Koska minulle iskee välillä nostalgiafiilis, ajattelin pistää gallupia siitä, moniko oli joskus vuosina 1978-1980 jotakin seuraavista: mods, futuristi, punkkari, teddypoika (diinari)?
Itse olin pelkkä hämy. Minulla oli sukulaisten navetasta löydetty ruskea alkuperäinen 1950-luvun nahkatakki ja sen alla verkkopaita sekä puukengät. Kuuntelin silti enemmän Maukkaa kuin jotakin Crazy Cavania ja tunsin Lepakon valtaajia. Tunsin toki myös jengin, joka ajoi Chevroletilla vintilä päässä ja konfederaation lippu selässä. Jättivät minut rauhaan, moikkasivat asiallisesti ja sain jopa syödä Carrolsilla. Tätähän punkkarit eivät illalla uskaltaneet tehdä.
Vai oletteko jo sitä ikäpolvea, jolle Bay City Rollers tai Hurriganes oli jonkinlainen juttu?
Itse olin pelkkä hämy. Minulla oli sukulaisten navetasta löydetty ruskea alkuperäinen 1950-luvun nahkatakki ja sen alla verkkopaita sekä puukengät. Kuuntelin silti enemmän Maukkaa kuin jotakin Crazy Cavania ja tunsin Lepakon valtaajia. Tunsin toki myös jengin, joka ajoi Chevroletilla vintilä päässä ja konfederaation lippu selässä. Jättivät minut rauhaan, moikkasivat asiallisesti ja sain jopa syödä Carrolsilla. Tätähän punkkarit eivät illalla uskaltaneet tehdä.
Vai oletteko jo sitä ikäpolvea, jolle Bay City Rollers tai Hurriganes oli jonkinlainen juttu?
Vastaukset 8
Vanhimmat
BCR:stä mä tykkäsin kauheesti.Mulla oli heidän tavoin ruutupökät jalassa..:))
Seinät oli heidän kuviaan täynnä ja hyvä ku en pyörtyny,ku näin telkkarissa...
Ensin oli BCR, Eric oli lempparini...Sitten alkoi teddy-aika,joihin itsekin kuuluin,oli keilapaitaa,Lewikset jotka roikkui pepusta(malli jäänyt unholaan jo) ja bootsit,ehdottomasti!
Kaikki lähitienoon tanssipaikat missä esiintyi Rock'a'billy-bändejä,sinne mentiin vaikka liftaamalla ;-D
Muistan kun teddypojat piti silloin paksupohjaisia kenkiä,ja nyt ne samanlaiset kengät on taas muodissa,juuri tyttäreni osti sellaiset!
Ikinä ei paikallisten punkkareiden kanssa oltu sotajalalla,leikkimielistä naljailua vain kun samassa baarissa limulla oltiin.
Hauska oikein muistella sitä aikaa nyt....
Diinari olin. Ja paras kaverini oli punkkari. Oltiin sitten kaupungin cooleimpia, kun tunnettiin molemmat porukat eikä tarvinnut tappeluita pelätä...;)
Oli siihen aikaan ihan muita intressejä, koulutus, duuni, ura, pillu, jne. Tokikin pändien kanssa kierrettiin suomea ja kulettiin festareilla Mutta net oli vaan puitteita. Tokikin musa merkkaa paljon, mutta se on vaan yks kampe kaiken muun maailman seassa. Ukot jksaa paahtaa pitkin eurooppaa, mä käyn pari kertaa vuodessa tavalla.
Olihan niitä; Blue Öyster Cult, Led Zeppelin, Rush, CCR, Purple, mitä kaikkea..... Ja noistakin on ainoo nähty pändi toi viimeksi mainittu. Musa on juttu ja oli juttu, mutta se on loppujenlopuksi vaan pienenpieni osa eloa.
Siirry hei tälle vuosituhannelle. GreenDay lataa ihan Sex Pistollisia jne. Musaa on tehty niin pirun kauan, että periaatteessa melkein kaikki nuottiyhdistelmät on jo kuultu.
Mä diggaan nykyään noita reliikkipändejä. Klamydia, Tähkä, CMX tms. Katos, tavara on on aitoa, muut on jotain höpötystä. Klassisesta ossasta tai oopperasta en ees selitä.
Oisko siulla Jenni Vartiaisen puhelinnumeroa?
=DW=
Ne olivat aikoja ne. Itse olin kova punkkaripoika, ainakin yritin. Vuodet -77-84 olivat punkrockin aikakautta. Se oli asennetta, vapautta tehdä asiat haluamallaan tavalla ja kapinoida.
Innoittajat olivat Ramones ja Sex Pistols.
Suomipunk sai tuulta siipiensä alle kun Sex Pistolsin saapuminen Suomeen evättiin. Hesarin päätoimittajan tytär oli aikeissa mennä kattomaan, isä laittoi nuoren toimittajan tekemään pahan artikkelin bändistä. Ei esiintynyt Helsingissä 18.1. 1978. Kaiken lisäksi bändi hajosi New Yorkin konsertin jälkeen 14.1. 1978 kun Johnny Rotten lausui kuuluisat sanat: ”Onko teistä koskaan tuntunut siltä että teitä on petetty?”
Ensimmäiset suomalaiset punkbändit olivat Briard, Kollaa kestää, Eppu Normaali ja Pelle Miljoona. Perässä tulivat Karanteeni, Sensuuri, Ypö Viis. Sitä tehtiin raivolla ja asenteella. Kollaa kestää pääsi osallistumaan rockin SM-skaboihin. Olivat aikeissa lopettaa mutta koska jäivät viimeisiksi, innostuivat jatkamaan ja seuraavan albumin nimi oli Kollaa kostaa.
Eppu Normaali elellyt pitkään jälkeen päin mutta punk-asenne jäi.
ajateltuna! hienoa sanoitusta ja sulosointuja!
Ei tod mitään räkäpunkkia..ei...ja ukot jyrää meitin vieläkin...vaik ovat jo keski-ikäsiä ukkeleita...laulu soikoon!
Tekarit vaan heiluu...
Kun tytöt kuunteli BCR:ää, niin pojat kuunteli Rubettesta http://www.youtube.com/watch?v=hZ6kdPIt-ds
Hurriganes innosti itsenikin soittamaan ja isän täytyi ostaa rummut. vanhat putkiradiot ostettiin osto ja myyntiliikkeistä kitara- ja bassovahvareiksi. Pingispöydästä tuli rumpukoroke. Sitten vaan kaikki kylän tytöt meidä autotalliin kuuntelemaan paikallista kuuluisuutta:DDDD Jossain vaiheessa kyllä opittiin soittamaan ihan oikeastikkin.
Niin itsemaalatut värivalot toimivat samalla savukoneena. Haju oli kyllä vertaansa vailla:D