Siis eihän leijonan kanssa meidän pitäis tulla toimeen, mutta.......mutta tää on aivan mahtavaa, leijona tuntuu kuin aivan luodulta minua varten...... miksi hitossa aina sanotaan ettei vesimies ja leijona sovi......siis tämän upeempaa ei ollut ja tuntuu vain paranevan....oon aivan ihmeissäni !!!!!!!
Leijona, wau !
Veskariman
121001
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Mina olen "hieno" kombinaatio molempia merkkeja. Veskari ja nouseva Jellona.....joskus on ihan tarpeeksi itsensa kanssa tekemista.
Voin hyvin kuvitella, etta Leijona vie Vesimiehen jalat alta ja painvastoin, mutta annas kun tulee puhetta mustasukkaisuudesta.....Vesimies tahtoo menna ja tulla miten itselle sopii, ja Leijona saattaa saada raivarin "harhailevasta katseesta"....sitten on riita pystyssa.
Tietysti jos haluaa tapella, riidella ja ...ussia koko ikansa, niin mikas siina....
Siis ei ikinä tuu toimimaan pidemmän päälle!!!Mut jos on puolix sokee ni sit kyllä :)
15 v:n kokemuksella: onnistuu.
Ja mitä mustasukkaisuuteen tulee, niin kyllä se olen minä joka meidän suhteessa niitä sukkia olen pitänyt.
Parasta tässä liitossa on se, että kumpikaan ei elä elämäänsä toisen kautta vaan seisomme omilla jaloillamme kumpikin.
Vesimies ja leijona, onnistuu jos tahtoo ja rakkautta riittää.
Mulla on leijonamorsian ja täytyy sanoo että yksin olisin edelleen jos sitä en ois löytäny. Ainut joka on jaksanu mun ja mun levottomuuden kanssa. Se on kuin tukikohta mun maailmassa, kun tartten tankkausta, huoltoo ja kannustusta niin leijonan luo on kiva palata. Monet käytännön asiatki se meillä hoitaa. Kun mulla menee liian lujaa niin se kiskoo mut takasin maan pinnalle. Meillä ei ainaskaan oo mitään mustis juttuja, enkä usko kummankaan kyllä vieraisiin menevänkään, me riitetään tosi hyvin toisillensa.
Tänään karkauspäivänä pitää vaan pysyä himassa, jos se vaikka kosis. Musta tää on toimivan hyvä juttu: mä veskari ja mun morsian leijona.
Mä oon maailman, ehkä universumin onnellisin vesimies tänään. Kannatti pysyä himassa - mun leijona kosi mua, yes! Ei tarttenu kahteen kertaan miettiä mitä vastasin, se leojona on nyt mun ja mä oon sen. Wautsi!
Olen vesimies(n), vieläkin muistelen kaiholla pitkäaikaista suhdettani leijonamiehen kanssa. Suhteemme oli toimiva. Kahden voimakkaan, itsenäisen merkin suhde. Minä sitten en kuitenkaan nuorempana osannut vakiintua vaan valitsin jotain muuta. Vaikka ikinä ei saisi katua tehtyjä päätöksiä niin täytyy myöntää -tuota kyseistä leijonaa on joskus tosi ikävä.
Ollaan oltu leijonan kanssa tosi pitkään naimisissa ja iso perhekin kasvatettu yhdessä. Parhaiten vesimiehen suhdetta leijonaan kuvaa mielestäni se, että tunnen leijonan olevan eräänlainen korvaamaton ankkuri tässä vellovassa maailmassa. Ilman tätä ankkuria olisin tuulten riepoteltavissa ja vailla kiinnekohtaa. Leijona sopii ainakin minulle todella hyvin.
Mulla on tuttavapariskunta leijona ja vesimies. Niitten seurasta todella nauttii, siinä on todella vesi ja tuli yhdessä, mutta niin oivallisella ja jännittävällä tavalla että kateeks välillä käy.
Aluksi ei kukaan meistä kaveriporukassa ois uskonu niistä tulevan paria, mutta ekana ne kerkes jopa naimisiinkin ja hyvin näyttää pyyhkivän. Ehkä on totta että vastakohdat tosiaanki täydentävät toisiaan....
todella ihmeelistä!!! mulla ei ainakaa synkanny YHTÄÄN leijonan kanssa! gaad
Meillä on jo viiden vuoden kokemus veskari/leo suhteesta (niistä 3 v avioliittoa) ja hyvin pyyhkii edelleen. Veskari vie ajatuksillaan ja aatteillaan meitä uusiin sfääreihin ja minä leijonana käytännössä uusiin tuuliin ja koetoksiin - meillä tää toimii tosi hyvin. Veskaria en vaihtais toiseen merkkiin...
huomasitko ton "gallup veskareille"? siellä tuntu olevan vedestä tykkääviä jellonia:)
mun ihana mies on veskari, ja vaikka tänään mökötettiinkin, en pois vaihtaisi. Se on ollu vierellä jo yli 15 v, kohta 9 naimisissa, lapsia kaksi, ja toivottavasti kohta yks lisää. Meillä on alusta asti toiminu, mies on tasainen, minä eläväisempi, mutta vastakohdat täydentävät toisiaan...