miten ison

Mielenkiintoista matematiikkaa !
Voisitko hieman selittää miten nuo luvut vastaavat toisiaan.
Lähinnä ihmetyttää, että mistähän tuo 163.2 mp on tempaistu.

veksi-53 kirjoitti:

Mielenkiintoista matematiikkaa !
Voisitko hieman selittää miten nuo luvut vastaavat toisiaan.
Lähinnä ihmetyttää, että mistähän tuo 163.2 mp on tempaistu.

Matematiikka on todella mielenkiintoinen tieteenala.
Myös siten, että hyvät valokuvaajat ovat usein matemaatikkoja tai/ja päinvastoin

Luvut 16 x suurennos, 10,2 mp ja 163, 2 mp vastaavat toisiaan siten, että
16 x 10,2 mp = 163 mp
eli kun 10,2 mp:n kokoinen kuvatiedosto suurennetaan 16-kertaiseksi niin siitä tulee 163,2 mp:n kokoinen kuvatiedostö

Onpa ihmeellistä – eikö totta?
Johtuneeko mm. siitä, että kuvasommittelukin on pelkkää matematiikkaa?

2x4 kirjoitti:

Matematiikka on todella mielenkiintoinen tieteenala.
Myös siten, että hyvät valokuvaajat ovat usein matemaatikkoja tai/ja päinvastoin

Luvut 16 x suurennos, 10,2 mp ja 163, 2 mp vastaavat toisiaan siten, että
16 x 10,2 mp = 163 mp
eli kun 10,2 mp:n kokoinen kuvatiedosto suurennetaan 16-kertaiseksi niin siitä tulee 163,2 mp:n kokoinen kuvatiedostö

Onpa ihmeellistä – eikö totta?
Johtuneeko mm. siitä, että kuvasommittelukin on pelkkää matematiikkaa?

Lue lisää

Eli siis esimerkiksi jos A4 kokoinen kuva (21 x 29,7 cm) ≈ 24,9 mp/300 ppi suurennetaan kaksinkertaiseksi eli A3:ksi (29,7 x 42 cm) niin tiedoston kokokin kasvaa kaksinkertaiseksi ≈ 49,8 mp/300 ppi.

2x4 kirjoitti:

Matematiikka on todella mielenkiintoinen tieteenala.
Myös siten, että hyvät valokuvaajat ovat usein matemaatikkoja tai/ja päinvastoin

Luvut 16 x suurennos, 10,2 mp ja 163, 2 mp vastaavat toisiaan siten, että
16 x 10,2 mp = 163 mp
eli kun 10,2 mp:n kokoinen kuvatiedosto suurennetaan 16-kertaiseksi niin siitä tulee 163,2 mp:n kokoinen kuvatiedostö

Onpa ihmeellistä – eikö totta?
Johtuneeko mm. siitä, että kuvasommittelukin on pelkkää matematiikkaa?

Lue lisää

Ihmematematiikkaa edelleenkin, jos matematiikkaa ollenkaan.
Ei esittämilläsi kuvamitoilla ja ppi-lukemilla tule noita megapikseleitä, vaikka miten laskisi. Olisithan sitä paitsi voinut valita interpolointiin jonkun muunkin kertoimen kuin pisteiden välin pienentämisen neljäsosaan.

Kuvasommittelun tulkintoihin on aikojen kuluessa kehitelty matemaattisia yhteyksiä, esim. kultaisen leikkauksen käyttöä yms., mutta sommittelu ei kuitenkaan varsinaisesti ole mitään matematiikkaa. Monet hyvät kuvat eivät noudata ollenkaan klassisen sommittelun "matemaattisia" sääntöjä.

Kuviesi sivusuhteet eivät tule suoraan mistään kamerasta vaan ovat lähinnä A-sarjan tulosteiden sivusuhteita. Sinälläänhän tällä ei ole merkitystä, mutta alkuperäisen kysyjän kamera tekee 10.2 megapikselin kuvia ja melko varmasti kuvien sivusuhde on joko 1.5 tai 1.333.

Interpolointi ei tuo mitään oikeaa lisäinformaatiota kuviin, mutta jos jotain kiertoja tai vastaavaa pitää editoinnissa tehdä, on väliaikainen ylinäytteistys digikuvissa paikallaan. Kuvan tulostuksessa tapahtuva interpolointi riittää kuitenkin hävittämään pikseleiden näkymisen ja tapahtuu automaattisesti valokuvatulostimilla tai kuvaamossa vedostettaessa.

Katso aloittajan saamaa ensimmäistä vastausta, jossa kysymykseen on jo vastattu esittämättä kuitenkaan keskenään ristiriitaisia numeerisia tietoja.

veksi-53 kirjoitti:

Ihmematematiikkaa edelleenkin, jos matematiikkaa ollenkaan.
Ei esittämilläsi kuvamitoilla ja ppi-lukemilla tule noita megapikseleitä, vaikka miten laskisi. Olisithan sitä paitsi voinut valita interpolointiin jonkun muunkin kertoimen kuin pisteiden välin pienentämisen neljäsosaan.

Kuvasommittelun tulkintoihin on aikojen kuluessa kehitelty matemaattisia yhteyksiä, esim. kultaisen leikkauksen käyttöä yms., mutta sommittelu ei kuitenkaan varsinaisesti ole mitään matematiikkaa. Monet hyvät kuvat eivät noudata ollenkaan klassisen sommittelun "matemaattisia" sääntöjä.

Kuviesi sivusuhteet eivät tule suoraan mistään kamerasta vaan ovat lähinnä A-sarjan tulosteiden sivusuhteita. Sinälläänhän tällä ei ole merkitystä, mutta alkuperäisen kysyjän kamera tekee 10.2 megapikselin kuvia ja melko varmasti kuvien sivusuhde on joko 1.5 tai 1.333.

Interpolointi ei tuo mitään oikeaa lisäinformaatiota kuviin, mutta jos jotain kiertoja tai vastaavaa pitää editoinnissa tehdä, on väliaikainen ylinäytteistys digikuvissa paikallaan. Kuvan tulostuksessa tapahtuva interpolointi riittää kuitenkin hävittämään pikseleiden näkymisen ja tapahtuu automaattisesti valokuvatulostimilla tai kuvaamossa vedostettaessa.

Katso aloittajan saamaa ensimmäistä vastausta, jossa kysymykseen on jo vastattu esittämättä kuitenkaan keskenään ristiriitaisia numeerisia tietoja.

Lue lisää

"ppi-lukemilla tule noita megapikseleitä, vaikka miten laskisi"
—laskisi ja laskisi, mutta kun kuvaa ei suurenneta laskemalla vaan lisäämällä pikseleitä.
En laskenut noita megapikselejä vaan katsoin ne PhS:n ja SLR:n valikosta.
Kokeileppa – esim. PhS:sta tieto löytyy kuvaikkunan alareunasta ja ylävalikosta Image/Image size:Pixel Dimensions.

Kuvatiedoston koko riippuu aivan ratkaisevasti värien määrästä kuvassa (siis myös kuvatiedoston ns, bittisyydestä.
Tälläkään tiedolla ei tässä ole merkitystä, mutta säädän ja tulostan kuvani aina RGB/16 bit.

—ppi -lukema (esim. 300 ppi) ja kuvien sivusuhde eivät vaikuta kuvatiedoston kokoon.
Nuo valitsemani esimerkit tulevat vain omasta päästäni monien yritysten ja erehdysten sinne tartuttamina (virheistä saattaa kulemma oppia) – sieltä siis tulee mielipiteeni, että PhS:llä max 4 kertaa 110%/Bicubic Sharper tai SLR Pro:lla /Super Resolution max. 16 kertaiseksi – niin julisteen laatu on vielä siedettävä.

Olet varmaankin oikeassa, ensimmäinen vastaus "vaikka minkä kokoisen" olikin varmaan juuri se tieto jota aloittaja kaipasi.
— mutta olen edelleen sitä mieltä, että hyvällä interpolointiohjelmalla kuvan voi suurentaa 16 kertaiseksi (arkoittaa siis kuvatiedoston kokoa) ja minun matematiikallani 10,2 x 16 on edelleen 163,2 "vaikka miten laskisi"

—minulle matematiikka on paljolti myös estetiikkaa ja päinvastoin sekä perusta kaikelle kuvailmaisulle (Fibonacci, kultainen leikkaus (φ), matematiikan vakiot, kultainen suorakulmio jne)

Mitenkähän esim. noita A4 kokoisten lehtien kansikuvia saadaan kuvattua kun niitä ei tule mistään kamerasta?

Mitä tarkoittaa "oikeaa lisäinformaatio" kuvissa?
—kaikkihan digikuvassa on aina pelkää feikkiä – ei kuvauskohde koskaan ole pikselijoukko jonka kamera kopioi (kuva ei koskaan sisällä alkuperäistä informaatiota = kuvaajan näköhavaintoa ja sen hänessä aiheuttamaa elämystä).

2x4 kirjoitti:

"ppi-lukemilla tule noita megapikseleitä, vaikka miten laskisi"
—laskisi ja laskisi, mutta kun kuvaa ei suurenneta laskemalla vaan lisäämällä pikseleitä.
En laskenut noita megapikselejä vaan katsoin ne PhS:n ja SLR:n valikosta.
Kokeileppa – esim. PhS:sta tieto löytyy kuvaikkunan alareunasta ja ylävalikosta Image/Image size:Pixel Dimensions.

Kuvatiedoston koko riippuu aivan ratkaisevasti värien määrästä kuvassa (siis myös kuvatiedoston ns, bittisyydestä.
Tälläkään tiedolla ei tässä ole merkitystä, mutta säädän ja tulostan kuvani aina RGB/16 bit.

—ppi -lukema (esim. 300 ppi) ja kuvien sivusuhde eivät vaikuta kuvatiedoston kokoon.
Nuo valitsemani esimerkit tulevat vain omasta päästäni monien yritysten ja erehdysten sinne tartuttamina (virheistä saattaa kulemma oppia) – sieltä siis tulee mielipiteeni, että PhS:llä max 4 kertaa 110%/Bicubic Sharper tai SLR Pro:lla /Super Resolution max. 16 kertaiseksi – niin julisteen laatu on vielä siedettävä.

Olet varmaankin oikeassa, ensimmäinen vastaus "vaikka minkä kokoisen" olikin varmaan juuri se tieto jota aloittaja kaipasi.
— mutta olen edelleen sitä mieltä, että hyvällä interpolointiohjelmalla kuvan voi suurentaa 16 kertaiseksi (arkoittaa siis kuvatiedoston kokoa) ja minun matematiikallani 10,2 x 16 on edelleen 163,2 "vaikka miten laskisi"

—minulle matematiikka on paljolti myös estetiikkaa ja päinvastoin sekä perusta kaikelle kuvailmaisulle (Fibonacci, kultainen leikkaus (φ), matematiikan vakiot, kultainen suorakulmio jne)

Mitenkähän esim. noita A4 kokoisten lehtien kansikuvia saadaan kuvattua kun niitä ei tule mistään kamerasta?

Mitä tarkoittaa "oikeaa lisäinformaatio" kuvissa?
—kaikkihan digikuvassa on aina pelkää feikkiä – ei kuvauskohde koskaan ole pikselijoukko jonka kamera kopioi (kuva ei koskaan sisällä alkuperäistä informaatiota = kuvaajan näköhavaintoa ja sen hänessä aiheuttamaa elämystä).

Lue lisää

Jotain tällaista megapikseleiden (Mp ?) ja megatavujen (MB) sekaisin menemistä tässä arvelinkin tapahtuneen. Aloittaja tarkoitti mielestäni pikseleiden määrää 10.2 miljoonaa ja sinä taas kirjoitit tiedostokoosta eli megatavuista. PS näyttää ilmoittavan sekä kuvan alareunassa että ylävalikon image/image size-kohdassa tiedostokoon tavuina, jos kuva valitussa värisyvyydessä talletetaan bitmap-formaatissa.

Esittämäsi 38 x 54 cm/300 ppi RGB-kuva 16-bittisenä väriä kohti bmp-tallennuksena on kooltaan suunnilleen mainitsemasi 163.2 MB, mutta pikseleitä siinä on kuitenkin "vain" 28.6 miljoonaa. Jotta esittämäsi kerroin 16 toimisi tarkoittamallasi tavalla, on ennen interpolointia kuvassa kai ollut suunnilleen 1.8 megapikseliä ja bmp-tiedostokoko tuo 10.2 MB.

Kyllä Photoshop nimenomaan uusia pisteitä entisten väleihin laskemalla kuvan suurentaa. Sekä megapikseleiden että megatavujen suhteen koot kasvavat samassa suhteessa. Kuvan suurennoksen ei tarvitse tapahtua kakkosen potensseina, mutta saattaa olla, että niin tekemällä saavutetaan paras pikselitulos.

On selvää, että esim Photoshopin tai muiden kuvankäsitteyohjelmien ppi-lukema ei vaikuta tiedostokokoon, mutta tietysti kuvakokoon, jos lukemaa käytetään tulostettaessa. Itse yleensä määrittelen ylävalikon image/image size-kohdassa kuvakoon sentteinä enkä välitä ppi-lukemasta mitään. Otan tietysti täpän pois resample image-kohdasta enkä siis muuta kuvan pikselimäärää miksikään, jos ainoastaan haluan hallita minkä kokoisen kuvan tulostimeni tekee.

Olemme todennäköisesti samaa mieltä, että alkuperäisen kuvan pikselimäärän ei tarvitse olla mielettömän iso ja silti kohtalaisen isoja kuvia (jopa julisteita) voi tulostaa. Joko tehdään niin, että kuvankäsittelyssä interpoloidaan lisäpisteitä tai interpolointi tapahtuu vasta tulostuksen yhteydessä. Jälkimmäisestä on se hyöty, ettei kovalevyllä tarvitse säilyttää järkyttävän kokoisia tiedostoja. Esimerkiksi n. 2.2 MB jpg-tiedosto sisältää tulostusta varten kaiken sen informaation mitä 16.8 MB bmp-tiedosto.

Käsittääkseni digikuvan data D/A-muunnetaan esim. 300 ppi-tarkkuuteen kuvalabrassa, joka valottaa siitä ns. oikean valokuvan.

Molemmilla esitetyillä tavoilla pikseleiden porrasmaisuuden tilalle tulevat sävyjen liukuvat muutokset. Mitään uutta oikeaa tietoa interpoloinnilla ei kuvan alkuperäisen pikseleiden väliin tietenkään tule. Kuvan tarkkuus ei tavallaan parane, mutta sitä on silti hyvä katsella kuvakoon mukaiselta oikealta etäisyydeltä ja hieman lähempääkin.

Eihän tässä oikeasti kiistelyn aihetta ole, mutta mielestäni estetiikka on estetiikkaa ja matematiikka matematiikkaa. Jos esteettisten elämysten tulkintoihin ja mahdollisten "lainalaisuuksien" havainnointiin haluaa käyttää matematiikkaa, niin siitä vaan. Onhan tietysti hyvä olla tietoinen näistä yleisistä sommittelujen "lainalaisuuksista". Silloin niitä voi tietoisesti myös rikkoa kuviensa sommittelussa. Esteettisyyskäsitykset muuttuvat kaiken aikaa eikä lopulta mitään kauhean pysyvää ole olemassakaan. Ei nykyaikainen taide ole samalla tavalla kaavamaista kuin esim. muinaisen Egyptin taide oli.

Digikuvassa ei mielstäni ole sen enempää feikkiä kuin filmille kuvatussa kuvassakaan. Itse asiassa digikuvan muodostus on fysikaalisesti melko lähellä silmän toimintaa. Silmän verkkokalvolla sijaitsee valon eri aallonpituuksille eli eri väreille herkkiä tappisoluja ja valon intensiteetille herkkiä sauvasoluja. Näiden solujen antaman tiedon "Bayer-interpolointi" tapahtuu aivoissa ja näköaistimus ei katsojan mielestä todennäköisesti vaikuta miltään pikselimössöltä.

Hyvin onnistunut kuva tai kuvasarja voi parhaimmillaan vuosienkin päästä tuoda mieleen tilanteita ja elämyksiäkin. Edellyttää varmaankin, ettei dementia ole edennyt niin pitkälle, että kuvaan ja kuvaustilanteeseen liittyviä muistikuvia ei enää löydy aivopoimuista.

Ei muuta kuin esteettistä ja muutakin kuvaamista !

2x4 kirjoitti:

"ppi-lukemilla tule noita megapikseleitä, vaikka miten laskisi"
—laskisi ja laskisi, mutta kun kuvaa ei suurenneta laskemalla vaan lisäämällä pikseleitä.
En laskenut noita megapikselejä vaan katsoin ne PhS:n ja SLR:n valikosta.
Kokeileppa – esim. PhS:sta tieto löytyy kuvaikkunan alareunasta ja ylävalikosta Image/Image size:Pixel Dimensions.

Kuvatiedoston koko riippuu aivan ratkaisevasti värien määrästä kuvassa (siis myös kuvatiedoston ns, bittisyydestä.
Tälläkään tiedolla ei tässä ole merkitystä, mutta säädän ja tulostan kuvani aina RGB/16 bit.

—ppi -lukema (esim. 300 ppi) ja kuvien sivusuhde eivät vaikuta kuvatiedoston kokoon.
Nuo valitsemani esimerkit tulevat vain omasta päästäni monien yritysten ja erehdysten sinne tartuttamina (virheistä saattaa kulemma oppia) – sieltä siis tulee mielipiteeni, että PhS:llä max 4 kertaa 110%/Bicubic Sharper tai SLR Pro:lla /Super Resolution max. 16 kertaiseksi – niin julisteen laatu on vielä siedettävä.

Olet varmaankin oikeassa, ensimmäinen vastaus "vaikka minkä kokoisen" olikin varmaan juuri se tieto jota aloittaja kaipasi.
— mutta olen edelleen sitä mieltä, että hyvällä interpolointiohjelmalla kuvan voi suurentaa 16 kertaiseksi (arkoittaa siis kuvatiedoston kokoa) ja minun matematiikallani 10,2 x 16 on edelleen 163,2 "vaikka miten laskisi"

—minulle matematiikka on paljolti myös estetiikkaa ja päinvastoin sekä perusta kaikelle kuvailmaisulle (Fibonacci, kultainen leikkaus (φ), matematiikan vakiot, kultainen suorakulmio jne)

Mitenkähän esim. noita A4 kokoisten lehtien kansikuvia saadaan kuvattua kun niitä ei tule mistään kamerasta?

Mitä tarkoittaa "oikeaa lisäinformaatio" kuvissa?
—kaikkihan digikuvassa on aina pelkää feikkiä – ei kuvauskohde koskaan ole pikselijoukko jonka kamera kopioi (kuva ei koskaan sisällä alkuperäistä informaatiota = kuvaajan näköhavaintoa ja sen hänessä aiheuttamaa elämystä).

Lue lisää

Näyttää vähän siltä, että Photoshop hieman johtaa harhaan, kun ylävalikon image/image size- kohdassa termillä "pixel dimensions" tarkoitetaan mukamas kuvan kokoa pikseleinä, mutta esitetty numeroarvo onkin tiedoston koko tavuina, jos talletetaan bmp-formaatissa.

Tavussa on bittejä 8, joten bitmappinä talletetun RGB-kuvan pikselimäärän, värien bittisyvyyden ja tavuina ilmaistavan tiedostokoon välillä on seuraava yhteys:

Tiedostokoko = pikselimäärä * 3 * bitit / 8

Esimerkkisi kokoon 38 x 54 cm interpoloitu 300 ppi kuva on pikseleinä 4488 * 6378 eli 28.6 megapikseliä. Bmp-kuvana sen koko on 4488*6378*3*16/8 = 171.8 miljoonaa tavua eli tietokonekielellä163.8 Megatavua (MB), jos värien bittisyvyys on 16.

Alkuperäisessä kuvassasi ennen interpolointia on 1.8 Mpikseliä, joten pikselikoko mainittuun kokoon suurennettuna on 0.34 mm eli n. 75 ppi. Moneen tarkoitukseen tämä varmaankin riittää, mutta ehkä nykyaikana kannattaisi käyttää hieman parempaa kuvaresoluutiota, jos tulostaa tuon kokoluokan tai isompia kuvia. Tarvittaessa saisi tarkempiakin ja enemmän detaljeja sisältäviä kuvia eikä tarvitsisi harrastaa noita interpolointeja.

300 ppi tarkkuutta tarvitaan, jos katseluetäisyys on luokkaa 30 cm. Jos kuvaa on tarkoitus katsella esimerkiksi tavalliselta julisten katseluetäisyydeltä 1-2 m, riittää kuvasi informaatiotiheys n. 75 ppi, mutta tulostinhan toki voi sävyliukumien vuoksi tulostaa vaikka yli 5000 dpi.

Matematiikka on siinä mielessä hienoa, että vaikka millä luvuilla voi laskea vaikka mitä, mutta pikseleistä ei varsinaisesti suoraan interpoloidenkaan pitäisi tulla tavuja muuta kuin esimerkiksi edellä esitetty riippuvuus huomioon otettuna.

veksi-53 kirjoitti:

Näyttää vähän siltä, että Photoshop hieman johtaa harhaan, kun ylävalikon image/image size- kohdassa termillä "pixel dimensions" tarkoitetaan mukamas kuvan kokoa pikseleinä, mutta esitetty numeroarvo onkin tiedoston koko tavuina, jos talletetaan bmp-formaatissa.

Tavussa on bittejä 8, joten bitmappinä talletetun RGB-kuvan pikselimäärän, värien bittisyvyyden ja tavuina ilmaistavan tiedostokoon välillä on seuraava yhteys:

Tiedostokoko = pikselimäärä * 3 * bitit / 8

Esimerkkisi kokoon 38 x 54 cm interpoloitu 300 ppi kuva on pikseleinä 4488 * 6378 eli 28.6 megapikseliä. Bmp-kuvana sen koko on 4488*6378*3*16/8 = 171.8 miljoonaa tavua eli tietokonekielellä163.8 Megatavua (MB), jos värien bittisyvyys on 16.

Alkuperäisessä kuvassasi ennen interpolointia on 1.8 Mpikseliä, joten pikselikoko mainittuun kokoon suurennettuna on 0.34 mm eli n. 75 ppi. Moneen tarkoitukseen tämä varmaankin riittää, mutta ehkä nykyaikana kannattaisi käyttää hieman parempaa kuvaresoluutiota, jos tulostaa tuon kokoluokan tai isompia kuvia. Tarvittaessa saisi tarkempiakin ja enemmän detaljeja sisältäviä kuvia eikä tarvitsisi harrastaa noita interpolointeja.

300 ppi tarkkuutta tarvitaan, jos katseluetäisyys on luokkaa 30 cm. Jos kuvaa on tarkoitus katsella esimerkiksi tavalliselta julisten katseluetäisyydeltä 1-2 m, riittää kuvasi informaatiotiheys n. 75 ppi, mutta tulostinhan toki voi sävyliukumien vuoksi tulostaa vaikka yli 5000 dpi.

Matematiikka on siinä mielessä hienoa, että vaikka millä luvuilla voi laskea vaikka mitä, mutta pikseleistä ei varsinaisesti suoraan interpoloidenkaan pitäisi tulla tavuja muuta kuin esimerkiksi edellä esitetty riippuvuus huomioon otettuna.

Lue lisää

Aloittaja kysyi:
"moi, minkä kokoisen kuvan saa 10,2 megapikelin kameralla. eli kuinka ison kuvan saa tulostettua isoimmillaan."

"Katso aloittajan saamaa ensimmäistä vastausta"
Ensimmäinen vastaus oli:
"Vaikka minkä kokoisen"

Oma vastaukseni on siis edelleen:
PhS:lla 4 kertaa Hight: 110%, Bicubic Sharper ja kaukaa katsottavan resoluutio voisi olla esim 156 ppi.
ja
Hyvällä interpolointiohjelmalla kuvan voi suurentaa 16 kertaiseksi laadun pysyessä vielä siedettävänä.

"tarkoitetaan mukamas kuvan kokoa pikseleinä"
Sillä ei todellakaan ole merkitystä mitä mittayksikköjä käytetään tai tarkoitetaan (esim. mp, mb, Din A, neliöjalka tms.)

4 kertaa on neljä kertaa ja ja 16 kertainen koko on 16 -kertainen oli sitten kysymys pikseleistä, tavuista tai mistä tahansa vastaavasta mittayksiköstä.

Eli siis esim.
– 3872 x 2592 pikselin kuva 16 kertaiseksi suurennettuna on 15 488 x 10 368 pikseliä
– ns. postikorttikoosta (n. 10 x 15 cm) saa 16 -kertaiseksi suurentamalla 40 x 60 cm kokoisen (julisteen).
– A4 -kokoisesta kuvasta saa n. A 0 -kokoisen julisteen (62 370 mm2 —> 998 760 mm2 ≈ 84 cm x 119 cm).

2x4 kirjoitti:

Aloittaja kysyi:
"moi, minkä kokoisen kuvan saa 10,2 megapikelin kameralla. eli kuinka ison kuvan saa tulostettua isoimmillaan."

"Katso aloittajan saamaa ensimmäistä vastausta"
Ensimmäinen vastaus oli:
"Vaikka minkä kokoisen"

Oma vastaukseni on siis edelleen:
PhS:lla 4 kertaa Hight: 110%, Bicubic Sharper ja kaukaa katsottavan resoluutio voisi olla esim 156 ppi.
ja
Hyvällä interpolointiohjelmalla kuvan voi suurentaa 16 kertaiseksi laadun pysyessä vielä siedettävänä.

"tarkoitetaan mukamas kuvan kokoa pikseleinä"
Sillä ei todellakaan ole merkitystä mitä mittayksikköjä käytetään tai tarkoitetaan (esim. mp, mb, Din A, neliöjalka tms.)

4 kertaa on neljä kertaa ja ja 16 kertainen koko on 16 -kertainen oli sitten kysymys pikseleistä, tavuista tai mistä tahansa vastaavasta mittayksiköstä.

Eli siis esim.
– 3872 x 2592 pikselin kuva 16 kertaiseksi suurennettuna on 15 488 x 10 368 pikseliä
– ns. postikorttikoosta (n. 10 x 15 cm) saa 16 -kertaiseksi suurentamalla 40 x 60 cm kokoisen (julisteen).
– A4 -kokoisesta kuvasta saa n. A 0 -kokoisen julisteen (62 370 mm2 —> 998 760 mm2 ≈ 84 cm x 119 cm).

Lue lisää

Eipä näköjään helpolla mene jakeluun.
Jos on vaikka 5 litraa jotain ja määrä lisätään 16-kertaiseksi, niin on 80 litraa jotain, mutta ei välttämättä 80 kg tai tonnia tai neliömetriä jotain.
Pikselit ovat pikseleitä ja tavut tavuja.

Jos haluat askarrella interpolointien kanssa ja täyttää kovalevysi isoilla pikselimäärään nähden epätarkkoja kuvia sisältävillä tiedostoilla, niin ihan vapaasti voit niin tehdä. Tämähän on analogista sen kanssa, että pehmeäpiirtoisella objektiivilla kuvattaisiin tarkalle kennolle tai hienorakeiselle filmille.

Interpolointi Photoshopissa puolustaa paikkansa pienen kuva-alan osasuurennosten tarkkailussa ruudulla, mutta kokonaisten kuvien moninkertaisiksi interpoloinnissa ei ole mitään järkeä, jos kuvauksessa on käytetty edes suunnilleen nykyaikaista kalustoa.

Tulostuksessa taas ei itse tehty interpolointi tuo käytännössä mitään etua hyvän valokuvatulostimen tekemään interpolointiin verrattuna.

Kokeilujeni perusteella esimerkiksi 12 Mpikselin 3:2-kuvasta saa tulostaa luokkaa 3-4 m leveän tulosteen tai tuota suurennossuhdetta vastaavan osasuurennoksen ennen kuin Photoshopissa tehty 16-kertainen pikseleiden lisäys millään bicubic metodilla näkyy edes 20 cm päästä tarkkailtuna vähäisenäkään paremmuutena valokuvatulostimen tekemään interpolointiin verrattuna.

2x4 kirjoitti:

Aloittaja kysyi:
"moi, minkä kokoisen kuvan saa 10,2 megapikelin kameralla. eli kuinka ison kuvan saa tulostettua isoimmillaan."

"Katso aloittajan saamaa ensimmäistä vastausta"
Ensimmäinen vastaus oli:
"Vaikka minkä kokoisen"

Oma vastaukseni on siis edelleen:
PhS:lla 4 kertaa Hight: 110%, Bicubic Sharper ja kaukaa katsottavan resoluutio voisi olla esim 156 ppi.
ja
Hyvällä interpolointiohjelmalla kuvan voi suurentaa 16 kertaiseksi laadun pysyessä vielä siedettävänä.

"tarkoitetaan mukamas kuvan kokoa pikseleinä"
Sillä ei todellakaan ole merkitystä mitä mittayksikköjä käytetään tai tarkoitetaan (esim. mp, mb, Din A, neliöjalka tms.)

4 kertaa on neljä kertaa ja ja 16 kertainen koko on 16 -kertainen oli sitten kysymys pikseleistä, tavuista tai mistä tahansa vastaavasta mittayksiköstä.

Eli siis esim.
– 3872 x 2592 pikselin kuva 16 kertaiseksi suurennettuna on 15 488 x 10 368 pikseliä
– ns. postikorttikoosta (n. 10 x 15 cm) saa 16 -kertaiseksi suurentamalla 40 x 60 cm kokoisen (julisteen).
– A4 -kokoisesta kuvasta saa n. A 0 -kokoisen julisteen (62 370 mm2 —> 998 760 mm2 ≈ 84 cm x 119 cm).

Lue lisää

Omien havaintojeni ja Adoben ohjeidenkin mukaan bicubic smoother sopii paremmin kuvasuurennoksiin ja sharper pienennyksiin. Ei ole yleensä suurennoksia interpoloidessa tarpeen ylikorostaa kontrastirajapintoja vaan mieluummin tehdä muutokset jouhevammiksi. Pelkkä bicubic on ehkä hyvä kompromissi molempiin.

suurennettaessa kirjoitti:

Omien havaintojeni ja Adoben ohjeidenkin mukaan bicubic smoother sopii paremmin kuvasuurennoksiin ja sharper pienennyksiin. Ei ole yleensä suurennoksia interpoloidessa tarpeen ylikorostaa kontrastirajapintoja vaan mieluummin tehdä muutokset jouhevammiksi. Pelkkä bicubic on ehkä hyvä kompromissi molempiin.

Lue lisää

wänkyti wänk

veksi-53 kirjoitti:

Eipä näköjään helpolla mene jakeluun.
Jos on vaikka 5 litraa jotain ja määrä lisätään 16-kertaiseksi, niin on 80 litraa jotain, mutta ei välttämättä 80 kg tai tonnia tai neliömetriä jotain.
Pikselit ovat pikseleitä ja tavut tavuja.

Jos haluat askarrella interpolointien kanssa ja täyttää kovalevysi isoilla pikselimäärään nähden epätarkkoja kuvia sisältävillä tiedostoilla, niin ihan vapaasti voit niin tehdä. Tämähän on analogista sen kanssa, että pehmeäpiirtoisella objektiivilla kuvattaisiin tarkalle kennolle tai hienorakeiselle filmille.

Interpolointi Photoshopissa puolustaa paikkansa pienen kuva-alan osasuurennosten tarkkailussa ruudulla, mutta kokonaisten kuvien moninkertaisiksi interpoloinnissa ei ole mitään järkeä, jos kuvauksessa on käytetty edes suunnilleen nykyaikaista kalustoa.

Tulostuksessa taas ei itse tehty interpolointi tuo käytännössä mitään etua hyvän valokuvatulostimen tekemään interpolointiin verrattuna.

Kokeilujeni perusteella esimerkiksi 12 Mpikselin 3:2-kuvasta saa tulostaa luokkaa 3-4 m leveän tulosteen tai tuota suurennossuhdetta vastaavan osasuurennoksen ennen kuin Photoshopissa tehty 16-kertainen pikseleiden lisäys millään bicubic metodilla näkyy edes 20 cm päästä tarkkailtuna vähäisenäkään paremmuutena valokuvatulostimen tekemään interpolointiin verrattuna.

Lue lisää

Ovatkohan litra, kg ja tonni pinta-alayksikköjä vastaava mittayksikköjä joilla voi mittaan kuvan kokoa?
Mistä ihmeestä tempaisit tuon 16 kertainen suurennos PhotoShopilla?
—minusta PhS:lla ei pitäisi suurentaa enempää kuin 4 kertaa 110% Hight, Bicubic Smoother.

Toivon hartaasti eittei kukaan usko tuohon malliisi:
"täyttää kovalevysi isoilla pikselimäärään nähden epätarkkoja kuvia sisältävillä tiedostoilla" (lieneeköhän tämä ns. hätä…?)
—no voi pyhä yksinkertaisuus, olinpa minäkin tyhmä kun kuvittelin alkuperäisen kysyjän tarkoittaneen yhden kuvan suurentamista – ei kovalevyn täyttämistä. En muistaakseni ole missään vaiheessa neuvonut tallentamaan suurennettuja kuvia kovalevylle. Eikä mieleeni juolahtanut, että vastaukseni saattaa lukea myös joku asiasta mitään ymmärtämätön joka luulee, että kuvia pitää kerätä kovalevylle suurennettuina.

Huom!
Enempien väärinkäsitysten välttämiseksi:
—näppärien interpolointiohjelmien takia ei ole mitään syytä tallentaa suurennettuja kuvia kovalevylle. Uusi suurennus on helppo ja nopea tehdä (siitä suurentamattomasta kuvasta) jos siihen joskus tulee uudelleen tarvetta.
Alkuperäiset suurentamattomat kuvat kannattanee säilyttää RAW tai tiff -muotoon tallannettuina DVD, CD tai vastaaville alustoille (myös varmuuskopioina). Kovalevy on varsin epävarma paikka kuvien arkistointiin – itse käytän arkistointiin Kodakin "kultalevyjä".

Poistan suurennoksen aina omalta koneeltani heti kun olen tulostanut kuvan (ohjaan tulostinta Lightroomilla).
Yli 46 cm kuvat vien muistitikulla naapuriin tulostettavaksi (max. 115 cm), niitäkään en tallenna kovalevylle. Mistähän tulisi tarve täyttää kovalevy suurella määrällä suurennettuja kuvia?
Teen isoja suurennoksia kotiin seinälle ja asiakkailleni pari-kolme kertaa vuodessa, lisäksi pari kuvieni suurennosta on kerrallaan näytteillä lähistöllä olevan valokuvaamon seinällä tai/ja näyteikkunoissa erään suuren kameramerkin ja liikkeen käyttämän ammattilaboratorion mainoksina (yleensä ns "ranskalaisena kokona" l. 40 x 50 cm), nämä (yleensä luonto-)kuvat vien valokuvaamoon vain muistikortille tallennettuna joten nekään (litrat, kilot ja tonnit) eivät täytä kovalevyäni.

Pahoittelen kömmähdystäni:
Tuo Bicubic Sharper oli lapsus – pitää tietenkin olla Bicubic Smoother – kuten toisaalla kirjoittelin. Toivottavasti hölmö virheeni ei aiheuttanut kellekään korvaamatonta vahinkoa.
Bicubic Sharper sopi vain kuvien pienentämiseen.

2x4 kirjoitti:

"ppi-lukemilla tule noita megapikseleitä, vaikka miten laskisi"
—laskisi ja laskisi, mutta kun kuvaa ei suurenneta laskemalla vaan lisäämällä pikseleitä.
En laskenut noita megapikselejä vaan katsoin ne PhS:n ja SLR:n valikosta.
Kokeileppa – esim. PhS:sta tieto löytyy kuvaikkunan alareunasta ja ylävalikosta Image/Image size:Pixel Dimensions.

Kuvatiedoston koko riippuu aivan ratkaisevasti värien määrästä kuvassa (siis myös kuvatiedoston ns, bittisyydestä.
Tälläkään tiedolla ei tässä ole merkitystä, mutta säädän ja tulostan kuvani aina RGB/16 bit.

—ppi -lukema (esim. 300 ppi) ja kuvien sivusuhde eivät vaikuta kuvatiedoston kokoon.
Nuo valitsemani esimerkit tulevat vain omasta päästäni monien yritysten ja erehdysten sinne tartuttamina (virheistä saattaa kulemma oppia) – sieltä siis tulee mielipiteeni, että PhS:llä max 4 kertaa 110%/Bicubic Sharper tai SLR Pro:lla /Super Resolution max. 16 kertaiseksi – niin julisteen laatu on vielä siedettävä.

Olet varmaankin oikeassa, ensimmäinen vastaus "vaikka minkä kokoisen" olikin varmaan juuri se tieto jota aloittaja kaipasi.
— mutta olen edelleen sitä mieltä, että hyvällä interpolointiohjelmalla kuvan voi suurentaa 16 kertaiseksi (arkoittaa siis kuvatiedoston kokoa) ja minun matematiikallani 10,2 x 16 on edelleen 163,2 "vaikka miten laskisi"

—minulle matematiikka on paljolti myös estetiikkaa ja päinvastoin sekä perusta kaikelle kuvailmaisulle (Fibonacci, kultainen leikkaus (φ), matematiikan vakiot, kultainen suorakulmio jne)

Mitenkähän esim. noita A4 kokoisten lehtien kansikuvia saadaan kuvattua kun niitä ei tule mistään kamerasta?

Mitä tarkoittaa "oikeaa lisäinformaatio" kuvissa?
—kaikkihan digikuvassa on aina pelkää feikkiä – ei kuvauskohde koskaan ole pikselijoukko jonka kamera kopioi (kuva ei koskaan sisällä alkuperäistä informaatiota = kuvaajan näköhavaintoa ja sen hänessä aiheuttamaa elämystä).

Lue lisää

Olen myös yrittänyt interpoloinnin avulla tehdä isompia tulosteita, mutta millä ohjelmalla homma parhaiten hoituisi ?
CS2:ssa voi kuvan kokoa muuttaa, mutta tekevätkö erilliset ohjelmat parempaa jälkeä ?
Koekäytin Genuine Fractalia, mutta vaikutti siltä, ettei se osannut käsitellä esim. 16-bittistä tif-tiedostoa. 8-bittiselle jpg-kuvalle interpolointi kyllä onnistuu.
Mikä on tuo SLR Pro ja onnistuuko sillä 16-bittisen käsittely ?

interpoloidaan kirjoitti:

Olen myös yrittänyt interpoloinnin avulla tehdä isompia tulosteita, mutta millä ohjelmalla homma parhaiten hoituisi ?
CS2:ssa voi kuvan kokoa muuttaa, mutta tekevätkö erilliset ohjelmat parempaa jälkeä ?
Koekäytin Genuine Fractalia, mutta vaikutti siltä, ettei se osannut käsitellä esim. 16-bittistä tif-tiedostoa. 8-bittiselle jpg-kuvalle interpolointi kyllä onnistuu.
Mikä on tuo SLR Pro ja onnistuuko sillä 16-bittisen käsittely ?

Lue lisää

SLR on Fixerlabin ohjelma:
Size Fixer SLR jolla pääset n A 1 kokoon asti

Pro on nyt XL
Minusta kannattaa valita Size Fixer XL
– Super-resolution algorithm.
– Enlarge without loss of sharpness.
– Absolutely no compromise image interpolation.
– No more "jaggies".
– Cropping made easy.
– Mac Universal Binary up to 10 times faster than PowerPC version.
– Stand-alone program.
– 8-bit and 16-bit photos.
– RGB, JPEG and TIFF photos.

Ohjelmat löytyy tuolta:
http://www.fixerlabs.com/EN/downloads/trial/sizefixer.htm

Sieltä voit ladata 30 pv:n ilmaisen kokeilun (Try Nov)

Esimerkkejä:
http://www.fixerlabs.com/EN/upsize/sizefixer/sizefixerxl.htm

Kannattaa ehdottomasti kokeilla ennen ostoa (myös muita)
Omissa kokeiluissani päädyin nykyiseen XL:n (so laatu tyydyttää ja sopii mulle "käteen")

Combo (XL Fixer bundle V2) tarjoukseen ei kannattane tarttua

2x4 kirjoitti:

SLR on Fixerlabin ohjelma:
Size Fixer SLR jolla pääset n A 1 kokoon asti

Pro on nyt XL
Minusta kannattaa valita Size Fixer XL
– Super-resolution algorithm.
– Enlarge without loss of sharpness.
– Absolutely no compromise image interpolation.
– No more "jaggies".
– Cropping made easy.
– Mac Universal Binary up to 10 times faster than PowerPC version.
– Stand-alone program.
– 8-bit and 16-bit photos.
– RGB, JPEG and TIFF photos.

Ohjelmat löytyy tuolta:
http://www.fixerlabs.com/EN/downloads/trial/sizefixer.htm

Sieltä voit ladata 30 pv:n ilmaisen kokeilun (Try Nov)

Esimerkkejä:
http://www.fixerlabs.com/EN/upsize/sizefixer/sizefixerxl.htm

Kannattaa ehdottomasti kokeilla ennen ostoa (myös muita)
Omissa kokeiluissani päädyin nykyiseen XL:n (so laatu tyydyttää ja sopii mulle "käteen")

Combo (XL Fixer bundle V2) tarjoukseen ei kannattane tarttua

Lue lisää

Olen julisteita tehdessäni tullut siihen tulokseen, ettei ole suurempaa järkeä interpoloida säilyttäen jatkuvasti 300 ppi:n tiedostoja silloin kun julisteiden koko on 50 x 70 cm / 70 x 100 cm tai suurempi. 70 x 100 julistetta pitääkin katsoa kauempaa (ja ne pikselinviilaajat jotka tuijottavat julisteita viiden sentin päästä voi jättää aivan omaan arvoonsa), jolloin 180 ppi:n tiedostotarkkuus riittää loistavasti - puhumattakaan nyt huomattavasti suuremmista kuvista.

Esa Kivivuori
valokuvaaja
http://www.rps.org/portfolio/511--Kivivuori,-Esa-ARPS

Lisäisin kuitenkin tähän vielä sen, että objektiivit ovat yksilöitä, mutta minä ainakin olen ollut enemmän kuin tyytyväinen kittilinssini laatuun. Kuvanlaadussa ei ole käytännössä mitään heikennystä kun vertailee samasta kuvasta otettuja 20x30cm ja 25x38cm-kokoisia kuvia.