täyttää vedellä jos se ei täyty omin voimin .onko se sitten toimiva kaivo?
voiko lämpökaivon
khr1
163971
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Kaivo voi olla kuiva tai se voi olla osin vedellä täyttynyt.
Monasti kaivossa tapahtuu myöskin virtausta halkeamasta toiseen.
Esim meillä oli vettä tihkuvat halkeamat/railot/whatever 40, 100 ja jossain 160m seutuvilla, muistaakseni. Mutta veden virtaus / valuminen niistä oli poraajien mukaan pientä.
Useinmiten kaivoihin tulee vettä. Ja jos niitä halkeamia on enemmän kuin yksi, voi esiintyä pienehköä tai suurempaa veden virtausta halkeamasta toiseen.
Eli lämpökaivon tuotto voi vaihdella tapauskohtaisesti paljonkin.
En enään muista tarkalleen, mutta kannattaa katsoa suomen lämpöpumppuyhditykseltä mitoitusohjeet ja edetä niiden mukaan. Muistaakseni ohje on että mitoitus tehdään aina kuivan kaivon mukaan ja jos kesken poraamisen ilmenee voimakas veden virtaama/tuotto, voidaan poraussyvyyttä hieman madaltaa.
((Joskus on poraus jouduttu keskeyttämäänkin suuren vesipaineen vuoksi. Olen mm. kuullut tapauksesta jossa vesi nousi 6metriä maanpinnan yläpuolelle pitkin katkaisematonta lämpökaivoin suojaputkea. Kun putki katkaistiin, piti rakentaa viemäröinti koska veden tuloa ei voitu pysäyttää.))
Mikäli kaivoon ei tule vettä, voi sen kokeilla täyttää. Mielestäni on miltei ennenkuulumatonta jos jokin 200m syvä kaivo tyhjenisi kokonaan vedestä... minne se vesi voisi mennä? Toki se vesi hitaasti alkaa vähetä haihtumisenkin kautta, ja silloin riittää että vettä lisää vaikkapa kerran vuodessa (ei sadevettä, mieluummin juomakelpoista vettä) Ja jos se vesi ei siellä pysy, niin toimii se tosiaan kuivanakin.
(esim. meillä on lämpökaivo noin 2m harjun laelta, noin 8m korkeammalla kuin 500m päässä virtaavan kiiminkijoen pinta, kaivossamme vesi asettui noin 3 metriä alemmas kaivon yläpäästä, kallion alkaessa 15 metrin kohdalta (ja kallion ja pinnan väli on siis putkitettu ja siinä välissä ei siis vedenvuotoja saa olla, pintavedet ei saa sekoittua pohjaveteen). Tarkistin vedenpinnan puolivuotta poraamisen jälkeen tekemällä kaivon hattuun reiän & laskemalla siitä vettä valuvan vesiletkun kaivoon, kun letkun pää saavuttaa vedenpinnan, lorina loppuu. Annoin kaivon täyttyä mutta en ole senkoomin tarkistanut kun se toimii. Jos tulee kuiva kesä niin koetan imeä kasteluvettä tuosta lämpökaivostamme.)
jos pumpun toimittaja antaa kaivon syvyydeksi 160m onko mitta maan pinnalta vai sieltä mistä alkaa kallio?
Yleensä puhutaan aktiivisyvyydestä. Eli siitä millä matkalla keruuputket on vedessä.
Mutta kannattaa varmistaa mitä pumpun toimittaja tarkoittaa, tarkalleen.
Meille esitettiin muistaakseni about 165-210 metrin lämpökaivoa.
Laskin itse että tarve olisi jossain siinä välissä. (laskettuna sulpun ohjeella ja 50kwh/m tjsp)
Loppuviimein porattiin suunnilleen se noin 210m, kaikkineen. 230m2 talolle Ylikiiminkiin...
Ehkä pienempikin olisi riittänyt. Liian pieni on pahasta mutta liian tehokasta lämpökaivoa ei ole olemassakaan. Hyötysuhde senkus paranee. Mieluummin kannattaa porata muutama metri yli kuin ali.
Lämpökaivo mitoitetaan aina kuivakaivo periaatteella, koska kukaan ei pysty sanomaan mikä kaivon tuotto tai kuinka kova virtaus kallioperässä sillä
kohtaa on missä kyseinen lämpökaivo tehdään.
Aktiivisyvyys tarkoittaa tilaa josta talon tai kiinteistön energia otetaan. Eli
lämpöpumppu ottaa talon tarvitseman energian lämpökaivosta jossa aktiisyvyys
on vähintään mitoituksen mukainen. Tarkoittaa sitä että jos mitoituksessa on määrätty aktiivisyvyydeksi esim. 150m täytyy lämpökaivon olla silloin ainakin
10- 15m syvempi kuin aktiivisyvyys (vedenpinnantaso vaihtelee paikasta riip-
puen) silloin pystytään varmistamaan riittävä aktiivisyvyys ja lämpöpumpun toi-
minta. Kirjoitit että sulpun sivuilla annettiin laskennalliseksi ohjeeksi 50kwh/kallio-
metri. Tarkoitit varmaan 50w/metri joka on kallioperän maksimaalinen antoteho.
Nykyisin mitoituksissa lasketaan antotehoksi 38-42w ja n. 140-145kwh/metri.
Miksi nykyään tehdään näin johtuu siitä että tällä saadaan lämpökaivon kuormitusta laskettua per metri hiukan alas päin (lämpökaivon toimivuus saadaan
optimaalisemmaksi vuosiksi eteenpäin). Jos lämpökaivo mitoitetaan maksimitehon
mukaan sen pitkäaikainen teho laskee liian paljon (esim. 10- 15 vuoden jälkeen
kaivon teho ei vastaa tarvittavaa vuotuista kwh määrää). Kylminpinä päivinä otto-
teho saattaa nousta 50w metriltä ja siksi on tärkeää että lämpökaivo ei laske-
ta 50w mukaan eli kaivosta tehdään hiukan syvempi jotta se toimisi tulevaisuudessakin optimaalisesti ja pystyisi sillonkin vastaamaan kylmien päi-
vien suureen tehontarpeeseen kymmenien vuosien jälkeenkin.
on kaivoja jotka on valettu betonilla porauksen jälkeen. ja näin on saatu 80-110w/m.
Naapurimaassa on jo koeporauksia jotka ovat vain 90mm ettei tarttis valata.
Betonis paljon paree lämmönjohtokyky kuin vedessä. Suomessa ollaan noin 15 vuotta jäles verrattuna ruotsiin.
esim. standardit ovat paljon tiukemmat kuin suomessa, missä ei ole standardeja porakaivoista ollenkaan.
http://www.uwif.se/Borrhal.htm
Jos suomessa käytettäis samaa standardia niin ei olisi varmaan niin monta jotka valittaisivat kylmistä kaivoista
Suora copypaste sulpun ohjeista ammattilaisille:
"lämpökaivosta saatavan lämpöenergian määrän on arvioitu olevan 50 kWh/m."
Jos olet ammattilainen ja mitoitat 140-145kwh/metri niin et taida olla sulpun jäsen?
Toki myöskin hetkellistä tehoa pitää ajatella jotta pumppu toimii optimaalisesti. Mutta jos vuotuinen energiankulutus ja kaivosta saatavan energian määrä lasketaan väärin, tehdään ostajalle KALLIS karhunpalvelus!
Jälleen samasta ohjeesta:
"Lämpökaivon aktiivinen syvyys voidaan laskea kaavalla:"
aktsyvyys=(maastaotettavaenergiakwh/50kwh)*0.5
Esim. Jos lasketaan että talon lämmitysenergian tarve on 22000kwh/vuosi.
Ja jos MLP COP on 4 saadaan maasta otettavaksi energiamääräksi 0,75*22000=16500kwh.
Kaavalla saamme 165m aktiivisyvyyttä!!
((Jos laskisi kyseisessä kohteessa oleva 8...10kw lämpöä tuottavan pumpun maastaottaman tehon mukaan 50W metrille, päätyisimme vain about 140 metrin kaivoon ja ongelmiahan luultavasti olisi tiedossa...))
Niitä ei vaan kaikki noudata.
Ruotsi sinänsä on varsinainen rakentamisen pellelandia, edelleen. Hiihtäköön perässä.
Mitä niille kalliolämpöputkille tapahtuu jos kalliossa tulee vaikkapa 3mm liikahdus/halkeama
Vaikka sen lämpökaivon valaisi (betonilla tai vaikka raudalla tai lyijyllä) ei kallioperästä vuodessa saatava lämpöenergian määrä kasva vaan se korkeintaan pysyy vakiona.
Ei huolta voit täyttää. Tässä ei päde sanonta ``kannettu vesi ei kaivossa pysy´´.
Täytyy kuiten ottaa huomioon se tosiseikka että tontillasi oleva kallioperän-
pohjaveden pinnan korkerkeus rajoittaa. Eli lämpökaivon vedenpinta jää tietylle
tasolle vaikka saisit kaivon täyteen piri pintaan niin ajan myötä veden pinta laskee
omalle tasolleen. Kaikkiin kalliohin porattuihin reikiin tulee tulee vettä, mutta se
voi ottaa paljon aikaa ennen kuin se saavuttaa vedenpinnan tason kyseisessä
kohteessa. Jos täytät oman lämpökaivosi ulkopuolisella vedellä se kyllä toimii
yhtä hyvin kuin jos vesitulisi kaivoon omasta takaa.
Niin, mutta mitäs jos se kannettu vesi ei pysy kaivossa ?
Jos kaivosta laukkaa kaikki vesi pois, pienentyy siitä saatava lämpöteho.
Kaivon voisi täyttää jollain joka ei virtaa pois.
Arvaan että ratkaisu löytyy tuolta: http://www.maalampofoorumi.fi/
Maalämpöpaivo tulisi porata käsitykseni mukaan pohjaveden korkeus tuntien eli jos pohjavesi on alempana kuin suunniteltu aktiivinen syvyys antaa olettaa, jäänee kaivon täyttö hetkelliseksi hyödyksi koskapa kaivon vedenpinta tasoittuu pohjaveden tasolle.
Ainakin jos kaivo ei ole "ehjä" eli kalliossa on halkeamia.
Eikö lämpökaivoa voi säröyttää painevettä pumppaamalla, kuten tehdään tarvittaessa pora(vesi)kaivoille?
"""Eikö lämpökaivoa voi säröyttää painevettä pumppaamalla, kuten tehdään tarvittaessa pora(vesi)kaivoille?"""
Ei tarvi, kaikki kallioon poratut reiät täyttyy vedellä, jos ei pohjavedellä, niin sitten pintavesillä. Mahdoton tehtävä: Poraa syvä reikä maahan, ja niin ettei se täyty vedellä. Ei onnistu edes Saharassa.
Se reikä kannattaa täyttää lämpimällä vedellä, niin saat paremman lämmöntuoton pumpulle.