4. Valhe: Osaaminen ja korkea tuottavuus takaa täystyöllisyyden.
Kaikki kokoomuslaiset ovat olleet viime vuosina huolissaan ”työvoimapulasta”. Aivan kuten ennen 90-luvun lamaa.
Vaikka tuotanto on 90-luvulla kasvanut valtavasti, niin työtunnit eivät? Osa kasvusta on puristettu työntekijän selkänahasta ja se näkyy nyt lasten ja työntekijöiden pahoinvoinnin oirehtimisena.
Tärkein tekijä kuitenkin on tuottavuuden valtava nousu. Tuottavuutta on nostettu teknologialla, automaatiolla ja tietokonepohjaisilla itsepalvelujärjestelmillä. Suomen tuottavuuskasvu on ollut kymmenen vuotta nopeampaa kuin Yhdysvalloissa ja euroalueella.
TietoEnatorin entinen toimitusjohtaja Matti Lehti on ennustanut, että digitalisointi etenee kaikille toimialoille ja vähentää tietointensiivisten palvelutehtävien automatisoinnin avulla myös palvelusektorilta jopa 160.000 työpaikkaa. Teollisessa tuotannossa se on jo tapahtunut. Sitten teknologia mahdollisti tuottavuuden lisäämisen entisestään ja pääoma vei tehtaat matalapalkkamaihin.
Palvelualoilta vapautuvien määrä on sama kuin 2010-luvulla eläkkeelle siirtymisestä johtuva työvoiman vähentyminen. Lehti tietää mistä puhuu. TietoEnator tekee juuri sellaisia ihmistyötä korvaavia ohjelmistoja ja itsepalvelujärjestelmiä, jotka hävittävät työpaikkoja.
Katainen uskoo vielä täystyöllisyyteen ja että sen mahdollistaa siirtyminen ns. sivistys- ja korkean osaamisen yhteiskuntaan.
Suomea pidetään yhtenä tietotekniikan edelläkävijämaana ja meillä on noin 80.000 it-osaajaa. Heistä vain runsas 20.000 on todellista huippuosaajaa, joiden taidoille voisi olla maailmanlaajuista kysyntää. Suurin osa it-alan työntekijöistä on rivikoodaajia ja tietoliikenteen ylläpitäjiä. Vain pieni osa kehittelee todellisuudessa uusia innovaatioita.
Tuotekehittelytehtävissä korkeasti koulutettuja superammattilaisia Suomessa on noin 80.000, joten nämä kaksi huippuosaajaryhmää yhdessä muodostavat vasta murto-osan meidän 2,5 miljoonan hengen kokonaistyövoimastamme. Niiden varaan ei täystyöllisyyttä voi laskea, vaikka olisikin ”toivo”-puolue.
Katainen ei ole huomannut, että tutkimus- ja tuotekehittely on vapaaksi päästetyssä maailmassa siirtymässä myös kovaa vauhtia matalapalkkamaihin. TietoEnatorin ja Nokian uudet t&k -työpaikat on perustettu Tsekkiin, Romaniaan, Kiinaan ja Intiaan. Esimerkiksi Nokian henkilökunnasta enää kymmenesosa työskentelee Suomessa. Sen tiedotusosasto ei ”jostakin syystä” enää kerro Suomessa toimivien t&k työntekijöiden määrää.
”Toivo” -puolueen uskomuksista huolimatta ikävä kehitys kiihtyy, sillä yhä isompi osa insinööreistä on ja valmistuu Kiinassa. Kiinalaisista korkeakouluista valmistuu vuosittain yli 300.000 uutta halpaa insinööriä. Heistäkin 20–30 prosenttia jää ylituotannon takia työttömiksi.
Kiinalaisista yliopistoista valmistui vuonna 2008 kuusi miljoonaa halpaa osaajaa. Heistä 1,5 miljoonaa joutuu heti työttömäksi. Työttömyys aiheutti vuonna 2008 peräti 100 000 ”massiivista välikohtausta”.
Suomessa insinöörien työttömyys on jo arkipäivää. Nokiakin tarjoaa nyt ”kultaista kädenpuristusta” (vuoden palkka) 15 vuotta yhtiössä työskennelleelle työntekijälle. He ovat jo nelikymppisinä työmarkkinoilla ”ongelmajätettä”, koska entisestä huippuosaajasta on paras ”mehu” puristettu ulos.
Muutama vuosi sitten Ericsson antoi vastaavan tarjouksen yli 35-vuotiaille insinööreille, jotka olivat jo yli-ikäisiä innovatiiviseen työyhteisöön. Silti nykyinen hallitus on nostamassa eläkeikää. Poliitikot taitavat elää työelämätiedoissaan aivan eri todellisuudessa.
Nollasummamarkkinoilla tuottavuuden kasvu hävittää automaattisesti työpaikkoja ja ostovoimaa. Katainen ja muutkin poliitikot ovat vastuuttomia valehtelijoita, jos he tällä yhtälöllä lupaavat uusia työpaikkoja.
Hallituksen ja Sitran markkinoima palveluyhteiskuntakin on täysi kupla. Yksityisestä palvelutuotannosta Suomessa 2/3 osaa palvelee tuotantoelämää eikä yksityistä kuluttajaa. Jos tuotanto menee Kiinaan, niin palvelutuotannon on pakko mennä sinne perässä. Aivan kuten Nokian kännykkätuotannon mentyä Kiinaan, sen Suomessa olleen alihankkijateollisuuden on ollut pakko seurata perässä.
5. Valhe: Työn määrä on lisääntynyt.
Niinistö hehkutti valtionvarainministerinä kuten Katainen nyt, että Lipposen sinipunahallitukset ovat nousukaudella luoneet 300 000 uutta työpaikkaa.
Todellisuudessa työttömyys on parantunut 90-lopulla vain erilaisilla tilastollisilla kepulikonsteilla. Vaikka työllisyysaste onkin noussut edellisen laman 60 prosentin tasolta nykyiselle erinomaiselle 70 prosentin tasolle, työn määrä ei ole lisääntynyt. On käynyt päinvastoin. Työtunnit (työn määrä) ovat vähentyneet, josta valtamediat ovat kollektiivisesti vaienneet.
Vuonna 1990 tehtiin kaikkiaan 4 415 miljoonaa työtuntia.. Vuonna 2000 kokonaistyötunnit olivat vain 4 019 miljoonaa työtuntia. Vuoteen 2008 mennessä työtunnit olivat vähentyneet jo 3 554 miljoonaan. Markkinaehtoista työtä on siis hävinnyt lähes miljardi työtuntia, vaikka kokonaist
Kaikki kokoomuslaiset ovat olleet viime vuosina huolissaan ”työvoimapulasta”. Aivan kuten ennen 90-luvun lamaa.
Vaikka tuotanto on 90-luvulla kasvanut valtavasti, niin työtunnit eivät? Osa kasvusta on puristettu työntekijän selkänahasta ja se näkyy nyt lasten ja työntekijöiden pahoinvoinnin oirehtimisena.
Tärkein tekijä kuitenkin on tuottavuuden valtava nousu. Tuottavuutta on nostettu teknologialla, automaatiolla ja tietokonepohjaisilla itsepalvelujärjestelmillä. Suomen tuottavuuskasvu on ollut kymmenen vuotta nopeampaa kuin Yhdysvalloissa ja euroalueella.
TietoEnatorin entinen toimitusjohtaja Matti Lehti on ennustanut, että digitalisointi etenee kaikille toimialoille ja vähentää tietointensiivisten palvelutehtävien automatisoinnin avulla myös palvelusektorilta jopa 160.000 työpaikkaa. Teollisessa tuotannossa se on jo tapahtunut. Sitten teknologia mahdollisti tuottavuuden lisäämisen entisestään ja pääoma vei tehtaat matalapalkkamaihin.
Palvelualoilta vapautuvien määrä on sama kuin 2010-luvulla eläkkeelle siirtymisestä johtuva työvoiman vähentyminen. Lehti tietää mistä puhuu. TietoEnator tekee juuri sellaisia ihmistyötä korvaavia ohjelmistoja ja itsepalvelujärjestelmiä, jotka hävittävät työpaikkoja.
Katainen uskoo vielä täystyöllisyyteen ja että sen mahdollistaa siirtyminen ns. sivistys- ja korkean osaamisen yhteiskuntaan.
Suomea pidetään yhtenä tietotekniikan edelläkävijämaana ja meillä on noin 80.000 it-osaajaa. Heistä vain runsas 20.000 on todellista huippuosaajaa, joiden taidoille voisi olla maailmanlaajuista kysyntää. Suurin osa it-alan työntekijöistä on rivikoodaajia ja tietoliikenteen ylläpitäjiä. Vain pieni osa kehittelee todellisuudessa uusia innovaatioita.
Tuotekehittelytehtävissä korkeasti koulutettuja superammattilaisia Suomessa on noin 80.000, joten nämä kaksi huippuosaajaryhmää yhdessä muodostavat vasta murto-osan meidän 2,5 miljoonan hengen kokonaistyövoimastamme. Niiden varaan ei täystyöllisyyttä voi laskea, vaikka olisikin ”toivo”-puolue.
Katainen ei ole huomannut, että tutkimus- ja tuotekehittely on vapaaksi päästetyssä maailmassa siirtymässä myös kovaa vauhtia matalapalkkamaihin. TietoEnatorin ja Nokian uudet t&k -työpaikat on perustettu Tsekkiin, Romaniaan, Kiinaan ja Intiaan. Esimerkiksi Nokian henkilökunnasta enää kymmenesosa työskentelee Suomessa. Sen tiedotusosasto ei ”jostakin syystä” enää kerro Suomessa toimivien t&k työntekijöiden määrää.
”Toivo” -puolueen uskomuksista huolimatta ikävä kehitys kiihtyy, sillä yhä isompi osa insinööreistä on ja valmistuu Kiinassa. Kiinalaisista korkeakouluista valmistuu vuosittain yli 300.000 uutta halpaa insinööriä. Heistäkin 20–30 prosenttia jää ylituotannon takia työttömiksi.
Kiinalaisista yliopistoista valmistui vuonna 2008 kuusi miljoonaa halpaa osaajaa. Heistä 1,5 miljoonaa joutuu heti työttömäksi. Työttömyys aiheutti vuonna 2008 peräti 100 000 ”massiivista välikohtausta”.
Suomessa insinöörien työttömyys on jo arkipäivää. Nokiakin tarjoaa nyt ”kultaista kädenpuristusta” (vuoden palkka) 15 vuotta yhtiössä työskennelleelle työntekijälle. He ovat jo nelikymppisinä työmarkkinoilla ”ongelmajätettä”, koska entisestä huippuosaajasta on paras ”mehu” puristettu ulos.
Muutama vuosi sitten Ericsson antoi vastaavan tarjouksen yli 35-vuotiaille insinööreille, jotka olivat jo yli-ikäisiä innovatiiviseen työyhteisöön. Silti nykyinen hallitus on nostamassa eläkeikää. Poliitikot taitavat elää työelämätiedoissaan aivan eri todellisuudessa.
Nollasummamarkkinoilla tuottavuuden kasvu hävittää automaattisesti työpaikkoja ja ostovoimaa. Katainen ja muutkin poliitikot ovat vastuuttomia valehtelijoita, jos he tällä yhtälöllä lupaavat uusia työpaikkoja.
Hallituksen ja Sitran markkinoima palveluyhteiskuntakin on täysi kupla. Yksityisestä palvelutuotannosta Suomessa 2/3 osaa palvelee tuotantoelämää eikä yksityistä kuluttajaa. Jos tuotanto menee Kiinaan, niin palvelutuotannon on pakko mennä sinne perässä. Aivan kuten Nokian kännykkätuotannon mentyä Kiinaan, sen Suomessa olleen alihankkijateollisuuden on ollut pakko seurata perässä.
5. Valhe: Työn määrä on lisääntynyt.
Niinistö hehkutti valtionvarainministerinä kuten Katainen nyt, että Lipposen sinipunahallitukset ovat nousukaudella luoneet 300 000 uutta työpaikkaa.
Todellisuudessa työttömyys on parantunut 90-lopulla vain erilaisilla tilastollisilla kepulikonsteilla. Vaikka työllisyysaste onkin noussut edellisen laman 60 prosentin tasolta nykyiselle erinomaiselle 70 prosentin tasolle, työn määrä ei ole lisääntynyt. On käynyt päinvastoin. Työtunnit (työn määrä) ovat vähentyneet, josta valtamediat ovat kollektiivisesti vaienneet.
Vuonna 1990 tehtiin kaikkiaan 4 415 miljoonaa työtuntia.. Vuonna 2000 kokonaistyötunnit olivat vain 4 019 miljoonaa työtuntia. Vuoteen 2008 mennessä työtunnit olivat vähentyneet jo 3 554 miljoonaan. Markkinaehtoista työtä on siis hävinnyt lähes miljardi työtuntia, vaikka kokonaist
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ja kaiken tämän vaihtoehto olisi siis peekorean malli.
Kansa pakkotyöhön työllistymään?
Taitaa Kokoomus olla aika pieni tekijä globaalin talouden järjestäytymisessä.
Sitä se tuottavuus ja lisäarvon paraneminen teettää.
Ei tarvitse tehdä suolakaivoksessa lapiolla ja hakulla palkatonta työtä
vuorotta kuten sosialismissa aina tehdään ja on tehty.