääkkeitä. Sitoudunn vain syömään karpatsepiiniä vastoin neukkujen ohjeistusta ja ottaen vastuun mahdollisista haittavaikutuksista! Neukut ottivat nenilleen eivätkä kirjoittaneet mitään alle. Vastuu jäi neukulle joka päivystypolilla määräsi jyvät muta sitä ei saanut kiinni? Miten ne aivottomat taikinat saa tilille tästä kärsimyksestä?
Kävin jälleen sairaalassa GM 3 vrk...
SUOMEMA65
1253
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Sain GM-kohtauksia kotona ja menin viikonloppupäivystykseen. Terveyskeskuslääkäri kirjoitti lähetteen akuuttiin neurologian osastohoitoon 7 vrk:n sisällä arvellen aivokasvainta. Mitään puhelua poliklinikalta tai osastoilta ei kuulunut viikossa, minkä seurauksesta lähdin uudestaan päivystyspoliklinikalle 10 vrk:n kuluttua.
Täältä lähetettiin tarkkailuun, jossa henkilökunta (sekä lääkärit että hoitajat) jätti huomioimatta GM-kohtaukset ja seurasi 10 vuotta vanhaa osastokäyntiäni sisätautien historiikista. Henkilökunta ei luottanut epilepsiahistoriikkiini ja kokemuksiini, vaan ottivat nenilleen ja lähettivät tarpeettomaan psykiatrian hoitoon, jossa GM-kohtaukset jatkuivat liian alhaisen lääkepitoisuuden seurauksena.
Minut yritettiin siirtää pelkän okskarbatsepiinin varaan, mutta tiedän, että kohtaukset lisääntyisivät ja sanoinkin ei. Seurauksena oli psykiatrian teho-osasto.
Tuntuu, että potilas ei saa tietää mitään historiikistaan, kokemuksistaan ja havainnoistaan. Hänen pitää olla shokkitilassa koko ajan. Lääkärit ja hoitajat eivät ole vastuussa teoistaan enää yhtä voimakkaasti kuin -80-luvulla ja aikaisemmin.