Onko EU-lainsäädännön mukaista

että näiden nettioperaattoreiden (esim Sonera) sopimukset ovat 1,5 vuotta ja sopimusta ei voi purkaa esim työttömyyden tms maksuvaikeuksien vuoksi. Muunlaisia kuin määräaikaisia sopimuksia ei ole. Ja jos ei pysty maksamaan liittymä suljetaan mutta täysi maksu menee kunnes se 1,5 vuotta tulee täyteen.
Jos nyt joku fiksu kysyy että eikö asiakas itse allekirjoita sopimusta, se on totta mutta tässä tapauksessa sopimus on vain nettioperaattorin yksipuolinen sopimus johon asiakkaalla ei ole mitään sanomista, on vain ota tai jätä periaate.
Siksi tiedustelenkin onko tämä kaikki asiaanliittyvä EU-lainsäädännön mukaista ja jos kukaan ei osaa vastata niin voisko joku edes neuvoa mistä asiaa voi kysyä.
10295
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 10

Vanhimmat

Katsot nyt ensin, mitä siinä sopimuksessa lukee asiasta. Toisekseen voit kääntyä kuluttajaviranomaisten puoleen asiassa.

Sopimus ei ole yksipuolinen. Ei sitä ole syntynyt ilman hyväksyntääsi. Kohtuuttomiin ehtoihin voivat kuluttajaviranomaiset ottaa kantaa myös jälkeenpäin.

Ymmärtääkseni aina voi tehdä toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen nettiliittymästä. Ei ole pakko tehdä määräaikaista.

Äänestä
  • tehdä toistaiseksi voimassa olevia sopimuksia, ainoastaan määräaikaisia, ei ainakaan Soneralle. Siksipä on jos nettiliittymän haluaa pakko hyväksyä sopimus.

    Asiaa on kysytty myös kuluttajaviranomaiselta ja hänen näkemyksensä asiaan oli että nettiyhtiöt toimivat oikein, mutta tietoa onko se EU-lainsäädännön mukaista ei ollut.

    Myös se oli oikein kuluttajaviranomaisen mjukaan että jos maksuvaikeuksien vuoksi nettioperaattori sulkee liittymän mutta laskuttaa silti täyden maksun joka kuukausi kunnes sopimuksen aika umpeutuu. Tilanne on silloin kurja jos muutamien kuukausien kuluttua kun sopimus on tehty, tuleekin ilmoitus irtisanonomisesta. Kun ei pysty maksamaan, on asuntovelat ja muut ensin hoidettava, maksuja jää rästiin ja liittymä suljetaan ja reilun vuoden päästä sopimus päättyy ja siihen asti tulee laskuja liittymästä jota ei pysty edes käyttämään. Sitten maksut ovat ulosotossa ja perinnässä ja sitten sitä on semmosessa kierteessä, mutta luulenkin että tätä ei ymmärrä sellainen jolla rahaa on maksaa ja jolla ei ole pelkoa joutua työttömäksi.

    Äänestä

  • Ei ole oikein! kirjoitti:

    tehdä toistaiseksi voimassa olevia sopimuksia, ainoastaan määräaikaisia, ei ainakaan Soneralle. Siksipä on jos nettiliittymän haluaa pakko hyväksyä sopimus.

    Asiaa on kysytty myös kuluttajaviranomaiselta ja hänen näkemyksensä asiaan oli että nettiyhtiöt toimivat oikein, mutta tietoa onko se EU-lainsäädännön mukaista ei ollut.

    Myös se oli oikein kuluttajaviranomaisen mjukaan että jos maksuvaikeuksien vuoksi nettioperaattori sulkee liittymän mutta laskuttaa silti täyden maksun joka kuukausi kunnes sopimuksen aika umpeutuu. Tilanne on silloin kurja jos muutamien kuukausien kuluttua kun sopimus on tehty, tuleekin ilmoitus irtisanonomisesta. Kun ei pysty maksamaan, on asuntovelat ja muut ensin hoidettava, maksuja jää rästiin ja liittymä suljetaan ja reilun vuoden päästä sopimus päättyy ja siihen asti tulee laskuja liittymästä jota ei pysty edes käyttämään. Sitten maksut ovat ulosotossa ja perinnässä ja sitten sitä on semmosessa kierteessä, mutta luulenkin että tätä ei ymmärrä sellainen jolla rahaa on maksaa ja jolla ei ole pelkoa joutua työttömäksi.

    kohtuuttomista ehdoista kuluttajasopimuksissa
    http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:31993L0013:FI:HTML
    Siitäpä vain direktiiviä lukemaan. Minusta Suomen kuluttajansuojalaki ei tuota direktiiviä kovinkaan hyvin täytä.

    "3 artikla
    1. Sopimusehtoa, josta ei ole erikseen neuvoteltu, pidetään kohtuuttomana, jos se hyvän tavan vastaisesti aiheuttaa kuluttajan vahingoksi huomattavan epätasapainon osapuolten sopimuksesta johtuvien oikeuksien ja velvollisuuksien välille."

    Ehkä pikkuisen kohtuutomalta tuntuu, että sopimus (monopoliasemassa olevan?) operaattorin kanssa ei millään tavoin jousta odottamattomien elämäntilanteiden mukaan.

    Esimerkkejä ehdoista, joita voidaan pitää kohtuuttomina on direktiivin lopussa, mm.
    "e) suhteettoman suuren korvauksen vaatiminen kuluttajalta, joka ei täytä velvollisuuksiaan;"
    "o) kuluttajan velvoittaminen täyttämään kaikki velvollisuutensa, kun elinkeinonharjoittaja ei täytä omiaan;" - jos liittymä on katkaistu, ei liittymästä saisi periä maksuakaan?
    "c) sopimuksen tekeminen kuluttajaa sitovaksi, jos elinkeinonharjoittajan sopimussuoritusta koskee edellytys, jonka toteuttaminen riippuu yksinomaan tämän omasta tahdosta;" - päätös liittymän katkaisusta riippuu yksinomaan operaattorin omasta tahdosta

    Voiko liittymän sulkemista pitää sopimuksen tosiasiallisena purkamisena?

    Äänestä

  • 93/13/ETY kirjoitti:

    kohtuuttomista ehdoista kuluttajasopimuksissa
    http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:31993L0013:FI:HTML
    Siitäpä vain direktiiviä lukemaan. Minusta Suomen kuluttajansuojalaki ei tuota direktiiviä kovinkaan hyvin täytä.

    "3 artikla
    1. Sopimusehtoa, josta ei ole erikseen neuvoteltu, pidetään kohtuuttomana, jos se hyvän tavan vastaisesti aiheuttaa kuluttajan vahingoksi huomattavan epätasapainon osapuolten sopimuksesta johtuvien oikeuksien ja velvollisuuksien välille."

    Ehkä pikkuisen kohtuutomalta tuntuu, että sopimus (monopoliasemassa olevan?) operaattorin kanssa ei millään tavoin jousta odottamattomien elämäntilanteiden mukaan.

    Esimerkkejä ehdoista, joita voidaan pitää kohtuuttomina on direktiivin lopussa, mm.
    "e) suhteettoman suuren korvauksen vaatiminen kuluttajalta, joka ei täytä velvollisuuksiaan;"
    "o) kuluttajan velvoittaminen täyttämään kaikki velvollisuutensa, kun elinkeinonharjoittaja ei täytä omiaan;" - jos liittymä on katkaistu, ei liittymästä saisi periä maksuakaan?
    "c) sopimuksen tekeminen kuluttajaa sitovaksi, jos elinkeinonharjoittajan sopimussuoritusta koskee edellytys, jonka toteuttaminen riippuu yksinomaan tämän omasta tahdosta;" - päätös liittymän katkaisusta riippuu yksinomaan operaattorin omasta tahdosta

    Voiko liittymän sulkemista pitää sopimuksen tosiasiallisena purkamisena?

    tuossahan tuota asiaa tuli, mielestäni nettioperaattoreiden ehdot ovat kohtuuttomia, etenkin silloin kun sopimukset ovat määräaikaisia joita asiakas ei voi mitenkään purkaa. Ja kohtuutonta on mielestäni myös se että asiakkaalta lskutetaan täysi hinta suljetusta liittymästä.

    Tuossa lopussa tuo voiko liittymän sulkemista pitää sopimuksen tosiasiallisena sulkemisena kysymykseen vastaus oli asiakaspalvelusta seuraava: Liittymä voidaan sulkea maksamattomien laskujen vuoksi niin ettei asiakas voi liittymää käyttää, mutta liittymä on silti asiakkaan nimissä kunnes määräaikainen sopimus päättyy jolloin vasta voidaan liittymä lopullisesti sulkea, sitä ennen se muka ei ole mahdollista. Ja siihen päivään asti asiakas maksaa täyden hinnan suljetusta liittymästä.

    Äänestä

"on vain nettioperaattorin yksipuolinen sopimus johon asiakkaalla ei ole mitään sanomista"

minkälainen muu sopimus olisi mahdollista ?

pitäisikö heidän tehdä jokaiselle erilainen, olisi yhdellä operaattorilla 2 000 000 erilaista sopimusta,
kuka niistä osaisi enää puhelimessa yms, selvitellä, sopimustekstit pitää aina tarkastuttaa useilla henkilöillä ja hyväksyä sen jälkeen?

muuta asennettasi, se o parempi ja mieti uudestaan.

Äänestä
  • nyt ei ole asenteista kyse vaan onko ko asia EU-lainsäädännön mukaista. Kiitos kuitenkin kun ystävällisesti otit asiaan kantaa, mutta luulen että olet niitä jotka eivät ymmärrä pointtia.

    Me suomalaiset valitettavasti ollaan sellaisia että vaikka sormen silmään työntää me kiitämme ja hyväksymme kaiken. En koe tekeväni väärin kun asiaa lähdin tutkailemaan että onko tämä ihan oikein.

    Äänestä

  • Ei ole oikein! kirjoitti:

    nyt ei ole asenteista kyse vaan onko ko asia EU-lainsäädännön mukaista. Kiitos kuitenkin kun ystävällisesti otit asiaan kantaa, mutta luulen että olet niitä jotka eivät ymmärrä pointtia.

    Me suomalaiset valitettavasti ollaan sellaisia että vaikka sormen silmään työntää me kiitämme ja hyväksymme kaiken. En koe tekeväni väärin kun asiaa lähdin tutkailemaan että onko tämä ihan oikein.

    "onko ko asia EU-lainsäädännön mukaista"

    ymmärrän pointsin ja ymmärrä kuinka aloittaja nyt "pullistelee", mutta parempi mitä pikemmin aloittaja käsittää mitä on viisain tehdä jota voi täysipainoisesti keskittyä nykyelämään, opiskeluun, perheen ja lasten hoitoon yms.,
    eikä "polta siltojaan" eli saa huonoa mainetta.

    tiedän, on aktivisteja, jotka saavat aktiivisuudellaan myös ammatin ja hyvän toimentulon,
    mutta heitä aktiiveja jotka onnistu lienee yksi tuhannesta,
    heitä kun pilaavat oman ja lastenkin mainetta on paljon enemmän.

    Äänestä

  • asdfghjks kirjoitti:

    "onko ko asia EU-lainsäädännön mukaista"

    ymmärrän pointsin ja ymmärrä kuinka aloittaja nyt "pullistelee", mutta parempi mitä pikemmin aloittaja käsittää mitä on viisain tehdä jota voi täysipainoisesti keskittyä nykyelämään, opiskeluun, perheen ja lasten hoitoon yms.,
    eikä "polta siltojaan" eli saa huonoa mainetta.

    tiedän, on aktivisteja, jotka saavat aktiivisuudellaan myös ammatin ja hyvän toimentulon,
    mutta heitä aktiiveja jotka onnistu lienee yksi tuhannesta,
    heitä kun pilaavat oman ja lastenkin mainetta on paljon enemmän.

    vähemmällä varmasti pääsisi jos lakkaisi kyseenalaistamasta asioita, vielä jos sillä pilaa oman ja lastensa maineen. Hyväksyisi vain mukisematta kaiken, tavallaan alistuisi kaikkeen mahdolliseen. Mutta, mitä siitä seuraa, jos ollaan vain tahdottomia......? Tässä vastaus: - Kiristetään veroja ja lisäverojen lisäveroja, vähennetään palkkaa, nostetaan hintoja, lisämaksuja kaikesta mahdollisesta, kavennetaan entisestään asiakkaan/yksilön mahdollisuutta vaikuttaa asioihin ym ym, näin se menee sitten valitettavasti. Jos kuitenkin vielä....sanon vielä on mahdollisuus vaikuttaa asioihin ja kysellä omien oikeuksien perään ja mahdollisuus kyseenalaistaa ei ole väärin jos niin tekee, eikä se ole pullistelua. Jos itse toimit toisin kuin minä se on sinun asiasi.

    Äänestä

  • Eiköhän direktiivi kohtuuttomista ehdoista kuluttajasopimuksissa ole laadittu juuri siksi, että vakioehtoisten sopimusten ehdot olisivat kohtuullisia. Direktiivi koskee ainoastaan vakioehtoisia sopimuksia. Se ei koske niitä ehtoja, joista on erikseen neuvoteltu.

    Direktiivin ajatuksena on se, että kohtuuttomat ehdot eivät sido kuluttajaa. Siinäpä motivaatiota yrityksille pitää sopimusten ehdot asiallisina. Tässä Suomen kuluttajansuojalaki lepsuilee: kohtuuttomia ehtoja pitäisi sovitella ja vain ääritapauksissa ne eivät pätisi.

    Sillä, onko kuluttaja lukenut ehdot vai ei tai että kuluttaja on hyväksynyt ehdot ei kai ole kummempaa merkitystä arvioitaessa ovatko ehdot kohtuullisia? Yksi kohtuullisuuden edellytys kylläkin on, että kuluttajalla on oltava tosiasiallinen mahdollisuus tutustua ehtoihin ennen niihin sitoutumista. Toisaalta ei kuluttajakaan voi vedota siihen, että ei huomannut jotain ehtoa - kuluttajalla on velvollisuus tutustua ehtoihin.

    Äänestä

  • 93/13/ETY kirjoitti:

    Eiköhän direktiivi kohtuuttomista ehdoista kuluttajasopimuksissa ole laadittu juuri siksi, että vakioehtoisten sopimusten ehdot olisivat kohtuullisia. Direktiivi koskee ainoastaan vakioehtoisia sopimuksia. Se ei koske niitä ehtoja, joista on erikseen neuvoteltu.

    Direktiivin ajatuksena on se, että kohtuuttomat ehdot eivät sido kuluttajaa. Siinäpä motivaatiota yrityksille pitää sopimusten ehdot asiallisina. Tässä Suomen kuluttajansuojalaki lepsuilee: kohtuuttomia ehtoja pitäisi sovitella ja vain ääritapauksissa ne eivät pätisi.

    Sillä, onko kuluttaja lukenut ehdot vai ei tai että kuluttaja on hyväksynyt ehdot ei kai ole kummempaa merkitystä arvioitaessa ovatko ehdot kohtuullisia? Yksi kohtuullisuuden edellytys kylläkin on, että kuluttajalla on oltava tosiasiallinen mahdollisuus tutustua ehtoihin ennen niihin sitoutumista. Toisaalta ei kuluttajakaan voi vedota siihen, että ei huomannut jotain ehtoa - kuluttajalla on velvollisuus tutustua ehtoihin.

    tässä mielestäni on tuo että sopimusten määräaika on liian pitkä, sillä mitä tahansa voi ihmisen elämässä tapahtua ja toinen se että täysi hinta maksetaaan suljetusta liittymästä. Toistaiseksi voimassa olevia sopimuksia ei enää nettioperaattoreiden kanssa voi tehdä, ne on lopetettu ainakin Soneralla noin pari vuotta sitten. Kohtuuttomaksi tämän tekee myös se että operaattori sanelee säännöt joihin asiakas ei voi vaikuttaa mitenkään, sopimus on vain hyväksyttävä sellaisenaan. Sopimuksesta tavallaan ei voi silloin neuvotella, eikä sitä voida pitää operaattorin ja asiakkaan yhteisenä sopimuksena, asiakas on pakotettu hyväksymään ja allekirjoittamaan sopimus tai ei saa nettiyhteyttä.

    Muutenkin Suomessa nettiliittymät ovat kalliita, selvästi niistä maksetaan ylihintaa, eikä nopeudetkaan ole sitä luokaa mitä on luvattu ja mistä maksetaan. Mielestäni tällaisten yhtiöiden liiketoimintaa ja sopimusehtoja asiakkaiden kanssa tulisi jonkun tahon valvoa, ei nyt ihan mitä tahansa saisi tehdä.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Onko oikein? kirjoitti:

että näiden nettioperaattoreiden (esim Sonera) sopimukset ovat 1,5 vuotta ja sopimusta ei voi purkaa esim työttömyyden tms maksuvaikeuksien vuoksi. Muunlaisia kuin määräaikaisia sopimuksia ei ole. Ja jos ei pysty maksamaan liittymä suljetaan mutta täysi maksu menee kunnes se 1,5 vuotta tulee täyteen.
Jos nyt joku fiksu kysyy että eikö asiakas itse allekirjoita sopimusta, se on totta mutta tässä tapauksessa sopimus on vain nettioperaattorin yksipuolinen sopimus johon asiakkaalla ei ole mitään sanomista, on vain ota tai jätä periaate.
Siksi tiedustelenkin onko tämä kaikki asiaanliittyvä EU-lainsäädännön mukaista ja jos kukaan ei osaa vastata niin voisko joku edes neuvoa mistä asiaa voi kysyä.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu