Maamiinoilla myydään Natoa

Tuollaista älyllisesti ajateltua, harkittua puhetta lukee ilolla.

Tärviö kirjoitti:

Tuollaista älyllisesti ajateltua, harkittua puhetta lukee ilolla.

pilkkaaminen älyllistä ajattelua ja harkittua,jos on niin siitten koko politiikka on likaista peliä.Niinhän sitä usein sanotaankin.
Kuvittelisi että tällä Oivallakin olisi tekemistä kun etsisi keinoja kuinka Kepun vaalilupaukset lunastetaan,työttömyys,kansan katiajako,pienillä eläkkeillä elävien kohtalo,maatalous,pitää työpaikat Suomessa.Maamiinoista ei tietenkään saa luopua,se että Halosella ja Tuomiojalla on niiden takia joskus vaikeaa ei mitään haittaa,antaa olla vaan.

mvv kirjoitti:

pilkkaaminen älyllistä ajattelua ja harkittua,jos on niin siitten koko politiikka on likaista peliä.Niinhän sitä usein sanotaankin.
Kuvittelisi että tällä Oivallakin olisi tekemistä kun etsisi keinoja kuinka Kepun vaalilupaukset lunastetaan,työttömyys,kansan katiajako,pienillä eläkkeillä elävien kohtalo,maatalous,pitää työpaikat Suomessa.Maamiinoista ei tietenkään saa luopua,se että Halosella ja Tuomiojalla on niiden takia joskus vaikeaa ei mitään haittaa,antaa olla vaan.

Palkitsin Oivan hyvästä mielipiteen osasta. NATO:n pitää mennä, ja itäraja pitää olla miinoitettuna.

Kukaan asiantuntija ei ole sanonut mitään sellaista, mitä tuo avaaja kuvittelee ja mitä Sinäkin näyt ajattelevan. On pakko käyttää hieman pitempi puheenvuoro:

Maamiinojen tarpeellisuudesta osana puolustusjärjestelmäämme olen siis täysin samaa mieltä kanssasi ja muiden niitä puolustavien kanssa. Mutta niillä ei voida korvata Nato-jäsenyyttä, mikä on miinoista riippumatta ehdottoman tarpeellinen, ihan mistään riippumatta, mutta aivan erityisesti myös nyt Venäjällä nähtävän ”kehityksen” vuoksi.

Tiedän kyllä omakohtaisistakin kokemuksistani maamiinojen vaarat myös niille, joille niitä ei ole tarkoitettu. Tämän näin jo lapsuusmaisemissani Peräpohjolassa, kun vielä kauan sodan jälkeen meni eläimiä ja muutamia ihmisiäkin saksalaisten kylvämiin miinoihin, joita kaikkia ei suurissa raivaussavotoissakaan saatu raivatuiksi. Lisää samaa olen nähnyt monissa YK:n rauhanturvapalveluksissani, eniten Golanilla, missä YK-miehet saivat usein henkensä kaupalla hakea silpoutuneita lampaita ja joskus paimeniakin pois miinoituksista, ennen kuin pääsimme niitä taas raivaamaan. Nuo miinoitukset olivat muuten useimmin syyrialaisten itsensä kuin israelilaisten asettamia, sillä niistä ei tainnut olla heillä itselläänkään eikä ainakaan YK-joukoilla mitään karttoja, kuten oli Israelin miinoituksista, jotka oli helppo purkaa niiden perusteella.

Mutta suomalaisten miinoituksiin ei ole koskaan mennyt muita kuin vihollisia, sillä mehän purimme kaikki miinoituksemme sodan päättyessä osana rauhansopimusta. Niin muuten tekivät venäläisetkin Porkkalasta vetäytyessään, olivat räjäyttäneet ne viimeiset miinoituksensa, mitä eivät olleet ehtineet purkaa.

Sen verran olen sotakoulujakin käynyt, että tiedän maamiinojen niin strategiset kuin taktisetkin käyttötarkoitukset ja –mahdollisuudet. Maamiinoilla voidaan ainoastaan hidastaa maitse tunkeutuvaa vihollista ja kenties pysäyttää sen ensimmäisen hyökkäysaallon jalkaväki kuten panssaritkin joksikin aikaa niin, että viholliselle voidaan tuottaa tuossa vaiheessa merkittäviäkin tuhoja. Mutta edes maitse tapahtuvaa hyökkäystä miinoituksilla ei voida pitkäksi aikaa estää, ja ilma- ja merihyökkäyksiin niillä ei tietenkään ole mitään torjuvaa vaikutusta. Niitä varten ja myös jo maahan tunkeutuneen vihollisen tuhoamiseksi ja pois häätämiseksi me tarvitsemme sellaista voimaa, mitä meillä itsellämme ei ole eikä voi koskaan omasta takaa ollakaan. Siihen me tarvitsemme Natoa.

Olen siis ehdottomasti vastaan Halosen, Tuomiojan ja muiden idealististen pasifistien tai muuten asiaa ymmärtämättömien käsitystä maamiinoista. On hyvä, että puolustusministeri Kääriäinen on esittänyt voimakkaasti kannan, mikä varmaan on myös koko sotilasjohtomme kanta, mutta hehän eivät voi sitä sanoa, koska silloin he tulisivat poliitikkojen reviirille. Sotilasjohtomme kanta myös Natoon on selvä – siis myönteinen – mutta senkin he joutuvat ilmaisemaan vain rivien välissä, kuten puolustusvoimien komentaja amiraali Kaskeala todetessaan, että ”EU:n yhteinen puolustussopimus olisi varsin köykäinen paperi ilman Nato-yhteyttä”.

Eikö Sinulle ja muille Nato-vastaisille merkitse mitään tuollaiset Max Jakobsonin, Martti Ahtisaaren, Gustav Hägglundin – maailmalla tunnetuimpien ja arvostetuimpien tämän hetken suomalaisten – käsitykset, joihin myös Juhani Kaskeala ja ilmeisesti myös muu sotilasjohto sekä monet muutkin kiistämättömät asiantuntijat, korkeimmilta näköalapaikoilta asioita seuraavat yhtyvät? Viimeksi huomasin sellaiseksi ilmoittautuvan tunnetun diplomaattimme – mm. Yhdysvaltojen suurlähettiläänä – ja yöhemmin Nokian korkeana johtajana toimineen ministeri Paavo Rantasen 70-vuotishaastattelussaan. Vastustatteko Natoa vain siksi, että tuo paha Paavo Lipponen sattuu olemaan noiden viisaiden kanssa samalla kannalla? Niin minusta tuntuu.

Niin, tuosta presidentistämme; kyllä minä häntä monissa asioissa arvostan, mm. hänen oman vaatimattoman taustansa ja osoittamiensa kykyjensä ja humaanin mielenlaatunsa vuoksi, mutta kaikissa raadollisissa asioissa hän ei ole realisti, kun näkee maailman oman idealisminsa harson läpi. Äänestin häntä kyllä presidentinvaaleissa, kun Martti Ahtisaari ei enää halunnut jatkaa, kuten olisin toivonut. On Halonen sentään monin verroin realistisempi kuin tuo ulkoministeri Tuomioja, joka on täysin huu-haa, kuten mm. käy ilmi hänen tämän päivän Hesarissa esittämistään eräistä näkemyksistään.

Seppo Kääriäinen on mielestäni jo kauan ollut aivan järkimies, vaikka hän aikanaan puoluesihteerinä ollessaan oli melkoinen änkyrä ja agitaattori, mutta se kai kuului tuohon rooliin. Ihmettelen, miksi kepu ei valinnut häntä puheenjohtajakseen silloin, kun päädyitte tuohon Lapuan hepsankeikkaan. Jos sen olisitte tehnyt, olisitte säästynyt tuolta edelleen jatkuvalta kepua alentavalta näytelmältä ja melko varmasti hänen mahdollisesti pääministerinä ollessaan myös hallitustaival demarien kanssa olisi nyt paljon sujuvampaa ja tuloksekkaampaa, kun Lipponenkin olisi varmasti mukana, todennäköisesti juuri ulkoministerinä, mikä olisi hänelle hyvin sopiva rooli. Mutta myöhäistä on rypistää, kun on jo housuissa…

asevelisosialisti kirjoitti:

Kukaan asiantuntija ei ole sanonut mitään sellaista, mitä tuo avaaja kuvittelee ja mitä Sinäkin näyt ajattelevan. On pakko käyttää hieman pitempi puheenvuoro:

Maamiinojen tarpeellisuudesta osana puolustusjärjestelmäämme olen siis täysin samaa mieltä kanssasi ja muiden niitä puolustavien kanssa. Mutta niillä ei voida korvata Nato-jäsenyyttä, mikä on miinoista riippumatta ehdottoman tarpeellinen, ihan mistään riippumatta, mutta aivan erityisesti myös nyt Venäjällä nähtävän ”kehityksen” vuoksi.

Tiedän kyllä omakohtaisistakin kokemuksistani maamiinojen vaarat myös niille, joille niitä ei ole tarkoitettu. Tämän näin jo lapsuusmaisemissani Peräpohjolassa, kun vielä kauan sodan jälkeen meni eläimiä ja muutamia ihmisiäkin saksalaisten kylvämiin miinoihin, joita kaikkia ei suurissa raivaussavotoissakaan saatu raivatuiksi. Lisää samaa olen nähnyt monissa YK:n rauhanturvapalveluksissani, eniten Golanilla, missä YK-miehet saivat usein henkensä kaupalla hakea silpoutuneita lampaita ja joskus paimeniakin pois miinoituksista, ennen kuin pääsimme niitä taas raivaamaan. Nuo miinoitukset olivat muuten useimmin syyrialaisten itsensä kuin israelilaisten asettamia, sillä niistä ei tainnut olla heillä itselläänkään eikä ainakaan YK-joukoilla mitään karttoja, kuten oli Israelin miinoituksista, jotka oli helppo purkaa niiden perusteella.

Mutta suomalaisten miinoituksiin ei ole koskaan mennyt muita kuin vihollisia, sillä mehän purimme kaikki miinoituksemme sodan päättyessä osana rauhansopimusta. Niin muuten tekivät venäläisetkin Porkkalasta vetäytyessään, olivat räjäyttäneet ne viimeiset miinoituksensa, mitä eivät olleet ehtineet purkaa.

Sen verran olen sotakoulujakin käynyt, että tiedän maamiinojen niin strategiset kuin taktisetkin käyttötarkoitukset ja –mahdollisuudet. Maamiinoilla voidaan ainoastaan hidastaa maitse tunkeutuvaa vihollista ja kenties pysäyttää sen ensimmäisen hyökkäysaallon jalkaväki kuten panssaritkin joksikin aikaa niin, että viholliselle voidaan tuottaa tuossa vaiheessa merkittäviäkin tuhoja. Mutta edes maitse tapahtuvaa hyökkäystä miinoituksilla ei voida pitkäksi aikaa estää, ja ilma- ja merihyökkäyksiin niillä ei tietenkään ole mitään torjuvaa vaikutusta. Niitä varten ja myös jo maahan tunkeutuneen vihollisen tuhoamiseksi ja pois häätämiseksi me tarvitsemme sellaista voimaa, mitä meillä itsellämme ei ole eikä voi koskaan omasta takaa ollakaan. Siihen me tarvitsemme Natoa.

Olen siis ehdottomasti vastaan Halosen, Tuomiojan ja muiden idealististen pasifistien tai muuten asiaa ymmärtämättömien käsitystä maamiinoista. On hyvä, että puolustusministeri Kääriäinen on esittänyt voimakkaasti kannan, mikä varmaan on myös koko sotilasjohtomme kanta, mutta hehän eivät voi sitä sanoa, koska silloin he tulisivat poliitikkojen reviirille. Sotilasjohtomme kanta myös Natoon on selvä – siis myönteinen – mutta senkin he joutuvat ilmaisemaan vain rivien välissä, kuten puolustusvoimien komentaja amiraali Kaskeala todetessaan, että ”EU:n yhteinen puolustussopimus olisi varsin köykäinen paperi ilman Nato-yhteyttä”.

Eikö Sinulle ja muille Nato-vastaisille merkitse mitään tuollaiset Max Jakobsonin, Martti Ahtisaaren, Gustav Hägglundin – maailmalla tunnetuimpien ja arvostetuimpien tämän hetken suomalaisten – käsitykset, joihin myös Juhani Kaskeala ja ilmeisesti myös muu sotilasjohto sekä monet muutkin kiistämättömät asiantuntijat, korkeimmilta näköalapaikoilta asioita seuraavat yhtyvät? Viimeksi huomasin sellaiseksi ilmoittautuvan tunnetun diplomaattimme – mm. Yhdysvaltojen suurlähettiläänä – ja yöhemmin Nokian korkeana johtajana toimineen ministeri Paavo Rantasen 70-vuotishaastattelussaan. Vastustatteko Natoa vain siksi, että tuo paha Paavo Lipponen sattuu olemaan noiden viisaiden kanssa samalla kannalla? Niin minusta tuntuu.

Niin, tuosta presidentistämme; kyllä minä häntä monissa asioissa arvostan, mm. hänen oman vaatimattoman taustansa ja osoittamiensa kykyjensä ja humaanin mielenlaatunsa vuoksi, mutta kaikissa raadollisissa asioissa hän ei ole realisti, kun näkee maailman oman idealisminsa harson läpi. Äänestin häntä kyllä presidentinvaaleissa, kun Martti Ahtisaari ei enää halunnut jatkaa, kuten olisin toivonut. On Halonen sentään monin verroin realistisempi kuin tuo ulkoministeri Tuomioja, joka on täysin huu-haa, kuten mm. käy ilmi hänen tämän päivän Hesarissa esittämistään eräistä näkemyksistään.

Seppo Kääriäinen on mielestäni jo kauan ollut aivan järkimies, vaikka hän aikanaan puoluesihteerinä ollessaan oli melkoinen änkyrä ja agitaattori, mutta se kai kuului tuohon rooliin. Ihmettelen, miksi kepu ei valinnut häntä puheenjohtajakseen silloin, kun päädyitte tuohon Lapuan hepsankeikkaan. Jos sen olisitte tehnyt, olisitte säästynyt tuolta edelleen jatkuvalta kepua alentavalta näytelmältä ja melko varmasti hänen mahdollisesti pääministerinä ollessaan myös hallitustaival demarien kanssa olisi nyt paljon sujuvampaa ja tuloksekkaampaa, kun Lipponenkin olisi varmasti mukana, todennäköisesti juuri ulkoministerinä, mikä olisi hänelle hyvin sopiva rooli. Mutta myöhäistä on rypistää, kun on jo housuissa…

Vaikka esitykseni oli pitkä, jäi yksi huomion ansaitseva Nato-jäsenyyttä puoltava seikka siinä mainitsematta. Sen ennalta ehkäisevä vaikutus, mikä on ehkä kaikkein tärkein pointti asiassa. Yhteenkään Nato-maahan ei ole koskaan hyökätty!

Torjun jo ennakolta sen, mitä joku varmaan mielii esittää, että Nato-jäsenyys vetäisi puoleensa terrorismia. Yhdysvaltoihin, Saksaan ja muualle kohdistunut terrorismi ei ole ollut Natoa vastaan suunnattua, vaan aivan muut vaikuttimet ovat olleet sen takana. Ei esim. Norjaan tai Tanskaan, lähinnä meihin verrattaviin maihin, ole terrorismi iskenyt sen kummemmin kuin meillekään. Venäjällä sen sijaan terrorismi on jokapäivää, mutta ihan muista syistä, kuten tiedetään. Nato-jäsenyytemme voisi estää sen mahdollista laajenemista tänne, mikä on huomioon otettava vaara.
Paavo Lipposen kanta maamiinoihin ei ole käynyt ilmi, mutta on loogista olettaa sen olevan miinojen säilyttämisen puolesta myönteinen.

asevelisosialisti kirjoitti:

Kukaan asiantuntija ei ole sanonut mitään sellaista, mitä tuo avaaja kuvittelee ja mitä Sinäkin näyt ajattelevan. On pakko käyttää hieman pitempi puheenvuoro:

Maamiinojen tarpeellisuudesta osana puolustusjärjestelmäämme olen siis täysin samaa mieltä kanssasi ja muiden niitä puolustavien kanssa. Mutta niillä ei voida korvata Nato-jäsenyyttä, mikä on miinoista riippumatta ehdottoman tarpeellinen, ihan mistään riippumatta, mutta aivan erityisesti myös nyt Venäjällä nähtävän ”kehityksen” vuoksi.

Tiedän kyllä omakohtaisistakin kokemuksistani maamiinojen vaarat myös niille, joille niitä ei ole tarkoitettu. Tämän näin jo lapsuusmaisemissani Peräpohjolassa, kun vielä kauan sodan jälkeen meni eläimiä ja muutamia ihmisiäkin saksalaisten kylvämiin miinoihin, joita kaikkia ei suurissa raivaussavotoissakaan saatu raivatuiksi. Lisää samaa olen nähnyt monissa YK:n rauhanturvapalveluksissani, eniten Golanilla, missä YK-miehet saivat usein henkensä kaupalla hakea silpoutuneita lampaita ja joskus paimeniakin pois miinoituksista, ennen kuin pääsimme niitä taas raivaamaan. Nuo miinoitukset olivat muuten useimmin syyrialaisten itsensä kuin israelilaisten asettamia, sillä niistä ei tainnut olla heillä itselläänkään eikä ainakaan YK-joukoilla mitään karttoja, kuten oli Israelin miinoituksista, jotka oli helppo purkaa niiden perusteella.

Mutta suomalaisten miinoituksiin ei ole koskaan mennyt muita kuin vihollisia, sillä mehän purimme kaikki miinoituksemme sodan päättyessä osana rauhansopimusta. Niin muuten tekivät venäläisetkin Porkkalasta vetäytyessään, olivat räjäyttäneet ne viimeiset miinoituksensa, mitä eivät olleet ehtineet purkaa.

Sen verran olen sotakoulujakin käynyt, että tiedän maamiinojen niin strategiset kuin taktisetkin käyttötarkoitukset ja –mahdollisuudet. Maamiinoilla voidaan ainoastaan hidastaa maitse tunkeutuvaa vihollista ja kenties pysäyttää sen ensimmäisen hyökkäysaallon jalkaväki kuten panssaritkin joksikin aikaa niin, että viholliselle voidaan tuottaa tuossa vaiheessa merkittäviäkin tuhoja. Mutta edes maitse tapahtuvaa hyökkäystä miinoituksilla ei voida pitkäksi aikaa estää, ja ilma- ja merihyökkäyksiin niillä ei tietenkään ole mitään torjuvaa vaikutusta. Niitä varten ja myös jo maahan tunkeutuneen vihollisen tuhoamiseksi ja pois häätämiseksi me tarvitsemme sellaista voimaa, mitä meillä itsellämme ei ole eikä voi koskaan omasta takaa ollakaan. Siihen me tarvitsemme Natoa.

Olen siis ehdottomasti vastaan Halosen, Tuomiojan ja muiden idealististen pasifistien tai muuten asiaa ymmärtämättömien käsitystä maamiinoista. On hyvä, että puolustusministeri Kääriäinen on esittänyt voimakkaasti kannan, mikä varmaan on myös koko sotilasjohtomme kanta, mutta hehän eivät voi sitä sanoa, koska silloin he tulisivat poliitikkojen reviirille. Sotilasjohtomme kanta myös Natoon on selvä – siis myönteinen – mutta senkin he joutuvat ilmaisemaan vain rivien välissä, kuten puolustusvoimien komentaja amiraali Kaskeala todetessaan, että ”EU:n yhteinen puolustussopimus olisi varsin köykäinen paperi ilman Nato-yhteyttä”.

Eikö Sinulle ja muille Nato-vastaisille merkitse mitään tuollaiset Max Jakobsonin, Martti Ahtisaaren, Gustav Hägglundin – maailmalla tunnetuimpien ja arvostetuimpien tämän hetken suomalaisten – käsitykset, joihin myös Juhani Kaskeala ja ilmeisesti myös muu sotilasjohto sekä monet muutkin kiistämättömät asiantuntijat, korkeimmilta näköalapaikoilta asioita seuraavat yhtyvät? Viimeksi huomasin sellaiseksi ilmoittautuvan tunnetun diplomaattimme – mm. Yhdysvaltojen suurlähettiläänä – ja yöhemmin Nokian korkeana johtajana toimineen ministeri Paavo Rantasen 70-vuotishaastattelussaan. Vastustatteko Natoa vain siksi, että tuo paha Paavo Lipponen sattuu olemaan noiden viisaiden kanssa samalla kannalla? Niin minusta tuntuu.

Niin, tuosta presidentistämme; kyllä minä häntä monissa asioissa arvostan, mm. hänen oman vaatimattoman taustansa ja osoittamiensa kykyjensä ja humaanin mielenlaatunsa vuoksi, mutta kaikissa raadollisissa asioissa hän ei ole realisti, kun näkee maailman oman idealisminsa harson läpi. Äänestin häntä kyllä presidentinvaaleissa, kun Martti Ahtisaari ei enää halunnut jatkaa, kuten olisin toivonut. On Halonen sentään monin verroin realistisempi kuin tuo ulkoministeri Tuomioja, joka on täysin huu-haa, kuten mm. käy ilmi hänen tämän päivän Hesarissa esittämistään eräistä näkemyksistään.

Seppo Kääriäinen on mielestäni jo kauan ollut aivan järkimies, vaikka hän aikanaan puoluesihteerinä ollessaan oli melkoinen änkyrä ja agitaattori, mutta se kai kuului tuohon rooliin. Ihmettelen, miksi kepu ei valinnut häntä puheenjohtajakseen silloin, kun päädyitte tuohon Lapuan hepsankeikkaan. Jos sen olisitte tehnyt, olisitte säästynyt tuolta edelleen jatkuvalta kepua alentavalta näytelmältä ja melko varmasti hänen mahdollisesti pääministerinä ollessaan myös hallitustaival demarien kanssa olisi nyt paljon sujuvampaa ja tuloksekkaampaa, kun Lipponenkin olisi varmasti mukana, todennäköisesti juuri ulkoministerinä, mikä olisi hänelle hyvin sopiva rooli. Mutta myöhäistä on rypistää, kun on jo housuissa…

Lähes tuhat vuotisen historiamme aikana nuo sotilasliitot, turvatakuut ja etupiirijaot ovat aiheuttaneet meille vain sotaa ja kärsimystä. Meidän tulee luottaa vain omiin hyviin puolustusvoimiimme mukaanlukien sen hallussa olevat maamiinat.

Jacobson, Ahtisaari ja Hägglund ovat tuota äänekästä Nato-höyrähtänyttä joukkoa, jolle Erkko antaa lehdistönsä käyttöön.

Ahtisaaren sanaan minä kaikkein vähiten luotan.
Hän epäonnistui täysin presidentin tehtävässä. Eihän hänellä ollut edellytyksiäkään, sillä mies ei ollut osallistunut päivääkään Suomen politiikkaan ja oli työelämänsä viettänyt ulkomailla eikä edes pääosin suomalaisten palveluksessa. Sellainen pyrkyryys, jota varsin yksinkertainen mies, Ahtisaari, osoittaa on niin läpinäkyvää jopa säälittävää. Sossut huomasivat tuon saman eivätkä enää päästäneet häntä ehdokkaaksi toiselle kaudelle.

Oiva Härkönen kirjoitti:

Lähes tuhat vuotisen historiamme aikana nuo sotilasliitot, turvatakuut ja etupiirijaot ovat aiheuttaneet meille vain sotaa ja kärsimystä. Meidän tulee luottaa vain omiin hyviin puolustusvoimiimme mukaanlukien sen hallussa olevat maamiinat.

Jacobson, Ahtisaari ja Hägglund ovat tuota äänekästä Nato-höyrähtänyttä joukkoa, jolle Erkko antaa lehdistönsä käyttöön.

Ahtisaaren sanaan minä kaikkein vähiten luotan.
Hän epäonnistui täysin presidentin tehtävässä. Eihän hänellä ollut edellytyksiäkään, sillä mies ei ollut osallistunut päivääkään Suomen politiikkaan ja oli työelämänsä viettänyt ulkomailla eikä edes pääosin suomalaisten palveluksessa. Sellainen pyrkyryys, jota varsin yksinkertainen mies, Ahtisaari, osoittaa on niin läpinäkyvää jopa säälittävää. Sossut huomasivat tuon saman eivätkä enää päästäneet häntä ehdokkaaksi toiselle kaudelle.

Voi Hyvä Jumala Sinun megalomaista uskoa omaan viisauteesi! Olen aivan lyöty ällikällä tuollaisen edessä! Lienee kyllä helppo elää, kun ei ole koskaan epäilyyksiä oman totuuden ainutlaatuisuudesta! Mutta onneksi kaltaisesi eivät ole niillä paikoilla, joilla maan ja kansan kohtaloita ohjaillaan. Kyllä siellä olevat kepulaisetkin ovat toki epäilevämpiä oman viisautensa suhteen, sillä onhan se jo nähtävissä, että lähestyvät koko ajan edeltäjähallituksen linjauksia sillä vauhdilla, millä aikaisemmat puheensa muistaen uskaltavat.

Miten tuollaiset "höyrähtäneet" kuten Jakobson ja Hägglund ovat päässeet sellaisille paikoille, ja Sinä "viisas" kirjoittelet vain täällä, missä minäkin joskus (en taas vähään aikaan, vaan kirjoittelen aivan muualla). Jakobsonista minun ei tarvinne kertoa mitään, sillä varmaankin tunnet hänen uransa ja hänen lukuisissa loistavissa kirjoissaan esittämänsä mielipiteensä, kun myös Sinä - kuten minäkin - harrastat ainakin oman ilmoituksesi mukaisesti historiaa. Hägglundiin et ehkä ole samalla tavoin kiinnittänyt huomiotasi.

Hägglund oli monia vuosia YK:n korkeimmilla sotilaspaikoilla, mm. minun pataljoonani nuorena komentajana everstinä Siinailla ja myöhemmin Libanonissa ollessani kaikkien monikansallisten YK-joukkojen komentajana kenraalin arvossa, sitten monet vuodet Suomen puolustusvoimain komentajana ja nyt vuosikausia EU:n korkeimpana sotilaskomentajana Brysselin esikunnassa. Vähänkin ajattelemaan pystyvän luulisi ymmärtävän, että ei tuollaisiin tehtäviin päästä ilman huippuominaisuuksia, joista syvällinen sivistys - Hägglundilla mm. USA:n yliopistoissa opiskelijana ja opettajana hankittu - ja loistava kielitaito on vain erinomaisten johtajaominaisuuksien yksi ulottuvuus.

Ahtisaaren meriitti maailmalla on tietysti vielä suurempi. Jo varsin nuorena Suomen suurlähettiläänä Tanzaniassa ja sitten korkeissa YK:n viroissa, apulaispääsihteerin vakanssilla ja pääsihteerin henkilökohtaisena edustajana monissa tehtävissä, mm. Namibian itsenäisyyttä pystyttämässä - jonka vaikutuksesta tänään Namibian pääkaupungissa Windhoekissa on Ahtisaari Square (Ahtisaaren aukio) ja jatkuvasti ristitään joukoin poikalapsia Marteiksi, jopa Martti Ahtisaareksi - eikä Suomen tasavallan presidenttiyskään ihan vähäinen meriitti ole. Ahtisaari tuli siihen puoluepolitiikan ulkopuolelta ja astui näin monille varpaille, joten ei hän tehtävässä oikein viihtynytkään, vaan halusi raikkaampiin tuuliin, joissa hän taas menestyksellä seilaa.

Veikkaanpa - olen oikeastaan varma - että tämän päivän arvostetuimmat suomalaiset (nyt, kun Ensio Siilasvuo on jo kuollut) maailmalla ovat Martti Ahtisaari, Gustav Hägglund, Elisabeth Rehn, Harri Holkeri ja Paavo Lipponen. Valitettavasti siellä ei enää muisteta Jakobsonia, mutta ei Kekkostakaan, eikä kukaan nykyisistä aktiivipoliitikoista Lipposta lukuunottamatta ole vielä tullut kansainväliseen tietoisuuteen.

Nyt tietysti sanot, että on yksi ja sama, mitä maailmalla ajatellaan; tärkeintä on, mitä meillä Suomessa ajatellaan. Kuitenkin tiedät aivan hyvin, että ei se niin ole, sillä emme elä enää missään umpiossa tai harmaalla vyöhykkeellä, kuten Kekkosen aikoihin. Silloinkin Kekkoselle ja meidän poliittiselle kernalle oli hyvin tärkeää se mitä meistä maailmalla ajateltiin, se nähtiin mm. Etykin yhteydessä.

Sinä olet siis olevinasi kyllin viisas ja pätevä määrittelemään Martti Ahtisaaren varsin yksinkertaiseksi mieheksi! Ellei minulla olisi edes tätä sivistystä estona, sanoisin kyllä, mitä ajattelen noin ajattelevasta!!

En enää debatoi Sinun kanssasi, sillä se olisi hyödytöntä niin Sinun, minun kuin yleisemmältäkin kannalta. Onneksi kannatat kepua, ja toivottavasti - ja ilmiselvästikin - sen kannattajakunnassa on paljon kaltaisiasi. Se on parhain kuviteltavissa oleva etu meille muille!

asevelisosialisti kirjoitti:

Voi Hyvä Jumala Sinun megalomaista uskoa omaan viisauteesi! Olen aivan lyöty ällikällä tuollaisen edessä! Lienee kyllä helppo elää, kun ei ole koskaan epäilyyksiä oman totuuden ainutlaatuisuudesta! Mutta onneksi kaltaisesi eivät ole niillä paikoilla, joilla maan ja kansan kohtaloita ohjaillaan. Kyllä siellä olevat kepulaisetkin ovat toki epäilevämpiä oman viisautensa suhteen, sillä onhan se jo nähtävissä, että lähestyvät koko ajan edeltäjähallituksen linjauksia sillä vauhdilla, millä aikaisemmat puheensa muistaen uskaltavat.

Miten tuollaiset "höyrähtäneet" kuten Jakobson ja Hägglund ovat päässeet sellaisille paikoille, ja Sinä "viisas" kirjoittelet vain täällä, missä minäkin joskus (en taas vähään aikaan, vaan kirjoittelen aivan muualla). Jakobsonista minun ei tarvinne kertoa mitään, sillä varmaankin tunnet hänen uransa ja hänen lukuisissa loistavissa kirjoissaan esittämänsä mielipiteensä, kun myös Sinä - kuten minäkin - harrastat ainakin oman ilmoituksesi mukaisesti historiaa. Hägglundiin et ehkä ole samalla tavoin kiinnittänyt huomiotasi.

Hägglund oli monia vuosia YK:n korkeimmilla sotilaspaikoilla, mm. minun pataljoonani nuorena komentajana everstinä Siinailla ja myöhemmin Libanonissa ollessani kaikkien monikansallisten YK-joukkojen komentajana kenraalin arvossa, sitten monet vuodet Suomen puolustusvoimain komentajana ja nyt vuosikausia EU:n korkeimpana sotilaskomentajana Brysselin esikunnassa. Vähänkin ajattelemaan pystyvän luulisi ymmärtävän, että ei tuollaisiin tehtäviin päästä ilman huippuominaisuuksia, joista syvällinen sivistys - Hägglundilla mm. USA:n yliopistoissa opiskelijana ja opettajana hankittu - ja loistava kielitaito on vain erinomaisten johtajaominaisuuksien yksi ulottuvuus.

Ahtisaaren meriitti maailmalla on tietysti vielä suurempi. Jo varsin nuorena Suomen suurlähettiläänä Tanzaniassa ja sitten korkeissa YK:n viroissa, apulaispääsihteerin vakanssilla ja pääsihteerin henkilökohtaisena edustajana monissa tehtävissä, mm. Namibian itsenäisyyttä pystyttämässä - jonka vaikutuksesta tänään Namibian pääkaupungissa Windhoekissa on Ahtisaari Square (Ahtisaaren aukio) ja jatkuvasti ristitään joukoin poikalapsia Marteiksi, jopa Martti Ahtisaareksi - eikä Suomen tasavallan presidenttiyskään ihan vähäinen meriitti ole. Ahtisaari tuli siihen puoluepolitiikan ulkopuolelta ja astui näin monille varpaille, joten ei hän tehtävässä oikein viihtynytkään, vaan halusi raikkaampiin tuuliin, joissa hän taas menestyksellä seilaa.

Veikkaanpa - olen oikeastaan varma - että tämän päivän arvostetuimmat suomalaiset (nyt, kun Ensio Siilasvuo on jo kuollut) maailmalla ovat Martti Ahtisaari, Gustav Hägglund, Elisabeth Rehn, Harri Holkeri ja Paavo Lipponen. Valitettavasti siellä ei enää muisteta Jakobsonia, mutta ei Kekkostakaan, eikä kukaan nykyisistä aktiivipoliitikoista Lipposta lukuunottamatta ole vielä tullut kansainväliseen tietoisuuteen.

Nyt tietysti sanot, että on yksi ja sama, mitä maailmalla ajatellaan; tärkeintä on, mitä meillä Suomessa ajatellaan. Kuitenkin tiedät aivan hyvin, että ei se niin ole, sillä emme elä enää missään umpiossa tai harmaalla vyöhykkeellä, kuten Kekkosen aikoihin. Silloinkin Kekkoselle ja meidän poliittiselle kernalle oli hyvin tärkeää se mitä meistä maailmalla ajateltiin, se nähtiin mm. Etykin yhteydessä.

Sinä olet siis olevinasi kyllin viisas ja pätevä määrittelemään Martti Ahtisaaren varsin yksinkertaiseksi mieheksi! Ellei minulla olisi edes tätä sivistystä estona, sanoisin kyllä, mitä ajattelen noin ajattelevasta!!

En enää debatoi Sinun kanssasi, sillä se olisi hyödytöntä niin Sinun, minun kuin yleisemmältäkin kannalta. Onneksi kannatat kepua, ja toivottavasti - ja ilmiselvästikin - sen kannattajakunnassa on paljon kaltaisiasi. Se on parhain kuviteltavissa oleva etu meille muille!

Tarkoitukseni ei suudella sinua kuoliaaksi, mutta perustelusi ovat vastaansanomattomat (ei paremmasta väliä, kuten kepu-urheilun selostajat hokevat).
Max ja Paavo ovat osa yleiseurooppalaista ydintä. Marttikin on oikeassa, koska kansainvälisyys, globaalisuus aivan tihkuu miehestä(pidän positiivisena arvona).
Kun Kenraali Gustav Hägglund (kädet taskussa) sanoo, että NATOON on mentävä, asiahan on täysin selvä.

asevelisosialisti kirjoitti:

Voi Hyvä Jumala Sinun megalomaista uskoa omaan viisauteesi! Olen aivan lyöty ällikällä tuollaisen edessä! Lienee kyllä helppo elää, kun ei ole koskaan epäilyyksiä oman totuuden ainutlaatuisuudesta! Mutta onneksi kaltaisesi eivät ole niillä paikoilla, joilla maan ja kansan kohtaloita ohjaillaan. Kyllä siellä olevat kepulaisetkin ovat toki epäilevämpiä oman viisautensa suhteen, sillä onhan se jo nähtävissä, että lähestyvät koko ajan edeltäjähallituksen linjauksia sillä vauhdilla, millä aikaisemmat puheensa muistaen uskaltavat.

Miten tuollaiset "höyrähtäneet" kuten Jakobson ja Hägglund ovat päässeet sellaisille paikoille, ja Sinä "viisas" kirjoittelet vain täällä, missä minäkin joskus (en taas vähään aikaan, vaan kirjoittelen aivan muualla). Jakobsonista minun ei tarvinne kertoa mitään, sillä varmaankin tunnet hänen uransa ja hänen lukuisissa loistavissa kirjoissaan esittämänsä mielipiteensä, kun myös Sinä - kuten minäkin - harrastat ainakin oman ilmoituksesi mukaisesti historiaa. Hägglundiin et ehkä ole samalla tavoin kiinnittänyt huomiotasi.

Hägglund oli monia vuosia YK:n korkeimmilla sotilaspaikoilla, mm. minun pataljoonani nuorena komentajana everstinä Siinailla ja myöhemmin Libanonissa ollessani kaikkien monikansallisten YK-joukkojen komentajana kenraalin arvossa, sitten monet vuodet Suomen puolustusvoimain komentajana ja nyt vuosikausia EU:n korkeimpana sotilaskomentajana Brysselin esikunnassa. Vähänkin ajattelemaan pystyvän luulisi ymmärtävän, että ei tuollaisiin tehtäviin päästä ilman huippuominaisuuksia, joista syvällinen sivistys - Hägglundilla mm. USA:n yliopistoissa opiskelijana ja opettajana hankittu - ja loistava kielitaito on vain erinomaisten johtajaominaisuuksien yksi ulottuvuus.

Ahtisaaren meriitti maailmalla on tietysti vielä suurempi. Jo varsin nuorena Suomen suurlähettiläänä Tanzaniassa ja sitten korkeissa YK:n viroissa, apulaispääsihteerin vakanssilla ja pääsihteerin henkilökohtaisena edustajana monissa tehtävissä, mm. Namibian itsenäisyyttä pystyttämässä - jonka vaikutuksesta tänään Namibian pääkaupungissa Windhoekissa on Ahtisaari Square (Ahtisaaren aukio) ja jatkuvasti ristitään joukoin poikalapsia Marteiksi, jopa Martti Ahtisaareksi - eikä Suomen tasavallan presidenttiyskään ihan vähäinen meriitti ole. Ahtisaari tuli siihen puoluepolitiikan ulkopuolelta ja astui näin monille varpaille, joten ei hän tehtävässä oikein viihtynytkään, vaan halusi raikkaampiin tuuliin, joissa hän taas menestyksellä seilaa.

Veikkaanpa - olen oikeastaan varma - että tämän päivän arvostetuimmat suomalaiset (nyt, kun Ensio Siilasvuo on jo kuollut) maailmalla ovat Martti Ahtisaari, Gustav Hägglund, Elisabeth Rehn, Harri Holkeri ja Paavo Lipponen. Valitettavasti siellä ei enää muisteta Jakobsonia, mutta ei Kekkostakaan, eikä kukaan nykyisistä aktiivipoliitikoista Lipposta lukuunottamatta ole vielä tullut kansainväliseen tietoisuuteen.

Nyt tietysti sanot, että on yksi ja sama, mitä maailmalla ajatellaan; tärkeintä on, mitä meillä Suomessa ajatellaan. Kuitenkin tiedät aivan hyvin, että ei se niin ole, sillä emme elä enää missään umpiossa tai harmaalla vyöhykkeellä, kuten Kekkosen aikoihin. Silloinkin Kekkoselle ja meidän poliittiselle kernalle oli hyvin tärkeää se mitä meistä maailmalla ajateltiin, se nähtiin mm. Etykin yhteydessä.

Sinä olet siis olevinasi kyllin viisas ja pätevä määrittelemään Martti Ahtisaaren varsin yksinkertaiseksi mieheksi! Ellei minulla olisi edes tätä sivistystä estona, sanoisin kyllä, mitä ajattelen noin ajattelevasta!!

En enää debatoi Sinun kanssasi, sillä se olisi hyödytöntä niin Sinun, minun kuin yleisemmältäkin kannalta. Onneksi kannatat kepua, ja toivottavasti - ja ilmiselvästikin - sen kannattajakunnassa on paljon kaltaisiasi. Se on parhain kuviteltavissa oleva etu meille muille!

Mikäs kommunisti täällä vuodattaa tuntojaan ja ylistää lipposta ja ahtisaarta. Lipposen ja ahtisaaren meriitit ovat aivan olemattomia huom maailman mittapuun mukaan. Ehkä heidän saavutukset ovat sinun maailmassasi korkealla mutta mitä erikoista lipponen on saanut aikaan? Ei mitään sellaista joista lapsemme olisivat milloinkaan kiinnostuneita lukemaan.

Pakko palata tähän sinun miinakannanottoosi ja kommentoida että jos miinat ovat vain merkityksestön hidaste niin miksi U.S.A ei lähde sopimukseen mukaan? Luulisi sellaisella valtiolla kuin yhdysvallat olevan arsenaalia hylätä miinat. Yhdysvallat aikovat kehittää tilalla ns älymiinat jotka voidaan ajastaa itsetuholle.

Suomi ei tarvise natoa eikä nato suomea sillä me pärjäämme loistavasti kun toimimme seuraavasti a)emme vittuile kenellekkään b) ylläpidämme uskottavan puolustuksen b)emme päästä armeijamme ylipääliköksi sotimisesta mitääntietävää naista!


Siinä sinulle faktoja joten älä itke niistä miinoista tai natosta sillä suomen rajoilla virtaa suomalainen veri sillä meillä ei ole mitään sellaista omaisuutta joka saisi jenkkejä laittamaan tikkua ristiin puolestamme sillä onhan se jo käytännössä nähty!!!!!!!!!!!!!!!!!!

Oiva Härkönen kirjoitti:

Lähes tuhat vuotisen historiamme aikana nuo sotilasliitot, turvatakuut ja etupiirijaot ovat aiheuttaneet meille vain sotaa ja kärsimystä. Meidän tulee luottaa vain omiin hyviin puolustusvoimiimme mukaanlukien sen hallussa olevat maamiinat.

Jacobson, Ahtisaari ja Hägglund ovat tuota äänekästä Nato-höyrähtänyttä joukkoa, jolle Erkko antaa lehdistönsä käyttöön.

Ahtisaaren sanaan minä kaikkein vähiten luotan.
Hän epäonnistui täysin presidentin tehtävässä. Eihän hänellä ollut edellytyksiäkään, sillä mies ei ollut osallistunut päivääkään Suomen politiikkaan ja oli työelämänsä viettänyt ulkomailla eikä edes pääosin suomalaisten palveluksessa. Sellainen pyrkyryys, jota varsin yksinkertainen mies, Ahtisaari, osoittaa on niin läpinäkyvää jopa säälittävää. Sossut huomasivat tuon saman eivätkä enää päästäneet häntä ehdokkaaksi toiselle kaudelle.

voi mistään lukea noin puppua kun Härkönen kirjoittaa.Viime sodissa yksin Suomi joutui taistelemaan,mutta sen verran apua saatiin kuitenkin Saksasta että voitiin itsenäisyys säilyttää.Ahtisaari oli Presidentti joka teki töitä hartiavoimin,kiersi mailmalla yritysjohtajien kanssa ja yritti näin saada teollisuudelle tunnettavuutta.Ahtisaarella on vieläkin maailmalla kysyntää,vaikka onkin Härkösen mukaan "yksinkertainen".Kun tietää Härkösen tyylisen ajattelun olevan Keskustassa hyvin yleistä niin on helppo olla heitä kannattamatta.

asevelisosialisti kirjoitti:

Voi Hyvä Jumala Sinun megalomaista uskoa omaan viisauteesi! Olen aivan lyöty ällikällä tuollaisen edessä! Lienee kyllä helppo elää, kun ei ole koskaan epäilyyksiä oman totuuden ainutlaatuisuudesta! Mutta onneksi kaltaisesi eivät ole niillä paikoilla, joilla maan ja kansan kohtaloita ohjaillaan. Kyllä siellä olevat kepulaisetkin ovat toki epäilevämpiä oman viisautensa suhteen, sillä onhan se jo nähtävissä, että lähestyvät koko ajan edeltäjähallituksen linjauksia sillä vauhdilla, millä aikaisemmat puheensa muistaen uskaltavat.

Miten tuollaiset "höyrähtäneet" kuten Jakobson ja Hägglund ovat päässeet sellaisille paikoille, ja Sinä "viisas" kirjoittelet vain täällä, missä minäkin joskus (en taas vähään aikaan, vaan kirjoittelen aivan muualla). Jakobsonista minun ei tarvinne kertoa mitään, sillä varmaankin tunnet hänen uransa ja hänen lukuisissa loistavissa kirjoissaan esittämänsä mielipiteensä, kun myös Sinä - kuten minäkin - harrastat ainakin oman ilmoituksesi mukaisesti historiaa. Hägglundiin et ehkä ole samalla tavoin kiinnittänyt huomiotasi.

Hägglund oli monia vuosia YK:n korkeimmilla sotilaspaikoilla, mm. minun pataljoonani nuorena komentajana everstinä Siinailla ja myöhemmin Libanonissa ollessani kaikkien monikansallisten YK-joukkojen komentajana kenraalin arvossa, sitten monet vuodet Suomen puolustusvoimain komentajana ja nyt vuosikausia EU:n korkeimpana sotilaskomentajana Brysselin esikunnassa. Vähänkin ajattelemaan pystyvän luulisi ymmärtävän, että ei tuollaisiin tehtäviin päästä ilman huippuominaisuuksia, joista syvällinen sivistys - Hägglundilla mm. USA:n yliopistoissa opiskelijana ja opettajana hankittu - ja loistava kielitaito on vain erinomaisten johtajaominaisuuksien yksi ulottuvuus.

Ahtisaaren meriitti maailmalla on tietysti vielä suurempi. Jo varsin nuorena Suomen suurlähettiläänä Tanzaniassa ja sitten korkeissa YK:n viroissa, apulaispääsihteerin vakanssilla ja pääsihteerin henkilökohtaisena edustajana monissa tehtävissä, mm. Namibian itsenäisyyttä pystyttämässä - jonka vaikutuksesta tänään Namibian pääkaupungissa Windhoekissa on Ahtisaari Square (Ahtisaaren aukio) ja jatkuvasti ristitään joukoin poikalapsia Marteiksi, jopa Martti Ahtisaareksi - eikä Suomen tasavallan presidenttiyskään ihan vähäinen meriitti ole. Ahtisaari tuli siihen puoluepolitiikan ulkopuolelta ja astui näin monille varpaille, joten ei hän tehtävässä oikein viihtynytkään, vaan halusi raikkaampiin tuuliin, joissa hän taas menestyksellä seilaa.

Veikkaanpa - olen oikeastaan varma - että tämän päivän arvostetuimmat suomalaiset (nyt, kun Ensio Siilasvuo on jo kuollut) maailmalla ovat Martti Ahtisaari, Gustav Hägglund, Elisabeth Rehn, Harri Holkeri ja Paavo Lipponen. Valitettavasti siellä ei enää muisteta Jakobsonia, mutta ei Kekkostakaan, eikä kukaan nykyisistä aktiivipoliitikoista Lipposta lukuunottamatta ole vielä tullut kansainväliseen tietoisuuteen.

Nyt tietysti sanot, että on yksi ja sama, mitä maailmalla ajatellaan; tärkeintä on, mitä meillä Suomessa ajatellaan. Kuitenkin tiedät aivan hyvin, että ei se niin ole, sillä emme elä enää missään umpiossa tai harmaalla vyöhykkeellä, kuten Kekkosen aikoihin. Silloinkin Kekkoselle ja meidän poliittiselle kernalle oli hyvin tärkeää se mitä meistä maailmalla ajateltiin, se nähtiin mm. Etykin yhteydessä.

Sinä olet siis olevinasi kyllin viisas ja pätevä määrittelemään Martti Ahtisaaren varsin yksinkertaiseksi mieheksi! Ellei minulla olisi edes tätä sivistystä estona, sanoisin kyllä, mitä ajattelen noin ajattelevasta!!

En enää debatoi Sinun kanssasi, sillä se olisi hyödytöntä niin Sinun, minun kuin yleisemmältäkin kannalta. Onneksi kannatat kepua, ja toivottavasti - ja ilmiselvästikin - sen kannattajakunnassa on paljon kaltaisiasi. Se on parhain kuviteltavissa oleva etu meille muille!

Olen tyytyväinen, että sain asevelisosialistin lyötyä ällikällä. Hän on ihan tuohtunut ja käy kimppuuni väkevin piirroin.

En kaipaa keskustelua kanssasi. Mutta jos aiot edelleen levittää tällä palstalla tuota inhottavaa asevelisosialistien sanomaasi, niin minä kyllä korjaan sanomisiasi.

Asevelisosialistien alamäki alkoi 50-luvun lopulla, kun saivat haltuunsa demaripuolueen johdon, Leskinen, Tanner, Pitsinki, Linblom. Tämä ryhmä ajoi puolueensa paitsioon yhteikunnallisesta vaikuttamisesta ja hajoitti puolueen sekä ay-liikkeen. No heidän lorunsa loppui onneksi lyhyeen.

Toinen tuleminen asevelisosialisteille tuli Lipposen ja Ahtisaaren myötä. He taas pääsivät valtaan ja saivat paljon pahaa aikaan. Lipponen oli hallitustensa oikeistolaisin ministeri ja seurauksena oli maan sosiaalisen ja alueellisen rakenteen tuhoaminen. Molemmat taas olivat innolla tuhoamassa Suomen itsenäisyyttä rakentamalla EU:sta liittovaltiota ja sotilasliittoa sekä ajoivat meitä Natoon. Näidenkin herrojen loru on päättynyt Suomen politiikassa.

Oiva Härkönen kirjoitti:

Olen tyytyväinen, että sain asevelisosialistin lyötyä ällikällä. Hän on ihan tuohtunut ja käy kimppuuni väkevin piirroin.

En kaipaa keskustelua kanssasi. Mutta jos aiot edelleen levittää tällä palstalla tuota inhottavaa asevelisosialistien sanomaasi, niin minä kyllä korjaan sanomisiasi.

Asevelisosialistien alamäki alkoi 50-luvun lopulla, kun saivat haltuunsa demaripuolueen johdon, Leskinen, Tanner, Pitsinki, Linblom. Tämä ryhmä ajoi puolueensa paitsioon yhteikunnallisesta vaikuttamisesta ja hajoitti puolueen sekä ay-liikkeen. No heidän lorunsa loppui onneksi lyhyeen.

Toinen tuleminen asevelisosialisteille tuli Lipposen ja Ahtisaaren myötä. He taas pääsivät valtaan ja saivat paljon pahaa aikaan. Lipponen oli hallitustensa oikeistolaisin ministeri ja seurauksena oli maan sosiaalisen ja alueellisen rakenteen tuhoaminen. Molemmat taas olivat innolla tuhoamassa Suomen itsenäisyyttä rakentamalla EU:sta liittovaltiota ja sotilasliittoa sekä ajoivat meitä Natoon. Näidenkin herrojen loru on päättynyt Suomen politiikassa.

Kun nyt taas miellyttävämpien ja tärkeämpien tehtävien kutsuessa ainakin joksikin aikaa poistun näiltä saiteilta, jäähyväisikseni murran sivistykseni ulkokuoren sanoakseni mitä itse asiassa Sinusta ajattelen: Olet megalomaisen tyhmä, niin tyhmä, että olet vaarallinen ympäristöllesi, mikä onneksi ei ole muiden kannalta kovin merkityksellinen.

Mutta Sinulla on vielä toivoa. Kuuntele tarkkaan:

Olet tietääkseni insinööri? Silloin varmaan ymmärrät jotakin matematiikasta; ainakin olet joutunut sitä hieman opiskelemaan. Kerropa oma olettamasi kokemuksiisi perustuva viisautesi vaikkapa noiden halveeraamiesi Ahtisaaren tai Hägglundin kokemuksilla, jotka olettakaamme vaatimattomasti vain kymmenkertaisiksi omiisi verrattuna. Korota sitten saatu tulos toiseen potenssiin, johtuen mainittujen sen verran verran sinua ilmiselvästi korkeammalla synnynnäisellä älykkyydellä. Laske sitten näin saamallasi luvulla heidän mielipiteittensä painoarvo omiisi verrattuna. Jos Sinä tuon laskutoimituksen oikein osaat suorittaa, sen jälkeen sinä varmaan hyvin nöyrin mielin seuraat, mitä nuo viisaat sanovat ja koetat siitä rajoittuneiden mahdollisuuksiesi mukaan poimia opiksesi kultajyviä, joita oma ajattelusi ei näy tuottavan etkä ilmeisesti saa niitä siltä taholta, mihin Sinä tähän asti olet tukeutunut.

Tämä on ystävän neuvo! Viisaampaa jatkoa!

mvv kirjoitti:

voi mistään lukea noin puppua kun Härkönen kirjoittaa.Viime sodissa yksin Suomi joutui taistelemaan,mutta sen verran apua saatiin kuitenkin Saksasta että voitiin itsenäisyys säilyttää.Ahtisaari oli Presidentti joka teki töitä hartiavoimin,kiersi mailmalla yritysjohtajien kanssa ja yritti näin saada teollisuudelle tunnettavuutta.Ahtisaarella on vieläkin maailmalla kysyntää,vaikka onkin Härkösen mukaan "yksinkertainen".Kun tietää Härkösen tyylisen ajattelun olevan Keskustassa hyvin yleistä niin on helppo olla heitä kannattamatta.

Naulan kantaan! Siinäpä se on sanottuna kaikki oleellinen, ja joka sana totta! Mitäpä sitä turhaan jatkamaan!

asevelisosialisti kirjoitti:

Kun nyt taas miellyttävämpien ja tärkeämpien tehtävien kutsuessa ainakin joksikin aikaa poistun näiltä saiteilta, jäähyväisikseni murran sivistykseni ulkokuoren sanoakseni mitä itse asiassa Sinusta ajattelen: Olet megalomaisen tyhmä, niin tyhmä, että olet vaarallinen ympäristöllesi, mikä onneksi ei ole muiden kannalta kovin merkityksellinen.

Mutta Sinulla on vielä toivoa. Kuuntele tarkkaan:

Olet tietääkseni insinööri? Silloin varmaan ymmärrät jotakin matematiikasta; ainakin olet joutunut sitä hieman opiskelemaan. Kerropa oma olettamasi kokemuksiisi perustuva viisautesi vaikkapa noiden halveeraamiesi Ahtisaaren tai Hägglundin kokemuksilla, jotka olettakaamme vaatimattomasti vain kymmenkertaisiksi omiisi verrattuna. Korota sitten saatu tulos toiseen potenssiin, johtuen mainittujen sen verran verran sinua ilmiselvästi korkeammalla synnynnäisellä älykkyydellä. Laske sitten näin saamallasi luvulla heidän mielipiteittensä painoarvo omiisi verrattuna. Jos Sinä tuon laskutoimituksen oikein osaat suorittaa, sen jälkeen sinä varmaan hyvin nöyrin mielin seuraat, mitä nuo viisaat sanovat ja koetat siitä rajoittuneiden mahdollisuuksiesi mukaan poimia opiksesi kultajyviä, joita oma ajattelusi ei näy tuottavan etkä ilmeisesti saa niitä siltä taholta, mihin Sinä tähän asti olet tukeutunut.

Tämä on ystävän neuvo! Viisaampaa jatkoa!

Hägglund on oikein pystyvä mies, onhan hän nytkin unionin sotilaskomitean johtajana kehittämässä sen kriisinhallintasysteemeitä. Mutta kun hän erehtyi suosittelemaan meille Natoa, hän on erehtynyt ja menettänyt viileän harkinnan.

Minun tyhmyydestä ja älyn vähyydestä sinä et nyt ole perillä. Minä säästän sinua jättämällä sanomatta älykkyysosamäärääni.

Ahtisaarta seurasin hyvin tarkkaan hänen ollessaan presidentti. Kirjoitin hänestä paljon nettiin ja sain myös lehdissä julkaistua pari kymmentä häntä ja hänen taisteluaan perustuslain uudistusta vastaan arvostelevaa kirjoitusta.
Keräsin myös useita mapillisia Ahtisaarta arvostelevia lehtileikkeitä. Jotta tunnen tapauksen.

Sipsien kanssa pelaavat, vähenevät nuoret ovat maanpuolustuksen irvikuva.

Tuliko mieleesi että vastapuolella eletään myös samaa aikakautta ja sipsithän ovat vain rasvassa keitettyjä suolaperunoita! ! !

Me kyllä jaksamme hoitaa muutamat rajanylityspaikkamme omilla tullimiehillämme. Jos sille tielle lähdettäisiin, niin silloin meidänkin pitäisi lähettää apua muihin unionin rajamaihin. Uninin maista vain Tsekki, Itävalta ja Luxenburg ovat sellaisia, jotka eivät ole ulkorajalla. Nekin joutuvat hoitamaan tulliasioita ainakin lentoliikenteen osalta ja Itävalta lisäksi Tonavan liikenteen osalta.

Vieraita (ammatti)sotilaita me emme tarvitse myöskään rajanvalvontaan. Sitähän hoitaa jo nyt suomalaiset ammattisotilaat rajavartiolaitoksen puitteissa.