Avoimuuden puolesta

Mä en usko tohon teoriaan. Jos me mietitään kannabiksen kotimaata Intiaa. Niin me voidaan todeta, että brittihallinnon aikana sen itsenäisyys ajatukset oli siltä kiellettyjä. Ja väkivallaton kansalaistottelemattomuus oli se keino, millä Britit lopulta vakuuttuivat Intialaisten vakaumuksen syvyydestä itsenäisyytensä suhteen.

Varmaan monet nytkin kysyvät samaa, onko kannabiksen päihdekäyttäjillä kyseessä todellakin syvä vakaumus lisätä verotettavaa päihdevalikoimaa? Vai onko kyseessä jonkin toisen oireen manifestaatio?

Aivan samoin kuin kaikki Intiassa eivät voineet olla mukana avoimessa ja väkivallattomassa vastarinnassa, ei tietenkään nytkään voida kaikkien osaksi valita kansalaistottelemattomuuden ja tekojen tietä. Osan täytyy myös olla tukijoukoissa.

Olen kanssasi samaa mieltä Suomalaisista huostaanottoperiaatteista. Kaikissa tapauksissa ne eivät toimi. Ja esim. kannabisperheessä tulisi soveltaa ensisijassa hoitoonohjausta ja muita keinoja tilanteen korjaamiseksi. Ja vasta viimeisenä keinona tulisi harkita lasten huostaanottoja.

Nykyisin esim. lastensuojeluviranomaisilla on tarve osoittaa tarpeellisuutensa ja lapsia käytetään kauppatavarana elannon ansaitsemiseen. Siksi esim. kannabiksenkäyttäjä perheet saattavat joutuvat siihen rumbaan. Vaikka kyseessä aina on sellainen ongelma, joka voidaan muutenkin hoitaa.

Päihtyneenä ajamisesta sensijaan kannatan ajokortin hyllyttämistä.
Työpaikan kyseessäollessa kannatan päihteidenkäyttäjien hoitoonohjausta ja sitoutumista päihteettömyyteen.

Mitä taas tulee mainitsemiisi jehoviin, niin hekin ovat hyvä esimerkki huonossa siitä mitä kansalaistottelemattomuus voi saada aikaiseksi. Kun heidät ollaan todettu kiveksi kengässä ja jätetty suosiolla esim. normaalin asepalveluksen ulkopuolelle.

En allekirjoita näkemystäsi kannabiksen käytöstä keskustelumisen vertaamisesta noitavainoon. Vaan pikemminkin näen sen (kannabiksen)markkinoinnin olevan hyvinkin samantyyppistä maanpäällisen paratiisin odotusta, jota jehovatkin esittävät. Tosin tämä kannabiksen aikaansaama paratiisi maanpäälle tulisi kannabiksen käyttöä lisäämällä. Ja kun kaikki kriittiset näkökannat ja niiden esittäjät olisi propagandalla vaiennettu.

Jehovilla puhutaan suuresta pilkkaajasta sen kohdalla, joka osoittaa heidän järjestelmän epäkohtia, epäinhimillisyyttä ja epäloogisuuksia. Samoin tuntuu myös olevan kannabiksen käyttäjien joukossa samanlaista "yli-inhimillistä" ymmärrystä heistä, ketkä tuovat kannabiksen käytön epäkohtia ja suurempaa kokonaiskuvaa esille.

Molempien vastauksissa on caps locit päällä ja kritiikin esittäjän kimppuun hyökätään omien sisäisten ennakkoajatusten ja ryhmäpaineen aikaansaaman sisäisen pelon ja omasta ylimielisestä oikeassa olemisen asenteesta johtuvasta ylpeydestä käsin.

Siinä kannabiksen käyttäjät ja jehovat todellakin korreloivat toisiaan voimakkaasti, että molemmilla on omat pyhät kirjoituksensa ja vain niistä ammennettu tietous on sellaista, joka ei ole jonkin salaisen vainolaisen salaliiton tähden korruptoitunutta. Ja mielen aukaiseminen on molemmilla ehkä hieman erilaista? Mutta en kirjoita siitä nyt enempää. Myös molemmilla omakohtaisen käyttämisen aiheuttama tietoisuus hyvin usein korvataa lähdekritiikin. Ja asioista aletaan puhua ikäänkuin omasta "sisäisestä totuudesta" käsin siten, että vain sen hegemoninen osuus olisi totuus, yhdistettynä kulttuurissa ilmenevien kokemusten tuntemiseen. Ja muu olisi valhetta.

Suomi on meidän hyvä isänmaa, joka mahdollistaa senkin, että me voimme tässä keskustella asiasta, vaikka olemmekin mielestäsi niin kovin eritasoilla, ettei mielestäsi osaltani siihen aikaa tarvitse käyttääkkään. Ja Ruotsikin on meille hyvä naapurimaa. Siksi niitä ei mielestäni kannattaisi kutsua niiksi miksi tahdoit ne nimittää.

En minä sinun nimestä ole kiinnostunut, mutta yleisellä tasolla on mielenkiintoista se millaisen merkityksen ihmiset sisällyttävät niihin asioihin, jotka he ovat päätelleet itselleen tärkeiksi? Ovatko asiat sellaisia, että niiden aiheuttama vääryys velvoittaa sen, että niiden eteen on henkilökohtaisella tasolla tehtävä jotain? Tai ovatko ne sellaisia, että niiden hoito on parempi jättää YK:n, Yhdysvaltojen ja EU:n asiaksi?

Alunperin tarkoitin, että tämä jälkimmäinen yhdistettynä ensimmäiseen, oli se pointti, joka oli esillä ensimmäisessäkin viestissä? Ja kuten todettua tämä varmaan on se seikka, joka ehkä eniten ihmetyttää myös muutakin suurta yleisöä? Vaikka kuten jo aiemmassa viestissä totesin mielipideilmaston kannabiksen suhteen yleisestikin olevankin kolean.

perustelu kirjoitti:

Mä en usko tohon teoriaan. Jos me mietitään kannabiksen kotimaata Intiaa. Niin me voidaan todeta, että brittihallinnon aikana sen itsenäisyys ajatukset oli siltä kiellettyjä. Ja väkivallaton kansalaistottelemattomuus oli se keino, millä Britit lopulta vakuuttuivat Intialaisten vakaumuksen syvyydestä itsenäisyytensä suhteen.

Varmaan monet nytkin kysyvät samaa, onko kannabiksen päihdekäyttäjillä kyseessä todellakin syvä vakaumus lisätä verotettavaa päihdevalikoimaa? Vai onko kyseessä jonkin toisen oireen manifestaatio?

Aivan samoin kuin kaikki Intiassa eivät voineet olla mukana avoimessa ja väkivallattomassa vastarinnassa, ei tietenkään nytkään voida kaikkien osaksi valita kansalaistottelemattomuuden ja tekojen tietä. Osan täytyy myös olla tukijoukoissa.

Olen kanssasi samaa mieltä Suomalaisista huostaanottoperiaatteista. Kaikissa tapauksissa ne eivät toimi. Ja esim. kannabisperheessä tulisi soveltaa ensisijassa hoitoonohjausta ja muita keinoja tilanteen korjaamiseksi. Ja vasta viimeisenä keinona tulisi harkita lasten huostaanottoja.

Nykyisin esim. lastensuojeluviranomaisilla on tarve osoittaa tarpeellisuutensa ja lapsia käytetään kauppatavarana elannon ansaitsemiseen. Siksi esim. kannabiksenkäyttäjä perheet saattavat joutuvat siihen rumbaan. Vaikka kyseessä aina on sellainen ongelma, joka voidaan muutenkin hoitaa.

Päihtyneenä ajamisesta sensijaan kannatan ajokortin hyllyttämistä.
Työpaikan kyseessäollessa kannatan päihteidenkäyttäjien hoitoonohjausta ja sitoutumista päihteettömyyteen.

Mitä taas tulee mainitsemiisi jehoviin, niin hekin ovat hyvä esimerkki huonossa siitä mitä kansalaistottelemattomuus voi saada aikaiseksi. Kun heidät ollaan todettu kiveksi kengässä ja jätetty suosiolla esim. normaalin asepalveluksen ulkopuolelle.

En allekirjoita näkemystäsi kannabiksen käytöstä keskustelumisen vertaamisesta noitavainoon. Vaan pikemminkin näen sen (kannabiksen)markkinoinnin olevan hyvinkin samantyyppistä maanpäällisen paratiisin odotusta, jota jehovatkin esittävät. Tosin tämä kannabiksen aikaansaama paratiisi maanpäälle tulisi kannabiksen käyttöä lisäämällä. Ja kun kaikki kriittiset näkökannat ja niiden esittäjät olisi propagandalla vaiennettu.

Jehovilla puhutaan suuresta pilkkaajasta sen kohdalla, joka osoittaa heidän järjestelmän epäkohtia, epäinhimillisyyttä ja epäloogisuuksia. Samoin tuntuu myös olevan kannabiksen käyttäjien joukossa samanlaista "yli-inhimillistä" ymmärrystä heistä, ketkä tuovat kannabiksen käytön epäkohtia ja suurempaa kokonaiskuvaa esille.

Molempien vastauksissa on caps locit päällä ja kritiikin esittäjän kimppuun hyökätään omien sisäisten ennakkoajatusten ja ryhmäpaineen aikaansaaman sisäisen pelon ja omasta ylimielisestä oikeassa olemisen asenteesta johtuvasta ylpeydestä käsin.

Siinä kannabiksen käyttäjät ja jehovat todellakin korreloivat toisiaan voimakkaasti, että molemmilla on omat pyhät kirjoituksensa ja vain niistä ammennettu tietous on sellaista, joka ei ole jonkin salaisen vainolaisen salaliiton tähden korruptoitunutta. Ja mielen aukaiseminen on molemmilla ehkä hieman erilaista? Mutta en kirjoita siitä nyt enempää. Myös molemmilla omakohtaisen käyttämisen aiheuttama tietoisuus hyvin usein korvataa lähdekritiikin. Ja asioista aletaan puhua ikäänkuin omasta "sisäisestä totuudesta" käsin siten, että vain sen hegemoninen osuus olisi totuus, yhdistettynä kulttuurissa ilmenevien kokemusten tuntemiseen. Ja muu olisi valhetta.

Suomi on meidän hyvä isänmaa, joka mahdollistaa senkin, että me voimme tässä keskustella asiasta, vaikka olemmekin mielestäsi niin kovin eritasoilla, ettei mielestäsi osaltani siihen aikaa tarvitse käyttääkkään. Ja Ruotsikin on meille hyvä naapurimaa. Siksi niitä ei mielestäni kannattaisi kutsua niiksi miksi tahdoit ne nimittää.

En minä sinun nimestä ole kiinnostunut, mutta yleisellä tasolla on mielenkiintoista se millaisen merkityksen ihmiset sisällyttävät niihin asioihin, jotka he ovat päätelleet itselleen tärkeiksi? Ovatko asiat sellaisia, että niiden aiheuttama vääryys velvoittaa sen, että niiden eteen on henkilökohtaisella tasolla tehtävä jotain? Tai ovatko ne sellaisia, että niiden hoito on parempi jättää YK:n, Yhdysvaltojen ja EU:n asiaksi?

Alunperin tarkoitin, että tämä jälkimmäinen yhdistettynä ensimmäiseen, oli se pointti, joka oli esillä ensimmäisessäkin viestissä? Ja kuten todettua tämä varmaan on se seikka, joka ehkä eniten ihmetyttää myös muutakin suurta yleisöä? Vaikka kuten jo aiemmassa viestissä totesin mielipideilmaston kannabiksen suhteen yleisestikin olevankin kolean.

joo, kyllähän sen tajuaa. valistushomma kasvoi vähän liian suureksi jokkelille, joten sen oli aika mennäkin. sekasihan se on ja olis ollu vaara bisneksen kasvulle tolkuttomuudessaan. näin mä sen näen.

eli marttyyriä haetaan? mene ja kivitä michael douglas nyt alkuun, kun se ihan mediassa vaatii laillistamista. sillä ja sen nimellä on kuitenkin paljon enemmän painoarvoa maailmassa kuin nimimerkki "eerojussilla". tai kivitä joku muu julkkis, kyllähän niitä riittää.

Niin no, aloitetaanpa ensiksi keskeltä. En aivan tarkkaan tiedä mihin viittaat sillä, että vastailen itselleni? Ehkä olen joskus siihenkin syyllistynyt? Mutta enimmäkseen pyrin vastaamaan toisille. Ja nimimerkitkin keksin aina siten, että ne voisivat olla jonkunlaisessa sopusoinnussa, tai ristiriidassa itse asian
kanssa.

Mutta tuhannet tunnit ja kuluneet näppikset eivät kuitenkaan ole vielä tämän asian tiimoilta toteuteuneita skenaarioita. Vaikka olenkin muiden asioiden tiimoita muutamia näppiksiä ja hiiriä deleteoinut, niitä naksuttamalla.

En usko, että otan turhan vakavasti kannabiksen. Jos toisena vaihtoehtona on se, että ilmankin voi olla. Ja mitään kovin järjellistä syytä esim. itsensä päihdyttämiseen ei voida esittää.

En yllytä ketään jättämään itseään kiinni, mutta olen kiinnostunut siitä mitkä ovat ne taustalla olevat motivaatiotekijät, jotka saavat ihmisen esim. ajattelemaan, että kannabis on hänen juttunsa? Ovatko ne oikeiden vai virhearvoiden tuloksia. Erilaiset aatteet ovat saaneet ihmiset aina sitoutumaan niihin ja puolustamaan niitä. Kuten isänmaata viimeiseen asti.

Onko niin, että kannabisväen piiristä puuttuukin se ensimmäisen askeleenkin ottaja itselleen tärkeäksi arvoimansa asian eteen ja julkituomiseksi?

Kannabista tuskin tullaan laillistamaan. Ja vaikka realistina ajattelenkin, ettei yksi ihminen omalta osaltaan voikaan paljoa asiaan vaikuttaa. Niin tahdon ainakin uskoa siihen idealismiin, että sen ei silti tarvitse olla syynä tai esteenä, että ei sitäkään tekisi mitä itse kukin omalta osaltaan asian eteen voi tehdä?

En osaa sanoa kirjoitanko kannabiksesta enemmän kuin narkkari narkkaa, mutta epäilen asiaa.

Mitäs sillä on merkitystä onko ihminen töissä tai ei. Kuitenkin tärkein periaate on olla itselleen rehellinen ja kehittää omaa toimintaansa siten, että pystyy mahdollisimman hyvin toimimaan siten, että kokonaisuudet asioissa tulevat huomioon otetuiksi.

Tietenkin kannatan täystyöllisyyttä, mutta näinä aikoina tärkeintä on, että ihmiset käyttäytyvät toisiaan kohtaan siten, että jokaista yksilöä pidetään arvokkaana. En nyt tällä kertaa jatka enempää, mutta katsotaan sitten seuraava kerta uudelleen.

puistossa? kirjoitti:

Niin no, aloitetaanpa ensiksi keskeltä. En aivan tarkkaan tiedä mihin viittaat sillä, että vastailen itselleni? Ehkä olen joskus siihenkin syyllistynyt? Mutta enimmäkseen pyrin vastaamaan toisille. Ja nimimerkitkin keksin aina siten, että ne voisivat olla jonkunlaisessa sopusoinnussa, tai ristiriidassa itse asian
kanssa.

Mutta tuhannet tunnit ja kuluneet näppikset eivät kuitenkaan ole vielä tämän asian tiimoilta toteuteuneita skenaarioita. Vaikka olenkin muiden asioiden tiimoita muutamia näppiksiä ja hiiriä deleteoinut, niitä naksuttamalla.

En usko, että otan turhan vakavasti kannabiksen. Jos toisena vaihtoehtona on se, että ilmankin voi olla. Ja mitään kovin järjellistä syytä esim. itsensä päihdyttämiseen ei voida esittää.

En yllytä ketään jättämään itseään kiinni, mutta olen kiinnostunut siitä mitkä ovat ne taustalla olevat motivaatiotekijät, jotka saavat ihmisen esim. ajattelemaan, että kannabis on hänen juttunsa? Ovatko ne oikeiden vai virhearvoiden tuloksia. Erilaiset aatteet ovat saaneet ihmiset aina sitoutumaan niihin ja puolustamaan niitä. Kuten isänmaata viimeiseen asti.

Onko niin, että kannabisväen piiristä puuttuukin se ensimmäisen askeleenkin ottaja itselleen tärkeäksi arvoimansa asian eteen ja julkituomiseksi?

Kannabista tuskin tullaan laillistamaan. Ja vaikka realistina ajattelenkin, ettei yksi ihminen omalta osaltaan voikaan paljoa asiaan vaikuttaa. Niin tahdon ainakin uskoa siihen idealismiin, että sen ei silti tarvitse olla syynä tai esteenä, että ei sitäkään tekisi mitä itse kukin omalta osaltaan asian eteen voi tehdä?

En osaa sanoa kirjoitanko kannabiksesta enemmän kuin narkkari narkkaa, mutta epäilen asiaa.

Mitäs sillä on merkitystä onko ihminen töissä tai ei. Kuitenkin tärkein periaate on olla itselleen rehellinen ja kehittää omaa toimintaansa siten, että pystyy mahdollisimman hyvin toimimaan siten, että kokonaisuudet asioissa tulevat huomioon otetuiksi.

Tietenkin kannatan täystyöllisyyttä, mutta näinä aikoina tärkeintä on, että ihmiset käyttäytyvät toisiaan kohtaan siten, että jokaista yksilöä pidetään arvokkaana. En nyt tällä kertaa jatka enempää, mutta katsotaan sitten seuraava kerta uudelleen.

nää sun kirjoitukset on ihan tyhjänpäiväistä tekstiä. mikä sun pointti oikeesti on? jos haluut julkkiksii ja nimiukkoja, niin ville valo sano 10 000 fanille, että on vedellyt ennen keikkaa niin paljon pilvee, että ei muista ees biisilistaa. hyvin keikka silti meni ja biisitkin tuli oikein.

puistossa? kirjoitti:

Niin no, aloitetaanpa ensiksi keskeltä. En aivan tarkkaan tiedä mihin viittaat sillä, että vastailen itselleni? Ehkä olen joskus siihenkin syyllistynyt? Mutta enimmäkseen pyrin vastaamaan toisille. Ja nimimerkitkin keksin aina siten, että ne voisivat olla jonkunlaisessa sopusoinnussa, tai ristiriidassa itse asian
kanssa.

Mutta tuhannet tunnit ja kuluneet näppikset eivät kuitenkaan ole vielä tämän asian tiimoilta toteuteuneita skenaarioita. Vaikka olenkin muiden asioiden tiimoita muutamia näppiksiä ja hiiriä deleteoinut, niitä naksuttamalla.

En usko, että otan turhan vakavasti kannabiksen. Jos toisena vaihtoehtona on se, että ilmankin voi olla. Ja mitään kovin järjellistä syytä esim. itsensä päihdyttämiseen ei voida esittää.

En yllytä ketään jättämään itseään kiinni, mutta olen kiinnostunut siitä mitkä ovat ne taustalla olevat motivaatiotekijät, jotka saavat ihmisen esim. ajattelemaan, että kannabis on hänen juttunsa? Ovatko ne oikeiden vai virhearvoiden tuloksia. Erilaiset aatteet ovat saaneet ihmiset aina sitoutumaan niihin ja puolustamaan niitä. Kuten isänmaata viimeiseen asti.

Onko niin, että kannabisväen piiristä puuttuukin se ensimmäisen askeleenkin ottaja itselleen tärkeäksi arvoimansa asian eteen ja julkituomiseksi?

Kannabista tuskin tullaan laillistamaan. Ja vaikka realistina ajattelenkin, ettei yksi ihminen omalta osaltaan voikaan paljoa asiaan vaikuttaa. Niin tahdon ainakin uskoa siihen idealismiin, että sen ei silti tarvitse olla syynä tai esteenä, että ei sitäkään tekisi mitä itse kukin omalta osaltaan asian eteen voi tehdä?

En osaa sanoa kirjoitanko kannabiksesta enemmän kuin narkkari narkkaa, mutta epäilen asiaa.

Mitäs sillä on merkitystä onko ihminen töissä tai ei. Kuitenkin tärkein periaate on olla itselleen rehellinen ja kehittää omaa toimintaansa siten, että pystyy mahdollisimman hyvin toimimaan siten, että kokonaisuudet asioissa tulevat huomioon otetuiksi.

Tietenkin kannatan täystyöllisyyttä, mutta näinä aikoina tärkeintä on, että ihmiset käyttäytyvät toisiaan kohtaan siten, että jokaista yksilöä pidetään arvokkaana. En nyt tällä kertaa jatka enempää, mutta katsotaan sitten seuraava kerta uudelleen.

"Jos toisena vaihtoehtona on se, että ilmankin voi olla. Ja mitään kovin järjellistä syytä esim. itsensä päihdyttämiseen ei voida esittää."

Epäilen että käsityksesi takana ei ole järki, vaan moraali, joka perustuu.. Hmm. vaikkapa kristillisiin moraalikoodeihin, joiden taustalta löytyy helvetin pelko ja joiden mukaan hauskaa on vain jumallallinen hauska. Seksikin on järkevää vain lisääntymismielessä.

Mutta minuapa eivät moiset koodit pahemmin purista ja sanon: kannabiskin voi olla järkevää, koska siitä voi saada iloa, rentoutusta ja mukavia sosiaalisia hetkiä elämään unohtamatta itsetutkinnallista puolta. Mutta sen verran "moraalista"järkeä on minussakin, että uskon kohtuuteen ja siihen ettei muita ole hyvä pyrkiä vahingoittamaan (vaan sitä pitää välttää kohtuuden nimissä), mutta ennen kaikkea uskon siihen, että ihmisellä tulee olla vapaus viettää aikaa luonnon kasvien parissa. Kannabis ei ole yhteiskunnalle uhka, mutta laiton kannabis voi sitä olla.

Sitä paitsi en ymmärrä miksi on ensiarvoisen tärkeää olla koskaan elämänsä aikana huumaamatta itseään? Sen toki ymmärrän, että elämästä ei tule mitään jos on koko ajan sekaisin, mutta kuka täällä on sellaista väittänytkään. Minäpä nautin luonnosta ja elämän koko kirjosta selvinpäin. Nautin siitä myös joskus hampun vaikutuksen alaisena. Nämä eivät sulje toinen toisiaan pois...

puistossa? kirjoitti:

Niin no, aloitetaanpa ensiksi keskeltä. En aivan tarkkaan tiedä mihin viittaat sillä, että vastailen itselleni? Ehkä olen joskus siihenkin syyllistynyt? Mutta enimmäkseen pyrin vastaamaan toisille. Ja nimimerkitkin keksin aina siten, että ne voisivat olla jonkunlaisessa sopusoinnussa, tai ristiriidassa itse asian
kanssa.

Mutta tuhannet tunnit ja kuluneet näppikset eivät kuitenkaan ole vielä tämän asian tiimoilta toteuteuneita skenaarioita. Vaikka olenkin muiden asioiden tiimoita muutamia näppiksiä ja hiiriä deleteoinut, niitä naksuttamalla.

En usko, että otan turhan vakavasti kannabiksen. Jos toisena vaihtoehtona on se, että ilmankin voi olla. Ja mitään kovin järjellistä syytä esim. itsensä päihdyttämiseen ei voida esittää.

En yllytä ketään jättämään itseään kiinni, mutta olen kiinnostunut siitä mitkä ovat ne taustalla olevat motivaatiotekijät, jotka saavat ihmisen esim. ajattelemaan, että kannabis on hänen juttunsa? Ovatko ne oikeiden vai virhearvoiden tuloksia. Erilaiset aatteet ovat saaneet ihmiset aina sitoutumaan niihin ja puolustamaan niitä. Kuten isänmaata viimeiseen asti.

Onko niin, että kannabisväen piiristä puuttuukin se ensimmäisen askeleenkin ottaja itselleen tärkeäksi arvoimansa asian eteen ja julkituomiseksi?

Kannabista tuskin tullaan laillistamaan. Ja vaikka realistina ajattelenkin, ettei yksi ihminen omalta osaltaan voikaan paljoa asiaan vaikuttaa. Niin tahdon ainakin uskoa siihen idealismiin, että sen ei silti tarvitse olla syynä tai esteenä, että ei sitäkään tekisi mitä itse kukin omalta osaltaan asian eteen voi tehdä?

En osaa sanoa kirjoitanko kannabiksesta enemmän kuin narkkari narkkaa, mutta epäilen asiaa.

Mitäs sillä on merkitystä onko ihminen töissä tai ei. Kuitenkin tärkein periaate on olla itselleen rehellinen ja kehittää omaa toimintaansa siten, että pystyy mahdollisimman hyvin toimimaan siten, että kokonaisuudet asioissa tulevat huomioon otetuiksi.

Tietenkin kannatan täystyöllisyyttä, mutta näinä aikoina tärkeintä on, että ihmiset käyttäytyvät toisiaan kohtaan siten, että jokaista yksilöä pidetään arvokkaana. En nyt tällä kertaa jatka enempää, mutta katsotaan sitten seuraava kerta uudelleen.

"Ja mitään kovin järjellistä syytä esim. itsensä päihdyttämiseen ei voida esittää. "

Silti sitä on tapahtunut kautta ihmiskunnan historian kaikissa yhteiskunnissa ja kulttuureissa. Ymmärrän toki näkökantasi, jos ainoa tajuste mihin olet tutustunut on alkoholi. Ja elät vieläpä kulttuurissa, jossa tuon älyllisen aivotoiminnan vähenemistä ja itsekontrollin menetystä aiheuttavan myrkyn nauttiminen on jopa suotavaa, ja erinäisissä tilaisuuksissa lähestulkoon pakonomainen rituaali. Ihmetellä sopii.