De svenskspråkiga blir allt mer isolerade när kommunikationsmöjligheterna minskar. Det här säger Bjarne Kallis (KD). Ett skriftligt spörsmål om studentsvenskans ställning lämnades in till riksdagen i går.
Enligt MTV3:s utredning skrev endast 68 procent av de finskspråkiga abiturienterna svenska i studenten i år.
- Efter en akademisk utbildning bör man ha sådana färdigheter i svenska att man kan klara av att kommunicera inom den egna branschen. Att ha läst svenska redan i gymnasiet underlättar både för fortsatta studier och arbetslivet. Det svenska språket och vår långa gemensamma historia med Sverige har gjort Finland till en del av Norden, och detta band kan bevaras genom att värna om finländarnas kunskaper i svenska, skriver Kallis i spörsmålet.
Frågan som ställs är ifall regeringen tänker vidta åtgärder för att öka intresset för studentsvenskan, och hur detta i så fall kommer att gå till.
Andra undertecknare är Kimmo Sasi (Saml), Jutta Urpilainen (SDP), Juha Korkeaoja (C), Annika Lapintie (VF), Anni Sinnemäki (Gröna) och Ulla-Maj Wideroos (SFP).
Enligt MTV3:s utredning skrev endast 68 procent av de finskspråkiga abiturienterna svenska i studenten i år.
- Efter en akademisk utbildning bör man ha sådana färdigheter i svenska att man kan klara av att kommunicera inom den egna branschen. Att ha läst svenska redan i gymnasiet underlättar både för fortsatta studier och arbetslivet. Det svenska språket och vår långa gemensamma historia med Sverige har gjort Finland till en del av Norden, och detta band kan bevaras genom att värna om finländarnas kunskaper i svenska, skriver Kallis i spörsmålet.
Frågan som ställs är ifall regeringen tänker vidta åtgärder för att öka intresset för studentsvenskan, och hur detta i så fall kommer att gå till.
Andra undertecknare är Kimmo Sasi (Saml), Jutta Urpilainen (SDP), Juha Korkeaoja (C), Annika Lapintie (VF), Anni Sinnemäki (Gröna) och Ulla-Maj Wideroos (SFP).
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kallis kysyy kalliin kysymyksen
Kirjoittanut: hallitukselta / Tänään / klo 09:44 Ruotsinkieliset tulevat yhä enemmän eristetyiksi kun kommunikointimahdollisuudet vähenevät, valittaa ruotsalaisten etäpesäke kristillisessä puolueessa, Bjarne Kallis (KD). Kirjallinen kysymys yo-ruotsin asemasta jätettiin eduskunnassa eilen.
MTV3:n tutkimuksen mukaan yo-ruotsin kirjoittajien määrä on romahtanut ruotsalaisten kannalta katastrofaalisesti: ainoastaan 68 prosenttia suomenkielisistä abiturienteistä kirjoitti ruotsin yo-kokeen vuonna 2009.
- Akateemisen koulutuksen jälkeen pitää olla sellaiset valmiudet ruotsissa, että pystyy kommunikoimaan omalla alallaan. Se että on jo lukiossa lukenut ruotsia helpottaa sekä jatko-opinnoissa että työelämässä. Ruotsin kieli ja meidän pitkä yhteinen historiamme Ruotsin kanssa ovat tehneet Suomesta osan Pohjolaa, ja tämä side voidaan säilyttää huolehtimalla suomalaisten ruotsin kielen taidosta, kirjoittaa Kallis kysymyksessä.
Kysymys kuuluu, aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin lisätäkseen mielenkiintoa yo-ruotsia kohtaan, ja kuinka se siinä tapauksessa aiotaan tehdä.
Muut allekirjoittajat ovat myös tunnettuja ruotsalaisten etäpesäkkeitä muissa puolueissa: Kimmo Sasi (kok), Jutta Urpilainen (sdp), Juha Korkeaoja (kesk), Annika Lapintie (vas), Anni Sinnemäki (vihreät-de gröna) ja tietenkin myös vielä hukkuvassa rkp:ssä mukana oleva Ulla-Maj Wideroos (rkp).
Pakkoruotsittajat perustelevat kysymystään historialla ja ruotsalaisella logiikalla: "Suomella ja Ruotsilla on pitkä yhteinen historia jonka vuoksi suomenkielisen pitäisi opiskella ruotsia. Eikö sama pitkä historia ole jo opettanut sitä mistä tässä on kysymys, nimittäin arvostuksen puutteesta suomenkielisiä kohtaan?"
Lisää aiheesta paremman kansanosan kielellä:
http://www.vasabladet.fi/story.aspx?storyID=42558
mmää määä!!