http://uutisblogi.blogit.kauppalehti.fi/author/esko/
"Onko se vain legendaa?
11.2.2009 8.15 | Esko Lukkari | Uutiset
Onko kallis suomalainen ruoka pelkkä legenda?
Jos verrataan Pohjoismaiden hintoja, niin meillä on halpaa. Eurostatin (13.7.2007) hintaindeksin mukaan Norjan luku on 158, Tanskan 142, Ruotsin 119 ja Suomen 120.
Suomen luvusta puuttuu vielä lokakuun tapahtuva alvin viiden prosentin lasku. Jos indeksistä eliminoidaan pois hirmukallis viinamme, olisimme lähes halpamaa, koska kauppojen bonuksetkin nipistävät vielä asiakkaan loppuhintoja.
Jos verrataan ruuan arvonlisäverollisia hintoja, niin saadaan toinen totuus. Se vaihtelee EU-maissa Irlannin nollasta Tanskan 25 prosenttiin. Siksi Tanskassa syödään EU:n kalleinta ja kuuden prosentin Hollannissa liki halvinta ruokaa. Itä-Eurooppa on toki omassa kategoriassaan - myös ostovoimassa.
Meillä on 17 prosentin arvonlisävero. Siksi keikumme ruuassa EU-maiden kalliissa päässä. Kun alvia lasketaan lokakuussa viisi prosenttia, pitäisi ruuan laskea 4,3 prosenttia. Sdp:n kansanedustaja Heli Paasio tuntuu tosin tietävän, että ”kohdennus on pahasti hukassa eikä vaikutuksia tiedetä” (AL 8.2.). Paasio ei tiedä, mutta Ruotsissa ja Norjassa alvin lasku meni 80 prosenttisesti hintoihin. Siitä on tutkittua tietoa.
Alvin lasku ei ole silti ihmelääke. Jos se on Irlannissa 0, niin miksi saarten hintandeksi on 125? eli nyky-Suomea kalliimpi. Miksi indeksi on 12 prosentin alvi-maassa Norjassa huikea 158? Ruuassa näkyy myös maan kustannustaso, tulotaso, väkiluku, logistiikan hinta, alkutuotannon tehokkuus.
Olisi epä–älyllistä luulla, että pienen väkiluvun harvaan asutuksen ja lyhyen kasvukauden Suomessa voisi olla Euroopan halvimmat hinnat."
"Onko se vain legendaa?
11.2.2009 8.15 | Esko Lukkari | Uutiset
Onko kallis suomalainen ruoka pelkkä legenda?
Jos verrataan Pohjoismaiden hintoja, niin meillä on halpaa. Eurostatin (13.7.2007) hintaindeksin mukaan Norjan luku on 158, Tanskan 142, Ruotsin 119 ja Suomen 120.
Suomen luvusta puuttuu vielä lokakuun tapahtuva alvin viiden prosentin lasku. Jos indeksistä eliminoidaan pois hirmukallis viinamme, olisimme lähes halpamaa, koska kauppojen bonuksetkin nipistävät vielä asiakkaan loppuhintoja.
Jos verrataan ruuan arvonlisäverollisia hintoja, niin saadaan toinen totuus. Se vaihtelee EU-maissa Irlannin nollasta Tanskan 25 prosenttiin. Siksi Tanskassa syödään EU:n kalleinta ja kuuden prosentin Hollannissa liki halvinta ruokaa. Itä-Eurooppa on toki omassa kategoriassaan - myös ostovoimassa.
Meillä on 17 prosentin arvonlisävero. Siksi keikumme ruuassa EU-maiden kalliissa päässä. Kun alvia lasketaan lokakuussa viisi prosenttia, pitäisi ruuan laskea 4,3 prosenttia. Sdp:n kansanedustaja Heli Paasio tuntuu tosin tietävän, että ”kohdennus on pahasti hukassa eikä vaikutuksia tiedetä” (AL 8.2.). Paasio ei tiedä, mutta Ruotsissa ja Norjassa alvin lasku meni 80 prosenttisesti hintoihin. Siitä on tutkittua tietoa.
Alvin lasku ei ole silti ihmelääke. Jos se on Irlannissa 0, niin miksi saarten hintandeksi on 125? eli nyky-Suomea kalliimpi. Miksi indeksi on 12 prosentin alvi-maassa Norjassa huikea 158? Ruuassa näkyy myös maan kustannustaso, tulotaso, väkiluku, logistiikan hinta, alkutuotannon tehokkuus.
Olisi epä–älyllistä luulla, että pienen väkiluvun harvaan asutuksen ja lyhyen kasvukauden Suomessa voisi olla Euroopan halvimmat hinnat."
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.