Nyt KePulit katsomaan ns. ruotsalaista sivistystä vuodelta 1918!
Tänä iltana tulee uusintana karu ohjelma vuoden 1918 tapahtumia käsitellen. Ruotsalainen prikaati kertoo tarinan Tampereen taisteluihin osallistuneesta, noin 300:n ruotsalaisen vapaaehtoisen lahtarilaumasta, josta valokuvia otti kuulemma tuntemattomaksi jäänyt kuvaaja.
Kuvassa vilahtaa mitä todennäköisimmin tämä sama mies, Conrad Carlsson, joka kirjoitti kirjan Ruotsin Tuntematon sotilas. Kirjassaan hän vakuuttaa kuinka ei ampunut ketään suomalaista, mutta TV dokumentissa kerrotaan ihan jotain muuta. Tampereella tehtiin raaka putsinkin ja siihen ottivat osaa innokkaimmin juuri ruotsalaiset. Hehän menettivät noin 30 toveriaan kaatuneina rynnäköidessään päin punaisten konekiväärejä suoraan aukean yli. Kirjassa on kuva josta hänet tunnistaa.
Carlsson Conrad: Ruotsin tuntematon sotilas, Otava, 1937, 241 s.
TV2 klo 22:05
Ruotsalainen prikaati
Suomen kohtalon hetkiä. Sisällissodassa 1918 valkoisten puolella taisteli myös ruotsalainen prikaati. Sen sotatie oli lyhyt ja verinen. Tekijät Tapani Itäranta ja Robert Alftan.
Tänä iltana tulee uusintana karu ohjelma vuoden 1918 tapahtumia käsitellen. Ruotsalainen prikaati kertoo tarinan Tampereen taisteluihin osallistuneesta, noin 300:n ruotsalaisen vapaaehtoisen lahtarilaumasta, josta valokuvia otti kuulemma tuntemattomaksi jäänyt kuvaaja.
Kuvassa vilahtaa mitä todennäköisimmin tämä sama mies, Conrad Carlsson, joka kirjoitti kirjan Ruotsin Tuntematon sotilas. Kirjassaan hän vakuuttaa kuinka ei ampunut ketään suomalaista, mutta TV dokumentissa kerrotaan ihan jotain muuta. Tampereella tehtiin raaka putsinkin ja siihen ottivat osaa innokkaimmin juuri ruotsalaiset. Hehän menettivät noin 30 toveriaan kaatuneina rynnäköidessään päin punaisten konekiväärejä suoraan aukean yli. Kirjassa on kuva josta hänet tunnistaa.
Carlsson Conrad: Ruotsin tuntematon sotilas, Otava, 1937, 241 s.
TV2 klo 22:05
Ruotsalainen prikaati
Suomen kohtalon hetkiä. Sisällissodassa 1918 valkoisten puolella taisteli myös ruotsalainen prikaati. Sen sotatie oli lyhyt ja verinen. Tekijät Tapani Itäranta ja Robert Alftan.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Ruotsalaiset olivat dokumentin mukaan innokkaita murhaajia, mikä tuli varsin hyvin toteennäytetyksi. Toki Mannerheim antoi moiselle menolle luvan, myöntämällä komentajille oikeuden päättää vankien otosta. Marski mielellään katseli verilöylyjä jostain korkealta, turvallisesta paikasta.
Nuita sosiaali pummeja jääny vaivoiks asti jäi pojilta seki homma kesken
Ne jotka taisteli punaisten puolella taisteli paremman elämän ja samalla Suomen puolesta.
Kotona meitä on opetettu että työllä ja koulutuksella parempi elåmä. Ei pyssynkans. Kiitos ruottalaisille et olivat hävittämäsä roska sakkia.
Pistämään kapuloita yhteiskunnan rattaisiin, onneksi vähenevät nykyisin ilman teloituksia, ihmisten viisastuessa....
työllä ja koulutuksella hankkia parempaa elämää. Tutkimalla tuon ajan historiaa, taikka ihan vain fiktiivistä kirjallisuutta (esim. Väinö Linna) pääsee hieman perille tilanteesta joka silloin vallitsi.
Minunkin kotona opetettiin, että työllä ja koulutuksella voi saada parempaa elämää. Niin olen saanutkin, en voi valittaa. vaikka kuulunkin ilmeisesti tarkoittamaasi "roska sakkiin" eli työväenluokkaan.
En voi kunnioittaa ihmisiä jotka tulevat "jännittävälle retkelle", "hävittämään" toisen maan kansalaisia enkä myöskään pysty kunnioittamaan Mannerheimia jonka käskyllä teloitettiin tai tapettiin nälkään 30,000 vankia.
tulisikaan?
"Demokratia" jossa ei olisi kuin YKSI poliittinen ryhmä PORVARIT.
Ei työväenluokka olisi ruikuttamassa toimeentulonsa puolesta.
Ei piä masentua ei nykyään enä ammuta. Nytte määrätään jollekki kurssille eikä sinnekä pakko oo mennä vaihtaa vaan luukkua ja rahaa taas tulee .
Eiköhän tämä kapina ollut maaorjuutta vastaan! Amerikoissa sentään oltiin niin viisaita, että orjuus kiellettiin, mutta Suomessa tarvitsi orjien ryhtyä kapinaan, ennenkuin torpparijärjestelmä lakkautettiin! Joten kai suomalaiset ovat orjakapinan jälkeen viisastuneet!
Punaisia tai valkoisia, eiköhän molemmat olleet aivan samanarvoisia ihmisiä!
No vieläkin olen "punainen" sydämmessäni. Isäni oli orjakapinan aikana 6 vuotias, kun "valkoinen" lahtari osoitti kiväärillä ja sanoi: "punikin pentu lasautanko läpi"!
Sinä varmaan haluaisit ampua naisia, kuten ruottalaiset ampuivat myös Tampereella!
Kaleva Muuten 12.8.2010
http://www.kaleva.fi/uutiset/ruotsin-opiskelulle-on-perusteita-ilman-pakkoakin/865950
Ruotsin opiskelulle on perusteita ilman pakkoakin
Tiedän, että liikun nyt miinakentällä, jossa kannattaisi varoa jokaista askelta. Ruotsin kielen opiskelun puolustaminen suomenkielisessä Suomessa on asia, jolla korkeintaan hankkii itselleen vihamiehiä.
Loppumaton puhe "pakkoruotsista" on yhtä kaikki kummallista. Miksi ei puhuta "pakkomatematiikasta", "pakkohistoriasta" tai "pakkoliikunnasta"?
Koulua käydään, jotta pärjättäisiin elämässä. Kieliä opiskellaan, jotta selvittäisiin kanssakäymisestä muiden kuin omaa kieltä puhuvien kanssa.
Unohdetaan nyt hetkeksi se, että Suomi on virallisesti kaksikielinen maa. Ja että Suomesta löytyy pitäjiä, joissa suomella tulee heikosti jos lainkaan toimeen.
Ruotsin kielen opiskelulle löytyy muutoinkin hyviä perusteita.
On maailman luonnollisin asia, että koulussa opiskellaan naapurimaiden kieliä. Tältä kannalta on sääli, että venäjän opiskelu on Suomen kouluissa niin heikoissa kantimissa.
On suuri erehdys luulla, että englannilla pärjää kaikkialla. Toki ruotsalaiset, norjalaiset ja tanskalaiset osaavat lähes aina englantia - usein paremmin kuin me suomalaiset - mutta on aivan eri asia kommunikoida kielellä, joka on edes toiselle osapuolelle äidinkieli.
Suomen kielestä emme saa maailmankieltä, vaikka täällä pidettäisiin löylynheiton tai ilmakitarasoiton MM-kisat joka viikko. Olkaamme ylpeitä kauniista äidinkielestämme, mutta opetelkaamme vieraita kieliä.
Ruotsin kielen alamäki Suomessa ajoittuu 1990-luvun suuriin mullistuksiin: kommunistileirin hajoamiseen ja Suomen EU-jäsenyyteen. Kahtiajakautuneessa Euroopassa Suomi halusi pitää hajurakoa neuvostoblokkiin pohjoismaisen identiteetin kautta. Pohjoismaiden neuvosto kiinnosti poliitikkoja, kun muutakaan ei ollut tarjolla. Ruotsin kielelle löytyi Suomesta ystäviä.
EU-Suomessa asiat ovat toisin. Pohjoismaiden neuvoston kokoukseen lähtijöistä ei synny kilpailua. Länsinaapurista ollaan kiinnostuneita vain maaotteluiden ja prinsessahäiden yhteydessä.
Tämä on sääli, sillä muut pohjoismaat ovat kaikesta huolimatta yhteiskuntajärjestelmältään, kulttuuriltaan ja ajatusmaailmaltaan meitä lähimpänä.
EU normalisoi Suomen aseman Euroopassa. Se on hyvä se. Mutta pesuveden mukana meni paljon arvokastakin. Niihin kuuluu motivaatio opiskella ruotsia.
On hikinen urakka yrittää selittää suomalaiselle peruskoululaiselle, miksi hänen pitäisi tarttua ruotsin kirjaan. Vaikeuskerroin kasvaa, mitä etäämmäksi länsirajasta tai rannikkoseuduista mennään. Jos kieltä ei kuule arkielämässä, on sen pänttäämiselle vaikea löytää kipinää.
Tästä huolimatta pakko on joskus hyvä suunnannäyttäjä. Itse kävin koulut itärajalla, missä ruotsia kuuli vain opettajan aukoessa suutaan. Usein teki mieli tunkea Lär dig svenska -opus lähimpään suonsilmään. Mutta kun perusteet tuli itkun kanssa hankittua, on oppiminen myöhemmin ollut helppoa.
Myönnettäköön, että ilman motivaatiota vieraan kielen lauserakenteet tarttuvat huonosti päähän. Mutta motivaatio voi syntyä myös pärjäämisellä ylioppilaskirjoituksissa. Nyt se tie on katkaistu ruotsin osalta, mikä on eräs keskeisiä syitä ruotsin alamäkeen Suomessa.
Parhaat oppimistulokset saadaan, kun vieraan kielen oppiminen aloitetaan mahdollisimman varhain. Rannikkoseutujen kielikylpyluokissa suomenkieliset lapset oppivat ruotsia luonnollisessa ympäristössä, ilman pakkoa ja pelottelua. Mallin soisi leviävän muuallekin Suomeen.
Vanhempien lasten kohdalla on motivaatio löydettävä harrastusten tai mielenkiinnon kohteiden kautta. Tuntuu mukavalta, kun ymmärtää mitä Eva Dahlgren laulaa. Ja on aivan eri asia lukea Stieg Larssonia alkuperäisasussa, ilman käännöksen laimennusta.
Ylönen Seppo
Kalevan uusi päätoimittaja Markku Mantila antaa pakkoruotsille kyytiä, mutta muutamat vanhat toimittajat suoltavat vielä tuota YYA-sopimuksen aikaista jargonia.
Niin teki tämä eilinenkin, 12.8.2010, vanha toimittajajäärä Seppo Ylönen sanoessaan lähes suoraan kuinka Suomen ja NL:n välinen YYA -sopimus oli pakkoruotsin PARAS turva kun SUOMI HALUSI NOJAUTUA LÄNTEEN JA AINOA TIE SIIHEN OLI RUOTSI JA SUHTEIDEN VAALIMINEN SINNE! Voi prkle mitä puhetta, mutta olipahan kerrankin edes vähän malliksi rehellinen, oikein kuin tunnustus.
Ruotsin pitäisi antaa tilaa muille kielille
Kolumni 24.1.2010 Markku Mantila
http://www.kaleva.fi/uutiset/ruotsin-pitaisi-antaa-tilaa-muille-kielille/835477
"Kielikeskustelu pyörii liiaksi ruotsin tai paremminkin pakkoruotsin ympärillä.
Maailman käyttökieleksi, uudeksi lingua francaksi, on tullut englanti jo aikoja sitten. Sen suhteen nuoren polven suomalaisilla ei enää ole ongelmaa. Jokainen peruskoulun läpäissyt tulee kielellä vähintäänkin auttavasti toimeen. Ruotsin laita on toisin. Tarve sen käyttämiseen vähenee jatkuvasti. Ja taito häviää samaa tahtia. Enää ei edes ole mitenkään epähienoa puhua ruotsalaisen kanssa englanniksi.
Ruotsin kielestä on huolehdittava, koska Suomessa asuu noin 300 000:n ruotsia äidinkielenään puhuvan ihmisen vähemmistö. Määrä on sattumoisin sama kuin on niiden työperäisten maahanmuuttajien, jotka tarvittaisiin vuoteen 2030 mennessä, jotta suomalainen yhteiskunta toimisi kuten se toimii tänään.
Ja kansainvälisten suhteidemme, erityisesti kaupan, näkökulmasta ruotsi ei ole ollut enää aikoihin ensiarvoisen tärkeä kieli. EU:n jäseneksi liittyminen devalvoi pohjoismaisen yhteistyön merkityksen laakista. Lisäksi kansainvälistyneissä pohjoismaisissa yrityksissä työkielenä on useimmiten niissäkin englanti. Kun omistus on hajautunut ympäri maailmaa, päällekkäisen työn välttämiseksi englanti on ottanut yliotteen kokouksissa, asiakirjoissa ja esitteissä ja muussa materiaalissa. Suomalaisille ruotsia hyödyllisempää olisi englannin lisäksi osata venäjää, japania, espanjaa, kiinaa tai jopa arabiaa. Jos erityisesti BRIC-maissa (Brasilia, Venäjä, Intia ja Kiina) on taloudellisen kasvun runsaudensarvi tulevaisuudessa, miksi kuluttaa aikaa ja yhteisiä resursseja ruotsiin. Ruotsia pitäisi opiskella niiden, joille kielen taitaminen on ehdottoman välttämätöntä -- ja alusta asti vapaaehtoisesti. "
Ruotsin Tuntematon Sotilas -kirja kertoo noista Tampereen tapahtumista hyvin sievistellyn version.
Kirja on vuodelta 1937 ja Otava tietenkin kustantajana. Suomen Tuntemattomasta sotilaasta Linnan tekemänä ei tuolloin ollut hajuakaan.
Siinäpä on kirjaa kerrakseen ja nyt viimeistään loppuu puheet olemattomista ruotsalaisista sotasankareista.
Tuossa kirjassa, Ruotsin Tuntematon Sotilas, Conrad Carlsson 1937 Otava, kerrotaan näin:
"Tietooni ei ole tullut yhtäkään tapausta, jossa ruotsalaiset olisivat osallistuneet suomalaisten teloituksiin"
Alkuteos on OKÄND SVENSK SOLDAT, Conrad Carlsson
Tässä kirjassa nelikymppinen sotahullu ruotsalainen muistelee kavereidensa kanssa käymiään sotia ja taisteluita alkaen Suomesta 1918. Vilppula, Messukylä, Tampere, Lempäälä. Sitten tulee Narvan, Jamburgin (Jaaman) valloitukset. Lukemattomat taistelut Viron ja Latvian alueilla.
Alunperin nämä urhot läksivät Suomeen lahtaaman punaisia, koska punaisten voitto Suomessa olisi aiheuttanut sisällisodan Ruotsissakin. Parempi oli siis teurastaa suomalaisia punikkeja ja heti paljon.
Mitenkä tämä liittyy tänne palstalle lienee seuraava kysymys? Haluan vain oikaista väärän käsityksen, etteikö Ruotsilla ole sotasankareita! Tämäkin mies lähti sotaan vanhat urheat suurvaltamuistot mielikuvinaan ja päätyi lahtaamaan surkeita suomalaisia siviilejä Tampereelle!
Siellä samaisessa hospitaalissa tapahtui erään naishoitajan ihmepelastuminen kun hän alkoi hädissään posmittaa ruotsiksi ja niin henkiriepu säästyi.
Valkoiset, ruotsalaiset(?), ampuivat Tampereella erään "punikkien hospitaalin" kaikki muut sairaalassa olleet ihmiset paitsi sen yhden naisen, hoitajan, joka alkoi puhua ruotsia. Siis koko hoitohenkilökunta ja potilaat. Todistajia ei kenties kaivattu noin raukkamaiselle teolle.
Näin kertoi tuo dokumenttiohjelma: "Kaikilla oli pieni reikä otsassa tai sydämen tienoolla"
---
Tässä kirjassa on Ruotsin tunnetut sotilaat oikein historian tutkimuksen valossa.
Svenskar I Krig 1914-1945
Svenskar I Krig 1914-1945 Lars Gyllenhaal Lennart Westberg Historiska Media 2004 ISBN 91-85057-08-8
Tässä on Ruotsin tunnetut sotilaat oikein historian tutkimuksen valossa. Siinä on mm. 1. Maailmansota, Suomen sisällissota, Baltian taistelut, Espanjan sisällissota ja 2. Maailmansota. Ruotsalaisiahan oli toisessa maailmansodassa eri puolilla sotimassa paljonkin, Stalininkin joukoissa.
Svenskar I Krig 1914-1945 -kirja tuntee myöskin tämän "sankarin" eli OKÄND SVENSK SOLDAT alias Conrad Carlssonin ja hänen retkensä!
Katsoin eilen.
En voi unohda tässä ohjelmassa pienen pojan ruumiin...
kuluessa on asiat kääntyneet päälaelleen. Sosiaalidemokraatit aloittivat aseellisen kapinan laillista valtiovaltaa vastaan. Kaikki mikä sen jälkeen tapahtui, niin siitä voidaan syyllistää ainoastaan nämä aseellisen kapinan aloittaneet. Tuskin kukaan voi kuvitella, että aseisiin tarttuneita ei olisi saanut rangaista.
Ohjelmasta osui korvaan kohta, jossa sanottiin Suomen eduskunnan säätäneen lain, joka antoi kaikille valkoisten puolella toimineille taannehtivasti syytesuojan kaikkia mahdollisia syytteitä vastaan, jotka koskivat punavankien summittaisia teloituksia ja murhia.
Valkoinen kosto lakaistiin lainsäädännöllä maton alle. Seurauksena näyttää olleen niin syvä juopa, että tälläkin palstalla esi-isien tekojen aiheuttama huono omatunto panee monen kirjoitteleman edelleen punakapinasta eikä sisällissodasta, jossa valkoisen koston murhatyöt olivat sen laatuista etnistä puhdistusta, josta tänä päivänä vietäisi Haagiin tuomittavaksi kansainvälisessä rikosuomioistuimessa.
"Ohjelmasta osui korvaan kohta, jossa sanottiin Suomen eduskunnan säätäneen lain, joka antoi kaikille valkoisten puolella toimineille taannehtivasti syytesuojan kaikkia mahdollisia syytteitä vastaan, jotka koskivat punavankien summittaisia teloituksia ja murhia."
Sotasyyllisiä tuomittiin samaan tapaan taannehtivan läinsäädännön kautta. Lainsäädäntöhommat osattiin 1918 tapahtumien perusteella.
Tuo 1918 laki tunnetaan kait armahduslakina, MUTTA vain valkoisille!
Heijjaa sverige... Kukas vielä kannattaa pakkoruotsia?
Ei ikinä.
Oli todella raju dokumentti. Ruotsalaiset ovat sentään nykyään niin rehellisiä, että näyttävät, miten ruotsalainen vapaaehtoisjoukko syyllistyi kammottaviin sotarikoksiin. Samalla tuli ilmi, millaisia olivat valkokaartin toimintaperiaatteen yleensä.
Meno oli kuin Balkanilla jugoslavian hajotessa. Puheet olivat kuin muiltakin kansanmurhaajilta.
Sisällissodassa oli kyse pitkälti maanomistusoloista. Isännät eivät suostuneet torppareiden vapatuttamiseen eivätkä edes säällisiin työehtoihin. Maanomistajat puolustivat sodalla kansallista versiota maaorjuudesta - jopa kammottavilla toimilla joita dokumentissa esiteltiin.
Torppareiden vapauttamisen jälkeen maata omistamattomia kansalaisia käytetään suurmaanomistajien hyväksi tukiaisten avulla.
ollut syytä aloittaa kapinaa, olihan Swinhufvud jo tammikuussa antanut eduskunnalle ehdotuksen laiksi, jonka nojalla torpparit olisivat saaneet lunastaa tilansa itsenäisiksi. Ehkäpä siksi torppareita oli taisteluissa vähemmän kuin heidän osuutensa koko väestöstä edellytti. Torppareiden osuus taistelujoukoissa oli molemmissa armeijoissa lähes yhtä suuri.
Sunnuntaina on ruotsalainen "sivistys" koetuksella ja silloin tapahtu se mitä ne svekot pelkää eniten: Se ainoa EU-parlamenttipaikka menee ja hyvä niin.
Eilisessä vaalitentissä Astrid -parka koetti olla äänessä muidenkin vuorolla, mutta se ei auta enää.
Kesti yli sata vuotta ennen kuin suomalaiset ovat alkaneet herätä myös korkeimmalla päätöksentekotasolla. Suomenkielinen nuoriso aloitti pakkoruotsin purkutalkoot 16.3.2004 ja nyt homma etenee 100-99-98-96-85-73-68-......
Nyt pakkoruotsin poistamista vaativat Suomen Lukiolaisten Liitto ry, keskustan, kokoomuksen, vihreiden ja perussuomalaisten nuorisojärjestöt. Oikea näyttää olevan suunta. Suomi on siirtymässä valtakunnallisesti viralliseen yksikielisyyteen, missä enemmistön kieli eli suomi on ainoa virallinen kieli.