Olen niin täynnä tätä paskaa mitä 25 mummot kirjottaa tänne katkerana kun eivät itse voi saada lapsia! Itse olen 15 vuotias ja raskaana. Olen erittäin valmis äidiksi ja tiedän että minusta on siihen! Peruskoulu kohta jo käyty loppuun ja mul on kesätyöpaikka jo! Eli mikä multa puuttu?!?! Voiko joku sanoo mulle hyvän vastauksen!?!? Mistä te vittu voitte tietää että 15 vuotias EI olis valmiks äidiks?????
t. Ylpee teiniäiti!
t. Ylpee teiniäiti!
Vastaukset 109
Vanhimmat
Itse olen 16v ja raskaana. Ja tiedän että olisin hyvä äiti, mutta en vaan tiedä ansatsenko olla äiti! Nuoruuteni oli nyt mitä oli;) Musta on ihan sama on 15v vai 35v, kumpikin yhtä hyviä äitejä! Miksi me teiniäidit tai niiksi tulevat, ei voisi olla hyviä äitejä??!!
eikö se tosta sun tekstistäkin jo huomaa että ei kannattaisi ryhtyä leikkimään aikuisten asioilla. olet itsekin lapsi vielä.
kirjoitti :) Ei se ole iästä kiinni onko hyvä äiti!
koska joku ammatti on kaikkien AO. Ja tossa iässä olet itsekkin viel lapsi. Mutta en tullut tänne arvioimaan kunhan nyt vastasin sun kysymykseen :) nooh eihän 25 oo mummoja sentään. Täälläkin yritetään tulla raskaaki:) ikää 19.
Onnea tulevalle äidille!
pakko sanoo tuohon `Ja tossa iässä olet itsekkin viel lapsi.`
- Ei se sunkaan ikä paljoo tosta heitä. Että ei suakaan miksikään aikuiseksi vielä voi sanoa. Hahhah, naurettavaa.
Ikä ei ehkä heitä vuosissa, mutta mm.fyysisessä kehityksessä paljonkin. Tiesitkö, että synnytys voi pysäyttää kehityksen, joka oikeasti loppuu, kun nainen on 20v? Jos olet raskaana 15-vuotiaana, saat lapsen 15-16 -vuotiaana ja jäät kehityksessä tälle asteelle. Jos olet raskaana 19-vuotiaana saat lapsen 19-20 -vuotiaana, jolloin kehitys on päättynyt. Eipä tarvii näyttää ikäänsä 15-vuotiaalta :D Lisäksi 19-vuotiaana on ammatti (ellei ole käynyt lukiota) ja enemmän työkokemusta, mahdollisesti jopa vakityö, johon palata äitiyslomalta. Jos on ollut töissä ennen raskautta, saa lisäksi huomattavasti suurempaa äitiysrahaa ja kotihoidontukea - on oikeasti varaa jäädä lapsen kanssa kotiin. En myöskään usko, että 19-vuotias pahasti nuoremman kanssa lasta on hommannut, joten myös lapsen isällä on työ. Auttaa huomattavasti enemmän kuin opiskelijapoikaystävän tulot. Lisäksi alle 20-vuotiailla on riskiraskaudet, kuten myös vanhoilla naisilla. Mitä enemmän olet siis alle 20-vuotias, sen suuremmat riskit ovat raskaudessa ja synnytyksessä.
Paljonko saat kesätöistä palkkaa, siis yhteensä koko kesänä? Et varmaan sen vertaa, et saisit oman asunnon (edes vuokra), mutta saatko edes pinnasänkyä? Uskon, että moni 15-vuotiaskin voi olla hyvä äiti, jos oikeasti näin päättää, mutta jos tosiaan laskee, että kesätöillä pärjää (edes sen kesän pari-kolme kk) niin aika heikossa on arvostelu- ja suunnittelukyky. Ja niin, en ole itse vanhus, joka arvostelee. Olen 19-vuotias ja itselläni on kaksi lasta, esikoinen syntyi ollessani 18-vuotias..
Miksi te kersat ette ajattele MILLÄ te sen lapsen elätätte? Onhan se kivaa kun pamahtaa paksuks ja saa kivan pikku vauvan joka ei ole vauva kuin hetken, se koko loppuelämän kestävä vastuu joka alkaisi jo tossa iässä. Mutta kai sinäkin alat sossun elätiksi, tuskin sinulla on kesätöiden takia varaa elättää lasta sellaiset 18vuotta?!.. Hullua että nuoret eivät ajattele asioita järkevästi..
luulevat että elämä loppuu lapsen syntymään :) Vaikka lapsi onkin, sitä voi edelleenkin opiskella ja hommata sen työpaikan. Opiskelut nyt vähän lykkääntyy, mutta hitsi vie, aikaa on vielä vaikka kuinka. Riippuen siitä minkälaisen ammatin haluaa, kuinka kauan menee valmistua. Työpaikkaakaan ei kyllä välttämättä ihan heti saa. No joillakin onnistaa nopeasti.
Eli millä tavalla ei osata ajatella järkevästi? Itsekin sain "teininä" lapsen. Nyt on jo kaksi ammattia. Toinen tulossa, joten en ole töihin ehtinyt. Mutta eläkeikään on vielä yli 40vuotta. Missä vaiheessa joutuisin sossun luukulle? No kyllä, joudun kituuttamaan rahan kanssa. Mutta kun oppii säännöstelemään sitä rahaa, saa välillä sille lapsellekin ostettua jotakin ylimääräistä :) Ja ei ole ikinä tarvinnut pihdata vaatteissa ja ruoassa. :) Tai no itselle nyt en ole ostellut, mutta enhän minä tästä enää kasvakaan :) Korkeintaan levenen.
Ja ylpeänä voin sanoa ettei ole IKINÄ tarvinnut mennä sossun luukulle :) Ihan olen pärjännyt niillä samoilla minimiäippärahoilla ja muilla tuilla, mitä saa muutkin :)
jos sulla on kesätyöpaikka valmiina niin se ei kuule paljoa auta..sen voin kertoa sulle jos et sitä tienny. vai meinaaks elää niillä kesätyörahoilla niin kauan et sulla on ammatti ja oot OIKEISSA töissä???
saat kyllä aika tiukasti elää jos niin meinaat.....
Selailin vain näitä palstoja muuten vain, niin eksyin tännekkin ..
Kaikilla on omat mielipiteet, ja mun mielestä suurin osa teiniäideistä täällä luulee olevansa jotain helvetin hyviä mutseja ja et 25 on muka mummoikä. Tänne ei saa tulla arvostelemaan teitä, mut te voitte vittu arvostella oikeesti aikuisikäisiä ihmisiä mummoiksi, jotka monet ovat OIKEASTI toimeentulevia työssä käyviä, ja kesätyörahoilla luulet elättäväs lapsen. Joo raha ei oo tärkeintä, mut se on se lapsen huolenpito, sulla jää nuoruus elämättä, kun joudut seuraavat 18 vuotta ja vähä lisää huolehtimaan siitä. Sähän oot -94 eli meet VASTA yhdeksännelle ja väität että pian on koulu loppu. Ja todennäköisesti sä synnytät ennen koulun päättymistä, joten hei sä voit olla ylpee, mut menisit edes siinä ittees et arvostelet täällä AIKUISIKÄISIÄ ihmisiä jotka ei ole todellakaan vielä mummoiässä. Mutta kirjotin tännekkin koska vituttaa tollanen ettei teitä teinimutseja saa arvostella kun ootte menny vetää ittenne paksuks, se ei todellakaan mun mielestä ole kovinkaan aikuismaista vetää itteensä ylä-asteen aikana vielä paksuks koska ei ole kunnollista koulutustakaan, ja on itsekkin vielä lapsi. T: 25
ensinnäkin, lapsesta "joutuu" huolehtimaan lopun ikänsä eikä vain 18 vuotta. toiseksi, täällä arvostellaan koko ajan meitä teiniäitejä joten miksi teitä ei saisi arvostella myös? totta, ette ole mummoikäisiä se on pakko myöntää,olenhan itse kohta samassa iässä mutta samalla tavalla 16 vuotias on hyvä äiti siinä missä 30 vuotias äiti ja onhan niitä "huonoja" kolmekymppisiä äitiejä niinkuin myös "huonoja" 16 vuotiaita äitejä. asenteesta ja halusta se on kiinni. yrittäkääs tukea näitä nuoria äitejä ja eikä poljeta heitä heti maan alle. antakaa heille mahdollisuus näyttää että he pystyvät. itse olen ainakin kiitollinen siitä että tukioita riitti silloin kun itse olin 16v ja raskaana.
Kaikkia saa arvostella, mutta onhan se nyt ainakin aikuisen silmin aika naurettavaa, että joku kakara puollustelee virhettään, mikä ei edes tiedä missä kohtaa homma meni metsään. Miten joku lapsi voi opettaa lapselleen asioita mistä se ei itse osaa? Eihän tuonikäisellä ole edes aivot vielä täysin kehittyneet. Taidat(te) oikeasti yrittää vakuuttaa itseäsi tuosta hyvänä äitinä olemisesta. Tajuat sitten kun aikuistut miten asiat oikeasti tällä pallolla toimii. Vaikka kuinka haluaisit, tahtoisit, ja olisit asennoitunut asiaan oikein se ei tarkoita sitä että mikään menisis suunnitelmien mukaan. Tavallisella teinillä ei ole taloudellisia resursseja taatakseen lapselle turvallisen tulevaisuuden. Tuossa iässä ei ole psyyke sillä tasolla, mille se kehittyy ajan myötä. Pelkällä rakkaudella ei pitkälle pötkitä.
On typerää ja vastuutonta tuoda viaton lapsi tähän maailmaan noin nuorena. Se ei ole reilua lapselle. Tajuat sitten kun saat pikkaisen järkeä päähäsi
olin teini kun sain lapseni, en ole teini enään. järki kasvoi päähän lapsen myötä ja sitä on tällä hetkellä päässä varmaan emenpi kuin sinulla. nyt jo vanhempana voin sanoa että se ole elämäni paras päätös. pitää lapsi. ei meillä rahaa ehkä niin paljo ole ollut kuin vanhemmilla äiteillä mutta pärjätty on. ruokaa on joka päivä ja katto pään päällä. me osataan arvostaa sitä vähäänki ja lapsetkin oppivat sen. toisin kuin rikkaiden lapsille mikään ei riitä. ei meidän tarvi vakuutta kenellekkään että ollaan hyviä äitejä. riittää että itse tiedämme sen ja se näkyy myös lapsissamme. ja sitä paitsi kuulen vähän väliä miten kaikki on ylpeitä ja meistä ja kuinka sukulaisten tututkin kehuvat meitä kun ollaan niin hyvin pärjätty. rakkaus omaa lasta kohtaan on niin valtava eikä sitä voi rahalla korvata.
No sen kyllä susta huomaa että oot teiniäiti. Oisit opetellut edes kirjoittamaan ennen kun panemista rupesit harrastamaan! Järkeä ei voi paljoa olla jos ei osaa kirjoittaa niin yksinkertaisia sanoja kuin "enään" "emenpi" "äiteillä" "vähäänki", kirjoitetaan siis "enää" "enempi tai enemmän" "äideillä" ja "vähääkään". Itse kuulun kategoriaan eli siis ryhmään "rikkaiden lapsi". Omaa lapsea ei mulla ole ja ala-asteesta asti tehnyt kaikkia kotitöitä ansaitakseni pienen taskurahan, siihen aikaan 2 markkaa viikossa, joka on nykyisin hurjat 20 senttiä siis! Omillani olen asunut 15 vuotiaasta lähtien ja 14 vuotiaasta asti käynyt kesätöissä ja 16 vuotiaasta joka päiväisesti opiskeluiden ohessa. Eli osaan arvostaa rahaa ja todella tiedän ettei ruoka ole i9tsestään selvyys kun tukia en tietenkään saa eikä vanhempani ole antanut pois muuton jälkeen senttiäkään minulle! olen oppinut säästämään KAIKESSA ja nyt on sitten tilillä sen verran rahaa että lapselle tulisi kiva tulevaisuus ja saisi jotai kivoja leluja ja muutakin ylimmääräistä. ei tarvitse minun tulevien lapsieni kärsiä vanhempien virheistä ja kituuttaa itseään!
Äläpä älä toisille huutelemaan kirjoitusasusta ja oikeinkirjoituksesta. Mitä lie tarkoittaa tuo sanasi "lapsea"... olisiko lasta? Pointtini nyt oli vaan se, että kyllähän me ymmärretään näitä tekstejä, vaikka ihan tarkallaan oikein menekään :)
samalla tavalla ikää ja elämänkokemusta vuosienmukaan lisää? Ei se silleen mene että lapselle tulee vuosia lisää ja äiti jää 16-vuotiaaks? Mähän menisin jo toista kierrosta 16-vuotiaana muuten.
Huhhuh! Miettikää ihmiset vähän mitä te kirjottelette... Moni muuki täällä vois pikkusen käyttää niitä aivoja.
Täyttä toden sanaa!!
No, mummo en onneksi vielä ole.Toivottavasti en ainakaan 10-15 vuoteen tulekaan.
Vee-sanan viljely ja huuto- sekä kysymysmerkkien runsas käyttö tekevät tekstistä heti lapsellisen oloisen.
15-vuotias pystyy kyllä huolehtimaan lapsesta fyysisesti, mutta kuinka henkinen puoli sitten hoituu, onkin toinen asia.
Lapsi sitoo niin, että sitä ei sisaruksia/ muita lapsia hoitanutkaan tajua.
Omassa tuttavapiirissäni meitä oli useita teini-äitejä. Minä 19-vuotiaana lapseni saaneena joukosta vanhimpia äidiksi tulleita. Kuudesta teini vanhemmasta viisi on nyt eronnut.
Nuorena perheen perustaminen usein johtaa siihen, että vapautta aletaan sitten 5-10 vuoden kuluttua kaivata. Ja ketkä siitä eniten kärsivät, no ne lapset.
Olet 15-vuotias, siihen ikään kuuluu kapinoida, ja väittää vastaan, normaalia murrosikää. Jotkut, usein itse hylkäämisen lapsena kokeneet tai muuten vastuuta paljon kantamaan joutuneet, osoittavat sen perustamalla perheen hyvin nuorena.
Ehkä sinä olet se, joka vielä lapsensa ollessa täysi-ikäinen voi sanoa tehneensä kaiken parhaan mahdollisen lapsensa ja parisuhteensa eteen. Jopa väillä uhranneensa omaa etuaan, siitä katkeroitumatta. Paljon onnea sinulle ja toivottavasti tekstisi oli kirjoitettu täysin hermostuneena, ja antoi sinusta vääränlaisen kuvan ja oikeasti olet kypsä kantamaan suurta vastuuta jonka olet lahjaksi saamassa.
ripuloi ja oksentaa!
Pahimmassa tapauksessa huutaa kolme kuukautta yhteen soittoon.
Oliko sun äiti ylpeä sun valinnasta?
Isästä on kiva tulla ukiksi 32vuotiaana...
Ja mitäpä sanoo 16v lapsen isä, varmaan tykkää jäädä vaipanvaihtoon kun kaverit lähtee bailaamaan!
Mun mies onkin 17 vee!! (täyttää ens vuonna 18).. ja me ollaan paljon kypsempii kun ikäisemme!!!!!!
Ja lue se esim. 10 vuoden päästä:)
"mun mies on 17"siinähänvasta ikä.
miehesi menee kuitenkin varmaan inttii ..jäät yksin. helpoksi se ei jää.
ja OHO sulla on kesätyö,meinaatko sillä sun lasta elättää.
Ensinnäkään 17-vuotias ei ole mikään mies vaan teinipoika. Kerroppa meille kaikille sitten millä perusteella olet kypsempi kuin muut ikäisesi? Silläkö että pamahdat paksuks 15-veenä, luulet varmaan että lapsi teke susta jotenkin aikuisen? Tostakin jo húomaa kun yrität olla aikuisempi mitä oikeesti olet, että tosiaankin olet vielä ihan LAPSI!
Täytän itse tänä vuonna 17 ja esikoinen syntyy syyskuussa ja olen koko ajan ajatellut olevani naurettavan nuori äidiksi, mutta ehkä voinkin pyyhkiä tuon "naurettavan" ilmaisustani pois, tuon kirjoituksesi luettuani..
Yhden kesän kahden viikon minimipalkalla tehdyllä työllä et lasta elätä, eikä elättäminen todellakaan lopu sillä punaisella sekunnilla kun lapsi täyttää 18.
Ystäväni lapsen isä on 17, eikä ole osallistunut lapsen hoitoon mitenkään. Tietenkin on yksilöllistä miten osallistuu, mutta ei ole niin sanottua että kaikki 20-vuotiaatkaan olisivat yhtä paljon mukana ja tukena kuin oma tänä vuonna 21 vuotta täyttävä avokkini. Joten älä missään nimessä luota siihen että olette autuaasti yhdessä vielä muutaman vuoden päästä. Eniten tähän vaikuttavat nuoren tulevan isän kaverit, joiden pelätään nauravan kun yhtäkkiä ei ollakkaan lähdössä ryyppäämään päättäjäisten kunniaksi, vaan jäädään kotiin hoitamaan vatsavaivaista lasta.
On ihan hyvä miettiä mikä on realistista ja mikä ei. Säästyy monelta pettymykseltä kun on hieman pessimisti.
kuinkas moni ikäisesi on paksuna? se on kypsyyttä kun ei olla tuossa iässä paksuna. mitäs kun, jos nyt vielä ootte yhdessä 3v kuluttua, ja olet toista lasta odottamassa, tai vaikka et, niin miehes näkeekin jossain raflassa parempi perseisen ja kiinteämpi tissisen ei synnyttäneen gimman ja härveltää senkin paksuksi, tai vaikka ei paksuksi, mutta alkaa seukkaa sen kanssa ja sanoo sulle vaan että oot niin rupsahtanu kun katsos raskaus jättää jälkensä ja toisiin vielä rankemmin kuin toisiin. kuinkas kypsä sä ja se miehes silloin olette??
Kuulostat kyllä 12 vuotiaalta kommentteinesi. Isäsi ja äitisi ovat varmasti ylpeitä sinusta!
Ekaks, sun "mies" on vasta poika. Millä sä meinaat elättää lapses? Kesätyö on nimenomaa KESÄtyö ei mikään jatkuva työsopimus niinkun melkeen pitäisi olla. Onko sun poikaystävälläs töitä millä se mahdollisesti voi teidät MOLEMMAT elättää?
Ei se koulutus tässä nyt tärkein ole vaan se että sun tarttee kasvaa aika paljon ennen kun oot valmis vaipparalliin ja vanhemmuuteen muutenkaan. Ootko sattunu huomaamaan kuinka paljon lapsen kanssa eläminen teettää "töitä"? Sä et voi lapselles sanoo koskaan että sori, nyt ei oo ruokaa ku rahat on loppu tai että ei äitii nyt just kiinnosta tehdä sulle mitään mee jonnekki leikkii. Sun tekstistäs saa vaan just tän käsityksen että kun muksu syntyy tulee se olemaan sun vanhemmillas tai poikaystäväs vanhemmilla ja vaan siks kun teitä ei joko kiinnosta tai että tekee mieli ryypätä ja rellestää... Äläkä sano että ei sun tee mieli enää juoda koska mä vaan satun tietämään että kyllä vaan tekee...
Ja mistä tiedän että edes juot? Tekstistä voi perustella aika hyvin ihmisen perusluonteen ja sulla se on aika samanlaista ku mulla kun olin 14-15-vuotias.
Pahalla en tätä sanonut mutta toivottavasti osaat vastata edes hieman ihmismäisemmin tähän kun noi kaks ekaa mitkä luin.
T.alle 20-v, 2 lapsen äiti
en kutsu itseänikään naiseksi vaikka olen 18 WEE !!!!11111 ''miehesi'' voisi pitää pippelin taskussaan.
Sun kirjottamas perusteella oot täysi lapsi vielä, joten kannattaisi jättää se lastenteko tuonnemmaksi.
monelta tosiaanki tuntuu puuttuvan muiden kunnioittaminen kun ei tunne toista! Kaikki ihmiset eivät ajattele sellaisia että jos nuorena tulee raskaaksi nii elämä loppuu ja se on masentavaa kun ei voi nauttia nuoruusiän "villityksistä". Nuoria kyllä olette vanhemmiksi mutta ei pidä tuomita jos ei tunne! Itse en kannata kyllä varhaisiän raskautta, ja ensinnäkin periaatteisiini kuuluu että menen naimisiin ennen kuin saan lapsia. Mutta joka tapauksessa 15-vuotiaskin osaa varmasti hoitaa lapsia sanon niin koska itse rakastan lapsia ja kykenen täysin hoitamaan niitä. Varsinki kun oma on kyseessä niin sitä rakastaa ja hoivaa täysin sydämin! Kun kerta äippä94 olet jo raskaana niin hoida ja rakasta lastasi täysin sydämin ja jätä muut "villitykset" pois!! Muista näyttää hyvää esimerkkiä lapsellesi, älä kiroile yms.
Lycka till!:)
Eihän 15 vuotias huono äiti tarvi olla. Mutta totuus on, että 15- vuotiaan nuoren naisen elimistöä ei ole suunniteltu tulemaan raskaaksi. Nuorella riskit isommat kun elimistö vasta "kypsymässä".
Vielä 1800-luvulla oli suorastaan ihmeellistä jos nainen ei ollut saanut ennen kuin täytti 18-vuotta ensimmäistä lastaan. Normaalisti nainen sai ensimmäisen lapsen 14-16-vuotiaana. Ja nyt kokoajan jostain tunkee tutkimuksia joissa kerrotaan ihmisten olevan lisääntymiskykyisiä aina vain aikaisemmin (etenkin naisten). En nyt ole teiniäitien puolella enkä vastaan, äitejä siinä missä muutkin. Halusin vain kommentoida tuohon "elimistö ei ole valmis"-asiaan.
..ei varmaankaan nuorten fyysisestä kehittymisestä ja raskaudesta ylipäätään mitään että sitä voisi verrata nykypäivään ja nyky-ajan lääketieteeseen. Silloin myös kulttuuri ja yhteiskunta oli jotain täysin toista kuin nyt.
lapsikuolleisuus oli suurta, ja syynä nimen omaan kun lapsi raskaana.
Lähde tälle tiedolle?
Luulenpa että hygienian puute yms. oli se lapsikuolleisuuden suurin syy, eikä teinivanhemmuus.
Mitähän kiksejä tämänkin provon kirjoittaja taas sai..
Tota no sun asenteestas kyllä jo huomaa, että olet aika lapsellinen. Ei millään pahalla.. Ja jos sua alkaa ärsyttää jo tossa vaiheessa, kun "mummot" narisevat lapsenteosta, niin 15-vuotias nuori naisen alku ei piittaisi moisesta puheesta. Vaan keskittyisi aivan muihin asioihin, kuin siihen, että muut ärsyttää.
Kannattaa asennetta saada vähän kohilleen, muista susta tulee äiti, sä kannat vastuun lapsestas. Älä ole lapsellinen..
ylpeeäippä 94 toi edellinen kirjotus oli sulle.
Jos kirjoitit ihan totta, niin minusta olet hyvinkin liian nuori äidiksi. Ja 17 vuotias on myös aika nuori isäksi. Odotapas vaan, kun tenava on maailmassa, eikä mies viitsi kun pelata koneella samaan malliin ja rellestää viikonloput. (onhan tuossa iässä vielä teinejen jutut).
Sitäpaitsi peruskoulun käyneenä, sullei tule olemaan kunnon työtä (koska kesätyö on pelkkää taskuliksaa) ennen ammatin lukemista , mikä taas on pienen lapsen kanssa vaikeampi saada kuin ennen.
Noh, kyllä tuosta silti voi kunnialla selvitä, jos oikeasti on kypsä vanhemmuuteen, tosin tekstin perusteella et ole sitä. (kiroilet , ja kyselet tyhmiä) Ja toisen ois teistä hyvä tienata rahaa, muuten tulee vaikeaa.
Kohta huomaatkin kuinka raskasta kaikki on, vaikka aluksi toisin luuli.
Tulin itse äidiksi 17-vuotiaana, ja vaikka lapsen isä olikin kymmenisen vuotta vanhempi, ei hänestä ollut vastuuta kantamaan silloisten ongelmiensa takia. Aika raskasta oli muuttaa yhtäkkiä omilleen, huolehtia itsestään, opetella kaikki itsenäisestä elämästä ja hoitaa lapsi samalla! Sitä nämä "mummot" ovat varmasti tarkoittaneet, kun ovat saarnanneet sulle. Sä et vielä tiedä, mitä se tulee olemaan...
Kesätyö ei sulla paljon auta. Paljonko sä edes tienaat siellä?! Meillä päin elämiseen kuluu noin 42 000 euroa vuodessa. Miesystäväni (joka ei ole lapseni isä mutta on hyväksynyt lapseni täysin, ja toisinpäin) käy duunissa, ja mulla loppuu aikuislukio ylioppilaskirjoituksiin tänä jouluna. 22-vuotiaana ajattelen olevani erittäin nuori äiti, tosin en ole katunut. Lisää lapsia teemme, kunhan ollaan saatu mullekin työ (vakituinen) ja vähän parempi kämppä, kuin nykyinen tilava mutta vanha ja vetoinen kaksio.
Kerro mulle, millä sä meinasit sen lapsen elättää? Ethän sä helkkari soikoon ole edes lukiota tai amista tai mitään muuta sellaista käynyt! Lapsi ei sitä estä, mutta voisin sanoa että lapsi ei TODELLAKAAN OLE PARAS TAPA AIKUISTUA!
Miesystäväni on poikaystävääsi kaksi kertaa vanhempi, eikä hänellä ole mitään kiirettä lapsentekoon, kuten ei minullakaan - yksi kapinoitsija riittää toistaiseksi.
Kerro mulle ihan ekana, meinaatteko pärjätä lapsen kanssa muutaman tonnin vuosituloilla? Lapsen elättäminen on , kuten jo sanoin, helvatan kallista lystiä. Samoin myös edes itsensä elättäminen.
Jos haluat tehdä itsstäsi aikuisemman kuvan niin jätä noi huutomerkit ja vittuilut pois. Sun viestisi vain loistaa lapsellisuutasi...
Voit olla varma ettei sun miehesi ole kiinostunut lapsesta sillä miehet kehittyy myöhemmln kun me naiset. Tiedän just yhden 17 vuotiaana isäksi tulleen pojan. Hän ei ikinä vaihtanut vaippaa, katsonut vauvan perään yms. Nuori äiti sai hoitaa vauvan alusta asti ihan yksn... Ei kivaa. Poikaystäväsi on helppo luvata hoitavansa vauvaa, mutta kun todellisuus iskee pääle ja vauva "vain huutaa" niin jäät yksin... Surullista.
Sinulta puuttuu:
- Oma asunto (?)
- Ihmisten kunnioitus
- Vastuunotto
- Vauvasta huolehtiva mies
- ja ilmeiseti rahaa jolla voisit elättää itsesi sekä vauvan....
täälä tuntuu kaikilta puuttuvan tuo ihmisten kunnioittaminen.
Oletko niin paljon valmis äidiksi, että pystyt opettamaan tulevalle lapsellesi käytöstapoja? Meinaan hyviä sellaisia. Kun nyt siinä lasta odottaessasi mietit tulevaisuutta, niin mietipä samalla sitä että lapsellesi sinä olet se, joka on aina oikeassa. Hän siis tulee matkimaan juuri sinua, ei naapurin tätiä. Liikkeissä, ruokatavoissa, puheissa. Mieti mitä oppia hänelle annat. (vinkki: puhetyyli).
T: Tiinaliina
Tämähän on ihan naurettavaa kun lukee "vanhempien" viestejä täälä! Kukaan ei ainakaan mun kaveriporukasta koskaan ole ollut niin sanotusti "kypsä" äiti. äidiksi kasvetaan ja se ei kato ikää eikä kokoo! itse olin juuri täyttänyt 17 kun sain oman vauvani ja ihan hyvin on 3 vuotta pärjätty ilman mitään taloudellisia tai muunkaan laisia ongelmis. En ole rajottanut eläämääni sen jälkeeen muulla kun että uloos ei mennä juhlimaan joka vkl. Koulutuskin on tässä samalla hankittu oppisopimuksella. Poikaystävä (joka siis myös lapsemme isä) ja vanhemmat ovat aina olleet tukemassa ja autamassa. Joten eiköhän sitä jokainen joka päättää pitää lapsensa ole valmis äidiksi. Onnea vaan kaikelle tuleville mammoilla =)
Ainakin sinulta puuttuu kotikasvatus kun viljelet vittua ja käyt kierroksilla siitä mitä jotkut sanoo, eikäö tärkeintä ole miltä sinusta itsestäsi tuntuu? En usko että kukaan on hyvä arvostelemaan toisen ratkaisuja ja äitiys kyllä kasvaa useimmilla lapsen myötä, ei kukaan seppä ole syntyessään. Mutta äitiys vaatii paljon vastuuta ,aikaa ja se lapsi on riippuvainen sinusta. En tiennyt että 25 on mummo jo mutta nyt tiedän senkin :) Taidan sitten itse olla iso mummo kun olen 32 . Ei se sinusta vielä äitiä tee että on kesätyöpaikka, ja jotain on pielessä kun olet noin vihainen yksilö. Keskity omaan raskauteesti ja lapsesta huolehtimiseen ,eläkä vaivaa päätäsi muiden sanomisilla. Ja 15 voi olla valmis äidiksi,useimilla tosin on teiniaika kesken ja niin tuntuu olevan myös sinulla,onnea silti raskaudesta ja toivottavasti kaikki sujuu hyvin
Itsekin olen raskaana ja täytin alkuvuodesta 16. Peruskoulu on käyty. Totta, asun vanhempieni luona ja tulen asumaankin. Kun sain selville, että olen raskaana, juttelin niin poikaystäväni kuin vanhempienikin kanssa. Teen itse, omalla rahalla suurimmat hankinnat lasta varten. Poikaystäväni (lapsen isä siis) kustantaa myös osan.
Olen ollut töissä viime vuoden eräässä kaupassa, lomaaikoina ja koulupäivien jälkeen. Jatkan työtäni siihen asti kun voin ja sitten jään kotiin. En lähde tänä vuonna opiskelemaan. Se on minun valintani. Sen että vanhempani maksavat suurimmalti osan asumiseni, yritän korvata osaksi sillä että hoidan pikkusiskoani kun kerran vauivan syntymän jälkeen olen kotona ja teen kotitöitä.
Suurin yllätys minulle oli, etteivät vanhempani suuttuneet. He kuuntelivat ja ymmärsivät minua. Halusivat että teen itse poikaystäväni kanssa valinnan. He eivät halunneet heittää minua kotoa ulos vaikka olisin sen ymmärtänyt.
Koen, että minulla on nyt asiat hyvin ja minulla on ihanat vanhemmat ja ihana poikaystävä. Kohta minulla on myös ihana vauva.
Itse olen saanut ensimmäisen lapseni aika nuorena, vaikka olinkin jo 20. Kokemusta oli lasten hoidosta paljon, melkein veikkaan, että harvalla on niin paljon, koska olin suuren perheen lapsi, ja olimme eläneet kolmen sukupolven taloudessa, eli myöskin osallistuimme isoäitini hoitoon hänen kuolemaansa saakka kodissamme. Luulin olevani kypsä. No, tavallaan olinkin.
Mutta elämä oli paljon raskaampaa kuin olin kuvitellut, vaikka lapsen isä (silloinen poikaystävä ja nykyinen puolisoni) oli 19, töissä ja opiskeli, sekä vastuuntuntoinen. Ei elänyt enää mitään hurjaa nuoruutta.
Kyllä se äitiys kasvattaa, mutta peruskypsyys auttaa paljon. Olemme kohdanneet monia murheita, mitä muut eivät, perhe on kasvanut, ja vastoinkäymisiäkin piisannut. En villeimmissä peloissanikaan ollut tajunnut, mitä oman lapsen vakava sairaus tarkoittaa, miten paljon rahaa tarvitsee lapsen elatus jne... Ja siinä vaiheessa kun jokin meneekin pieleen, niin yhteiskunnalta ei tukea heru, vaan oma tukiverkosto on oikeastaan ainoa mahdollisuus saada apua akuutissa tilanteesta. Mm vammaispalveluista ei saa eds valituskelpoisia päätöksiä. Ja nyt en puhu rahasta, vaan lainmukaisista palveluista.
Kauhulla kuuntelen nykynuorten kypsyyttä, varsinkin kun vertaan sitä omiin kokemuksiini. Kun seuraan nykynuorten elämäntapaa ja asenteita, niin pelottaa kyllä.
Terveisin 30-vuotias "mummo", joka nykyään osaa jo arvostaa kokeneempien ohjaita ja neuvojakin. Ovat korvaamattomia monissa tilanteissa.
että asiat on noin hyvin. Mutta kannattaa ottaa huomioon se, ettei se elämä lapsen synnyttyä ole aina ruusuilla tanssimista, vaikka kuinka ihana poikaystävä onkin. Ei mullakaan valittamista ole, mutta kyllä me molemmat aika lailla ollaan vanhemmuuden myötä muututtu ja monia ristiriitatilanteita tullut. Kirkoituksestasi jäi jotenkin sellainen kuva, ettet tunnu ymmärtävän mitä se todellisuus on. Mutta onnea teille ja toivottavasti kaikki menee hyvin.
T:Äiti vm. -92 ja tyty vm. -08 (sekä isi vm. -90)
Minusta on hienoa että olette päättäneet pitää lapsen, mutta haluaisin muutamia asioita sanoa joita kannattaa ajatella, asiat ovat suoraan omasta kokemuksesta ja ajattelemisen arvoisia, voi valmistautua hieman etukäteen. Toki kaikki lapset eivät ole samasta puusta veistettyjä mutta ite olen aina ns.varautunut pahimapaan ei tipu niin korekeelta mutta siis asiaan.
Olin itse 21v kun esikoiseni syntyi, kokemusta lasten hoidosta: Ei yhtään. Tunsin olevani valmis ja varmasti sitä olinkin, mutta... esikoiseni oli vaativa vauva, koko ajan oli vaatimassa huomiota, piti hytkyttää ja leikittää ihan 2kk iästä asti. Vaunuissa nukkuminen ei onnistunut enään 3 viikon ikäisen jälkeen, päiväunet piti saada nukkua sisällä ja mieluummin äitin ja isin sängyssä. yhdet päikkärit kestivät korkeinaatn 45min yleensä vain puoli tuntia. Yöt poika itkeskeli, oli vieressä tai omassa sängyssään, mikään ei ollut hyvä. Imettämisestä ei tullut mitään, poika ei huolinut rintaa vaikka maitoa olisi yllin kyllin tullut, siirryttiin korvikkeisiin johon helposti upposi 25-30e viikossa. Uni velka oli mahdoton, yöllä sai nukuttua maksimissaan 4 tuntia ja senkin noin 30min pätkissä. Päivällä ei kerennyt nukkumaan päiväunia kun poika ei suostunut nukkumaan pitempiä pätkiä, mies oli töissä ja kotiakin piti hoitaa.
Kaksi pitkää vuotta kesti tätä rumpaa, jossa välissä oli korvatulehduksia ym. Pojalla todettiin sitten refluksi vaiva eli vatsahapot nousevat kurkkuun, poika sai lääkkeet 50e/kk, onneksi rakas isäni oli pojan synnyttä halunnut tarjota vakuutuksen hänelle. Ei olisi kukkaron nyörit kestänyt muuten, kun vaippoihin upposi jo kuussa 60-70e plus ruoka ym. kulut päälle. Minulla sentään oli korkeempi äityispäiväraha kun olin kerennyt melkein 5 vuotta olemaan töissä ennen äidiksi tuloa. tilille tuli rahaa 780e/kk 100e lapsilsä, minimi äityispäivä raha kun on 340e/kk joka tulee käteen...tiedoksi vain. ja se on se summa jonka tulet samaan koska työvuosia ei ole takana.
Nyt poika juuri täytti kolme ja nykyään nukkuu yöt heräämättä, ja sain hän reilu vuosi sitten pikkusiskon joka täysin toista maata kuin poika ite. Tyttö on ollut hyvä nukkuja syntymästään asti ja syönyt aina hyvin. olen siis nähnyt myös sen puolen. Rahaa menee edelleen ja paljon. Vaippa kulut on saatu pieneksi kestovaippojen avulla mutta kaikkeen muuhun sitä rahaa meneekin. Lapset kun kasvavat nopeasti, kuukausi sitten ostettu ulkoilu puku saattaa olla jo pieni ja taas saa olla ostamassa uutta, toki kirppareilta ostettuina vaatteet on halvempia mutta menee siihen silti rahaa ja kun lapsi aloittaa hoidon tulee päivähoito maksut joka on ensimmäisesti lapsesta 233e toki tulot vaikuttavat tähän, mutta 100e pintaa se on jos on ns. normaalit tulot ja vaikka lasta hoitaisi kotona 3v asti kotihoidon tuki on 350e/kk, ja yleensä se vuokrakin pitää maksaa muut asumismenot.
Yllätyksenä tuli minullekkin moni asia vaikka olin jo 5 vuotta asunut omillani ennen lapsen syntymistä, ollut töissä ja näin. Toki pitää olla onnellinen että on lisääntymiskykyinen, kaikki ei sitä ole, mutta moneen asiaan pitää myös varautua.
Hyvää kesää teille!
En haluu arvostella ketään.. Mutta kerronpa oman kokemukseni...
Olin yläasteella ysillä kun tulin raskaaksi. Olin seurustellut lapsen isän kanssa puoli vuotta eli ihan liian vähän!! Hän oli minua viisi vuotta vanhempi, ilman koulutusta ja työtä.
Peruskoulun sain päätökseen ja todistuksen hain vatsa pystyssä. Muutimme ensimmäiseen yhteiseen kotiin ja meillä meni hyvin. Tytär syntyi syyskuussa 2006. Lapsen syntymän jälkeen menetin välit lapsen isän vanhempiin, koska he puuttuivat liikaa meidän asioihin.
Tammikuussa 2007 muutimme toiselle paikkakunnalle ja meidän suhde ei ollu enää kovin vakaalla pohjalla. (eikä yleensä ton ikästen suhteet muutenkaan ole.)
Mies kävi koulussa ja lopetti sen kesken. Ilman koulutusta vaikee saada mitään töitä. Pätkätöitä sai ja sijaishommia. Rahat oli minimissä! Ei lasta rahalla kasvateta vaan rakkaudella, mutta kyllä sitä rahaakin tarvitsee!
Tammikuussa 2008 kaikki romahti. Jätin mieheni ja muutin isäni luokse. En ole koskaan tullut toimeen isäni kanssa jos samankaton alla pitää olla. Niin siinä kävi tälläkin kertaa.
Huhtikuussa sain vuokrattua pienen yksiön täytettyäni 18 vuotta. Elin tuilla. Ja rahat oli todella tiukilla!
Stressi oli kova. Kaikki aiat muuttui yhtäkkiä. Olin yksin ja en tiennyt mitä tehdä.
Kiitän onneani, että minulla on maailman ihanin äiti, joka on auttanut paljon taloudellisesti ja muutenkin. Sitä ei voi sanoin kuvailla kuinka kiitollinen hänelle olen!
Tapasin kuukautta myöhemmin miehen, jonka kanssa edelleen seurustelen. Ja asumme nyt ensimmäisessä kunnon kodissa ja pääsen opiskelemaan enskuussa.
Vihdoin on sitä elämää, jota olen kaivannut pitkään!
Jos saisin sen hetken takasin kun olin vielä yläasteella miettisin useempaan otteeseen että kannattaako siinä iässä ruvetä LEIKKIMÄÄN AIKUISTA!
Rakastan lastani enkä ole päivääkään katunut, mutta tekisin paljon toisin jos vain voisin! Opiskelisin itselleni ammatin, hankkisin vakkariduunin ja pitäisin huolta että taloudellinen tilanne olisi tasapainossa.
Ajattelin silloin 15 vuotiaana raskaaksi tullessani että "kyllä mä pärjään" "en mä enää mikäää kakara oo" "mun nuoruus on eletty"
Villit teinivuodet mulla oli ja lapsen saaminen kyllä on muuttanut mua ihmisenä paljon ja olen rauhottunut, mutta on paljon asioita joita vois tehdä toisin.
Nykyisen miesystäväni kanssa olemme olleet VASTA reilun vuoden yhdessä. Olemme kihloissa ja tarkoitus on mennä naimisiin ja hankkia lapsia, mutta ei vielä.. ei todellakaan vielä!
Ja niinkun sanoin en halua arvostella ketään. Jokainen tekee omat päätöksensä, mutta ajatelkaa sen lapsen etua ennen omaanne! Jos ei ole rahkeita elättää ja pitää huolta pikkuisesta niin älkää ruvetko lapsia vääntämään! Niitä kerkee tehdä myöhemminkin!
Kyllä ehkä 15 vuotias on valmis äidiksi. Se riippuu paljon ihmisestä! Voin kertoa että tulet vielä monet monet itkut itkemään kun rahat ei tahdo riittää edes makaronipussiin. Niin on täälläkin itketty!
Mutta toivon että raskaus sujuu hyvin ja siitäkin eteenpäin kaikki menee niin kuin pitääkin.. :)
Minä tuon kaupasta kaksi kertaa viikossa 10 litraa laktoositonta maitoa. (juotava vähintään 6 dl/päivä/henki). Viikossa pelkkään maitoon menee rahaa 16 euroa. Eikä pelkästään maidolla elä. Rahaa menee ihan älyttömästi välttämättömäänkin, joten jos tulonlähteenä on nyt pelkästään omat vanhemmat, äitiyspäiväraha tms, niin ikuisesti sellaisen varaan ei voi elämäänsä perustaa.
Tuli laskuvirhe näin myöhään :) Tilanne on itse asiassa pahempi: 10 litraa laktoositonta maitoa kaksi kertaa viikossa hintaan 1,6 euroa / litra tekee yhteensä
32 euroa viikossa pelkkään maitoon.
me ollaan pärjätty ihan hyvin näillä omilla tuloillamme. Samaa mieltä olen, että välttämättömiin asioihin kuten ruoka, menee suurin osa tuloista. Mutta hyvin me ollaan pärjätty. Toki parempaa me halutaan ja siksi käymme koulut ja sen jälkeen sitten töihin. Tarkoitus ei olekkaan elää näillä tuloilla koko loppuikää tai tarkoituksellisesti ainakaan vääntää lisää lapsia. Mies (joka yllätys yllätys, ei olekkaan 35v, vaan mua 2v vanhemp eli) 19v. on tuttavuukisen kautta töissäkin. Me ei ehkä olla rikkaimmasta päästä, mutta onnellisia me ollaan just näin. Kaikkea ei saa rahalla. Ei se elämä aina ruusuilla tanssimista ole ja on meidänkin suhde ollut välillä kovemmalla koetuksella, mutta tähän asti ollaan pärjätty. Ja yhdessä ollaan oltu vuodesta -06.
T: Onnellinen 1v. tytön äiti
Nuoret tytöt vissiin luulee, että heistä kasvaa yhdessä yössä aikuisia, fiksuja naisia, kun tulevat äidiksi. Siinä kait se syykin miksi niitä lapsia haluavat, kun haluavat tuntea itsensä enemmän vakavemmin otettavaksi.. Huono itsetunto siis?
Nyt näitä viestejä luettuani olen huomannut, että lähes yksinomaan teinit, jotka puolustavat omaa äitiyttään, käyttävät kauheasti huutomerkkejä. Se saa mielestäni tekstit kuulostamaan hukassa olevan lapsen puheenvuorolta/avunhuudolta, jossa omaa itseä kohtaan koettu kritiikki saa panikoimaan, kun ei olla aivan varmoja itsekään mitä ollaan tekemässä. Ja se kirjoitusasu: "vittu ku tiedäx sä mite valmis mä oo äidiks!?!". Tuollaista kieltä käyttävän keskenkasvuisen tytön minäkin olisin äidikseni halunnut, onnekseni vain en saanut. :)
kesätyöpaikka. Sillähän sitä pitkäle pötkiikin.
Sääliksi käy vauvaasi.
Minä sain esikoiseni kun olin 16v.. nyt tyttö täyttää ensikuussa 1v ja toista olen jo odottelemassa:) Hyvin ollaan pärjätty ja en päivääkään ole katunut, että tein lapsen puolisoni kanssa. Asumme kolmiossa ja nyt hakusessa neliö kun perheeseemme tulee siis toinen lapsi. Perheeseemme kuuluu näin kokonaiduusessaan: Minä, puolisoni, lapsemme, maha-asukki,kissa ja muutama jyrsijä. Elämä äitinä mielestäni on mitä parhainta aikaa! Koskaan en muutekaan ole ollut mitään "Bileihmisiä" ja alkoholi ja tupakka on minun teinivuosistani jäänyt kokonaan pois jo ennen raskautta. Olen siis aina ollut kunnon "kotihiiri" :) Harmittaa, että teiniäidit saamme yleensä niin negatiivista ilmaa. Toiveeni siis, että ei yleistettäisiin niin paljon, koska kyllä meitä kunnollisiakin teiniäitejä löytyy.
Ensinnäkin kukaa ei voi olla kateellinen teiniäidille. Vaikka oletkin kesätöissä, luuletko niiden rahojen riittävän loppuelämäksesi maksamaan kustannukset, lapsestasi, tuskin. Kovin moni teini jää yksinhuoltajaksi, varsinkin tuossa iässä. Mihin tää maailma on menossa? Kohta ala-asteelaisetkin alkaa vääntää lapsia. Otatteko koskaan huomioon että te joudutte ottamaan ison vastuun kun vasvatatte lapsen siihen 18vuotiaaksi. Ei kovinmoni nuori haluaisi pilata nuoruuttaan, saa niitä lapsia myöhemminkin ja silloin se olisi järkevämpää kun olisi opiskelty, oltu töissä, olisi säästössä rahaa... HUOH!!
Sinun iässäsi ei voi vielä edes sanoa että seurustellaan vakavasi jos olette olleet noin 2kk yhessä ni jes. On se kiva kun lapsi kasvaa ja yrittää "äidiltään" kysellä asioita, mutta äiti ei tiedä koska on itse niin pentu ettei tiedä maailman menosta vielä mitään !! Koska olet alaikäinen joudut sossujen kanssa olemaan yheydessä ja kauan ja vieläpä olemaan sossun elätti, hahha !! Voisitteks te teinit ajatella, jos teidän on pakko ruveta sextailee ton ikäsinä ni kannattaisko käyttää PILLEREITÄ ni ei tulis enempää vahinkolapsii tähän maailmaa... lapsi parast !!
Vai oikein puolisosi kanssa, huoh. Kaksi lasta on perustanut kimppakämpän ja leikkii perhettä. Miten helvetissä voit tietää ettet koskaan ole ollut bileihmisiä kun olet noin nuori???? Ei kai suurin osa ihmisistä tuossa vaiheessa vielä ole bileihmisiä kun ei ole edes nähnyt mitä bilettäminen on! Ja vai että alkoholi ja tupakka on sun teinivuosista jäänyt pois, no joo, sä olet vielä teini ja elät teinivuosiasi, älä kirjoita kun kokenut aikuinen. Suurin osa tuon ikäisistä on vielä kotihiiriä oman äidin ja isän luona. Niin kuin normaalit perheet ja kakarat tekee!
Ihmetyttää nämä EI-teiniäidit/lapsettomat jotka käy täällä vinkumassa meille tuleville teiniäideille/jo teiniäideille.
Tämä on teiniäidit ja -isä foorumi...Menkää purkamaan ongelmianne meitä kohtaa jonnekin muualle.Nuoret äidit ovat varmasti yhtä hyviä kuin 25 vuotiaat.Onhan sekin tietenkin yksilöllistä,ei parane yleistää.
Itse ole 18 vuotias,vakaassa parisuhteessa.Kova vauvakuume päällä."vakituinen" työpaikka (olen oppisopimuksella). Olen mielestäni varsin kypsä äidiksi.
Ollaan nyt puhuttu jo vuoden verran lapsista ukkoni kanssa ja ollaan punniteltu vaikeuksia sun muuta,että eiköhän se vauvan teko homma ens vuoden alusta lähtien ala toimimaan ilman ehkäisyä.
Ja sitten vetoon tohon edelliseen kirjoitukseen :"Vai oikein puolisosi kanssa, huoh. Kaksi lasta on perustanut kimppakämpän ja leikkii perhettä. Miten helvetissä voit tietää ettet koskaan ole ollut bileihmisiä kun olet noin nuori???? Ei kai suurin osa ihmisistä tuossa vaiheessa vielä ole bileihmisiä kun ei ole edes nähnyt mitä bilettäminen on! Ja vai että alkoholi ja tupakka on sun teinivuosista jäänyt pois, no joo, sä olet vielä teini ja elät teinivuosiasi, älä kirjoita kun kokenut aikuinen. Suurin osa tuon ikäisistä on vielä kotihiiriä oman äidin ja isän luona. Niin kuin normaalit perheet ja kakarat tekee!"
itse en ole koskaan ollut bileihminen,vaikka nyt teidän mielestä olenkin vielä ihan kakara.Kyllä olen käynyt tyttöjen kanssa baarissa,mutta pariin paukkuun se on aina jäänyt,mitä sielä baareissa on muuta kuin tuhannet humalaisia ihmisiä,jotka ei tajua maailman kulusta mitään..Ja laitan mieluummin rahani johonkin muuhun kuin kaataisin kurkusta alas joka toinen v.loppu.
teini. Täysi-ikäisyyden ikäraja on 18 vuotta.
Niinhän kyllä on,mutta silti kuulee koko ojan,että "et kai meinaa teiniäidiksi?"
13 = thirTEEN
14 = fourTEEN
15 = fifTEEN
16 = sixTEEN
17 = sevenTEEN
18 = eighTEEN
19 = nineTEEN
Teini -nimitys tulee englannin kielisistä luvuista 13-19.
meillä täällä Suomessa täysi-ikäisyyden raja on 18-vuotta. Ja 18-vuotiaalla on täällä aivan sama vastuu kuin vaikka 50-vuotiaalla. Mielestäni jo ennen täysi-ikäisyyttä täytyy optella vastuunkantamista ja perus asiat elämisen ja toimeentulon kannalta.
18vuotias vastaa omista teoistaan jne muttei kerro vielä todellisesta aikuisuudesta yhtään mitään. Moni 25vuotiaskin on vielä ihan "lapsi" käytökseltään ja elämänasenteeltaan.
EI TULE. Katsopa vaikka wikipediasta sana teini.. Alunperin tarkoittanut opiskelijaa eli n.16-2jotain -vuotiasta..
Lälläslää :DD
Esikoiseni on 1v2kk ja toinen raskaus on 26. viikolla.
Ensinnäkin haluan sanoa, että aloituksesi ei ole kovin kypsän kuuloinen. Ei sillä, että kaikki vanhemmat kirjoittaisivat poikkeuksetta kypsiä viestejä.
Sanot, että olet erittäinkin valmis äidiksi. Itse aloin odottaa esikkoa 19-vuotiaana. Teini en enää todellakaan ollut, mutta en kyllä valmis äitikään. Kasvoin äitiyteen, kuten siihen yleensä kasvetaan. Kukaan ei ole seppä syntyessään. Ihan samalla tavalla sinäkin iästäsi huolimatta voit kasvaa äidiksi. Niinkuin joku kolmekymppinenkin. Sinusta voi tulla oikein hyvä äiti. Tai sitten oletkin vielä liian lapsi siihen vastuuseen. Emme me tiedä. Etkä oikeastaan sinäkään tiedä, ennenkuin olet konkreettisesti todennut mitä on olla äiti.
Sinä ET tiedä millaista äitiys on, et tiedä kuinka helppoa tai vaikeaa sinulla tulee olemaan. Kaikkein vähiten varmaan tajuat sitä, kuinka kiinni tulet olemaan lapsessasi. Minä en todellakaan olisi ollut valmis äidiksi sinun iässäsi, ehen. Sen sijaan olisin voinut kyllä kuvitella olevani, koska muutenkin kuvittelin olevani kovinkin aikuinen. En minä osannut ajatella asioita "laajasti" ja pitkälle. Pyhpah. Silti minusta olisi voinut tulla hyvä äiti. Sinun kannattaa siis pitää mielessäsi, että sinä todella, ihan oikeasti, olet vielä itsekin lapsi. Odota vain, viiden vuoden päästä ymmärrät, että näin todella on. Jotta olisit fiksu ja kypsä, sinun täytyy tietää että sinä ET ole vielä aikuinen.
Varmaan sen takia ne yli 25-vuotiaat "mummot" vauhkoaa, koska usein sinun iässäsi kuvitellaan olevansa kovinkin aikuisia. Hyvä äitiys ei kuitenkaan ole iästä kiinni vaikka kuka sanoisi mitä. Mutta se nyt vain on fakta, että kun puhutaan LAPSISTA ja AIKUISISTA, niin niissä kahdessa on aivan vissi ero. Sitä sinun iässäsi on vain vaikeaa ymmärtää. En minäkään sitä silloin yläasteella älynnyt, luulin vain itsestäni kaikenlaista.
sen että ihmiset eivät ole samanlaisia. Sinun tekstistäsi saa sellaisen käsityksen että jos sinä et ole tiennyt ja ymmärtänyt, ei ymmärrä muutkaan.
Ja luulisin että tiedät ettei 15v ole enää lapsi. Mutta ei kyllä vielä aikuinenkaan.
Mutta muuten kirjoitit ihan asiaa :) Äidiksi kasvetaan.
Itse sain esikoisen kun olin täyttänyt 19v, raskaaksi tulin 18v iässä. Nyt tulossa toinen, ensi kuussa laskettu aika. Olin ihan hukassa kun alkoin odottamaan esikoista. Vauvoista ei ollut minkäänlaista kokemusta.
Mietinkin tuota, ymmärtääkö joku tuon lapsijutun vähän väärin. Kyllä 15-vuotias on lapsi, ei toki mikään pikkulapsi. En tarkoita sillä sellaista että olisi täysin kyvytön huolehtimaan itsestään, saatika muista. Ehkä parempi olisi sitten sanoa "lapsi". Siksi sanoinkin, että aloittaja voi aivan hyvin kasvaa hyväksi äidiksi, juuri siksi hän voi kasvaa, koska hän ei ole pikkulapsi. 15-vuotiaalla voi olla hyvin järkeä päässä, mutta ei se muuta sitä tosiasiaa, että silloin ei olla vielä niin isoja kuin usein itse kuvitellaan. Usein on myös niin, että juuri ne jotka luulevat olevansa kovinkin kypsiä, ovat juuri niitä jotka eivät ole. Toisaalta kapinallisuus ja itsensä etsiminen kuuluvat tuohon ikään, ehkä se todellinen kypsyys jää sitten toisinaan piiloon.
Mutta kerronpa vähän omista taustoistani.
Muutin pois kotoa juuri 15-vuotiaana, yli 400km päähän vanhemmistani. Halusin aloittaa uuden elämän heti yläasteen jälkeen. Ja sille tielle jäin. Vanhemmat auttoivat alussa rahallisesti, mutta muuten huolehdin itse itsestäni. Olin "lapsi", mutta en tietenkään mikään pikkutenava. Minä pystyin huolehtimaan itsestäni ja minulla oli myös järkeä päässä, olin mm. hyvin tarkka siitä millaista seuraa itselleni valitsin. Kännispäissään en huidellut kylällä, kuka minusta olisi huolehtinut? Muutettuani kasvoin paljon henkisesti, ja huomasin etten yläasteella vielä ollut läheskään niin "aikuinen" kuin olin ajatellut. Toisaalta huomasin myös, että osasin ajatella oikeasti ihan kypsästikin. Kun nyt ajattelen seitsemäs tai kahdeksasluokkalaisia, niin kyllähän he ovat täysin lapsia vielä (minulla on sen ikäisiä sisaruksia). Toiset heistä ovat luonnollisestikin toisia "järkevämpiä", mutta yksikään ei ole läheskään aikuinen. Yhdeksäsluokkalainenkin on vielä "lapsi", mutta jo lähempänä aikuisuutta, ja sen ikäiseltä voi kyllä odottaakkin vähän aikuisempaa käytöstä.
Aloittajasta vielä.
Voihan hän olla kypsä. Jo päätös lapsen pitämisestä ja vastuunottamisesta on kypsä. Toivon vain, ettei hän ajattele liian naiivisti äitiyden tuomista haasteista ja muutoksista, joita hänen elämäänsä tulee lapsen myötä. Toki hän voi suoriutua erinomaisesti! Se riippuu juuri siitä, kuinka kypsä hän on henkisesti.
Eräs tuttuni sai lapsen 18-vuotiaana. Oma elämä meni edelle, hän juoksi baareissa ja miesten perässä lapsensa kustannuksella. Hän oli jo aikuisen iässä, mutta äitiyteen hän ei nähtävästi ollutkaan valmis. Nyt hän syyttää lapsen isää lapsen huonosta itsetunnosta, ei ilmeisesti tiedä että lapsen itsetunnon pohja luodaan jo vauvana ja äidin läsnäololla on paljonkin merkitystä. Edelleenkin hänen kasvatuksensa on hyvin tuulen mukana menevää. Lapsella on säännöt, mutta jos äitiä ei huvita pitää niistä kiinni, niin niistä ei pidetä.
Ei hyvä äitiys katso ikää, olen ehdottomasti sitä mieltä. Siitä se on kiinni, mitä siellä korvien välissä on. Aloittajalle toivon kaikkea hyvää ja onnistumista elämään, mutta pikkuisen kannattaa ajatella asioita "pessimistisemmin" ettei kaikki tulisi täysin yllätyksenä. Täysin negatiivinen ei tietenkään pidä olla. Kyllä tuo tuttunikin ajatteli olevansa valmis äidiksi, mutta oliko hän sitä kuitenkaan?
Kaikkea hyvää sinulle ja vauvallesi. Itselläni yksi lapsi ja aviomies. Lapsi oli erittäin toivottu ja sain tyttäreni 25-vuotiaana. Nyt olen 27-vuotias. Haluan vain sanoa sinulle, että parisuhteen, työn ja vauvan hoidon/ lapsen kasvatuksen kuvittelin paljon ruusuisemmaksi odotusaikana. En halua pelotella, mutta totuus on se, että lapsen saannin jälkeen kaikki muuttuu todella. Toivon sinulle voimia valvomisiin ja toivon sinulle apua lähimmäisistä. Ei tule olemaan helppoa, mutta soitellen sotaan ei kannata lähteä, tietynlainen määrätietoisuus ei tietenkään varmasti ole pahasta. Tiedosta kuitenkin, että nuoruutesi on pian oikeasti ohi ja aikuisen elämä alkaa. Pieni viaton ihmiselämä tarvitsee sanoinkuvaamatonta huolenpitoa ja turvaa. Lisäksi perustoimeentulo on kuitenkin aika tärkeä asia myös lapsesi kannalta. Hänhän on vastuullasi seuraavat 18 vuotta ja luultavasti haluat tukea häntä myös myöhemmin.
Itse ehdin elää nuoruuteni, kouluttautumaan korkeasti sekä hankkimaan ammatin, jolla pärjään lapseni kanssa, jos vaikka joutuisin yh:ksi tai leskeksi (itselläni paha vika aina ajatella pahimman skenaarion mielessäni :)). Kunnioitan todella syvästi teitä kaikkia hyviä teiniäitejä. Ei ikä/ammatti/tulotaso katso hyvää äiteyttä - siihen kasvaa, MUTTA, se mistä te joudutte jäämään paitsi eli nuoruudestanne/koulutuksesta (toki voi kouluttautua myös lapsien yhteydessä, mutta aina se on haastavampaa)/kasvamisesta helpommin aikuiseksi, on suuri asia. Sinulla on teiniangstia vielä kirjoituksesta päätellen. Pelottaa sinua pitäisi, niin kuin kaikkia aikuisia vanhempia jossain määrin. Unohda uhma ja keskity tulevaisuuteen nyt todenteolla, jotta voit myöhemmin olla todella ylpeä oikeasti suorituksestasi, mikä ei tule olemaan millään tavalla helppo.
Kesätyö on hyvä juttu, mutta entä se vakituinen työ? Oma/vuokra-asunto? Vauvan tarvikkeen? Myöhemmin lapsen retket/harrastukset? Ihan mielenkiinnosta asutko omien vanhempiesi luona vielä vai millaista ratkaisua mietit? Lapsen isä onko kuvioissa? Itse olen syvästi kiitollinen miehelleni, jota ilman olisi ollut vaikea selvitä 4 kk:den koliikista, etenkin kun isovanhemmat asuvat useiden satojen km:ien päässä. Sinun kannattaa myös miettiä hieman, miten aiot elättää teidät myöhemmin. Toivottavasti vanhempasi auttaa sinua tulevaisuudessa selviytymään, mutta nyt sinun pitää miettiä, miten aiot elämäsi rakentaa (yhteiskunnan tukien varaan vai jotenkin muuten?). Tämä viesti on sinulle oikeasti kannustukseksi, mutta pitänee todeta, että mikäli olisin 15-16-vuotiaana saanut lapsen, en tiedä miten olisin selviytynyt.
Tämä oli oikein hyvä kirjoitus aloittajalle, juuri näin!
kyllä rupee raivostuttaa kun lukee tällästä paskaa, suoraan sanottuna. Mitä sä 15v ylpee äiti tiedät elämästä? miten sä oot valmis kantamaan vastuuta viattomasta ihmisen alusta kun sä et osaa edes omasta ehkäsystä huolehtia. Miten sä voit väittää olevas hyvä äiti ja huolehtia lapsestas, kun et oo itestäskä huolehtinu. Miten voit kuvitella että rakkaus lasta kohtaan riittää takaamaan hyvän lapsuuden. kyllä kun lapsi syntyy ja sä näät sen ekaa kertaa, rakastat sitä lasta enemmän kun voit ikinä kuvitella, haluat sille vain parasta, niin henkisellä tasolla (rakkaus, huolenpito) kuin fyysiselläkin (harrastukset, lelut, vaatteet ym.) ei sitä kuule pyhällä hengellä ja hyvillä tarkotusperillä pitkälle päästä..sama tulevaisuus sillä lapsella on sit edessä ku sulla..niin se vaan on..ei se omena kauas puusta putoa..sitäkö säkin haluut..oot sitte oikeesti mummo 30 vuotiaana, kyl on hienoo..turha täälläkin on yrittää järkee päähän takoa..kun ei siellä montaa elävää aivosolua oo nähtävästi ollu alkajaisikskaan..sääliks käy noita lapsi parkoja, ihan todella..noh, onneks meitä muita veronmaksajia on, ni saa teiän mukulat ruokaa suuhunsa..Suomessa kun on kaikki mahdollisuudet opiskella, elää vapaasti, nauttia...ni se pitää sit vetää vessasta alas, mikä mahtava tulevaisuus sossun jonossa onkaan..älkääkä te jo päälle 30 muinoin teininä lapsenne saaneet tulko yhtään leveilee tänne kuinka ylpeenä vältitte sossun luukun ja pärjäsitte ihan ilman, niin teiän ois kuulunukkin..ja oon varma siitä että teidänkin elämä ois ollu montaa murhetta ja stressiä vähäsempi kun oisitte sen kumin sillon muinoin muistanu ottaa käyttöön..sitte päädytään jonnekki siwan kassalle/lähihoitajaks persettä pesee tai muuhun lähes palkattomaan työhön ja oi että lapset nauttii..hohhoijaa...tosiaan, kuten sanoin, turha täällä on jaaritella..jos on tyhmä, niin on tyhmä..ei siihen järkipuheet auta..
..mielumminko kultuta veroja narkkareiden,juoppojen ja maahanmuuttajien tukemiseen?
mielummin kyllä vähävaraisten lapsiperheiden tukemiseen(LUE:ei pelkkien teiniäitien ym.) sillä suomessa on paljon kaiken ikäisiä vähävaraisia perheitä. :)
Mikäs sun ongelma on? Et kyllä paljoa tiedä asiasta mistä saarnaat. Mitä ehkäsyyn tulee, ni ootko ikinä kuullut, et ehkäsystä huolimatta voi tulla raskaaksi? Itse voin ylpänä sanoa, että on aina ollut ehkäsy käytössä, mutta siitä huolimatta tulin 15-vuotiaana raskaaksi. Et ihan oikeesti niit raskauksii tulee ehkäsystä huolimatta. MYÖS TÄYSI-IKÄSILLE. Omasta elämäntilanteestani voin sanoa, ettei se äitiys ole mitään estäny. Samalla tavalla jatkan opiskeluja, ku alunperin oli tarkoitus jatkaa yhdeksänneltä. Mulla nyt vaan sattuu olee 2v. kotiäitinä tässä välissä. Haittaako se SINUA jotenkin? Onks se SULTA pois? Ja edelleenkään (aikasemmis kirjotuksis mainitsin jo) ettei meidänkään perhe ole sossunrahoja käyttänyt sitten senttiäkään.
Ja taitaa ne huostaanotetut lapset ja vieroitushoidossa olevat narkkarit maksaa sossulle paljon enemmän, kuin mitä esim. niille maksais se jos ne laittaa jollekin vähävaraiselle lapsiperheelle toimeentulotukea. Laitosasuminen jos mikä ni on kallista. Ei mekään mitään rikkaita olla, mutta me ollaan onnellisia (ja se on musta täekeempää ku raha) ja ollaanpahan ainakin vältytty sossun oveen kolkuttamiselta/omilta vanhemmilta rahan ruinaamiselta.
Kyse ei ole siitä ettet olisi valmis vaan se että oot itsekin penska, sulla ei ole koulutusta. Mahtaako olla ees miestä vierelläs(siis lapsen isä)? Mites meinasit lapses elättää kun lapsen kasvatus 15 vuotiaaksi maksaa suomessa monta kymmentä tonnia? Entäs työt? Etkö halua edes joskus käydä viettämässä iltaa ystävies kanssa? ethän sä voi sitä lasta aina hoitoon jättää.
Ite oon kohta 20 vuotias ja hirvee vauvakuume ollu päällä viimiset neljä (4) vuotta mutta onneks on järki aina voittanu, oon löytäny uuden ihanan miehen, opiskelen ja sitten kun opiskelut olis valmiita ni sais töistä vähän rahaa säästöön ettei ois heti tiukkaa kun kelalta enkä sossusta mitään rahaa todellakaan hae. Oon saanu viettää nuoruuttani vapaasti ja niinkuin halunnut, voinut lähteä extempore vaan jonnekin. Sitten kun se vauva tulee niin sitten se on lähinnä sitä että mihinkään ei voi mennä ilman suunnitteluja ja kampaajalle ja shoppaamaan turha kuvitellakaan kun äijä on aina töissä. Ihan tyytyväinen oon tiehen jonka valitsin, lapsi kun ei ole lelu minkä kanssa voi leikkiä kun itse haluaa ja lasta varten pitää herätä kesken yötä joissain tilanteissa.
Hyvänpäivän tuttuni on vuotta minusta nuorempi ja käyttäytyy ikäisensä mukaisesti kyllä ja nyt on lapsen saanut, ensimmäisen kerran teki abortin ja sitten löysi uuden miehen ja suunnittelivat lasta kahden kuukauden tuntemisen jälkeen ja sitten tuttu pamahti paksuksi ja sitten iski kriisi ja teki abortin ja sitten sopivat miehen kanssa hommat ja pamahti taas paksuksi ja myöhemmin itki että pitääkö taas tehdä abortti kun isä sanoi ettei lasta haluakkaan ja no lapsi syntyi ja kyseinen ihminen tuli sitten moikkaamaan minua niin nainen oli erittäin väsynyt ja vauva oli likaisissa vaatteissa ja äiti paineli suoraan sisälle tullesaan tupakalle ja jätti alle kuukauden ikäisen vauvan yksin sängylle itkemään. Että tällaisista tapauksista vain yrittävät nämä " 25 mummot" kertoa ja sanoa että niin ei lasta hoideta. Mitäköhän lepsennekin sanovat kun kuulevat että ootte ollu 15 vuotiaita kun ootte saanu ne? itse kyllä ajattelen kuinka lumppuja tuollaiset ihmiset ovat kun koulutuksena vain peruskoulu. lapsi raasut.
Kaikki teiniäidit eivät ole samanlaisia. On monia yli 30-vuotiaita äitejä joilla ei ole ammattia eikä tietoa lapsen isästä ja mahdollisesti vielä päihdeongelma. Ja he elävät sossun rahoilla. Mutta ei se mitään, koska he ovat kypsiä aikuisia, niinkö? Vaikka teiniäidillä opiskelisi, hänellä olisi lapselleen isä joka käy töissä eikä hän eläisi tarvitsisi sossusta rahaa, hän on silti huonompi äiti koska ikää nyt sattuu olemaan liian vähän. Ihmettelen.
itse 20 vuotias,kaksi ihanaa poikaa 4-ja 2-vuotiaat. opiskelen lähi-hoitajaksi ja siitä lähden kuntoutus puolelle.
huomaan tämän kirjoittajan tekstistä lapsellisuuden,ei pahalla mutta sen juuri että olet käynyt muutaman kerran tätä palstaa lukemassa ja päätit jakaa tätä virtaavaa viisauttasi muille.
mitäs tukia tuleva äiti saa kelasta? (vinkkii: tässä ei ole iällä mitään tekemistä :))
Että lapsi on hirvä rasite/este eikä silloin ole enää sitä omaa aikaa.
Onkos mussa joku vika etten ole niin turhamainen että kävisin kampaajalla tm. koska osaaan itse tehdä sen aivan yhtä hyvin.
...ja lapsen kanssa et voi lähteä kauppaan? ...koska???
Ja ihan vinkiksi sitten kun sinä olet joskus lapsen saamassa niin silloin kun oma lapsi syntyy ei ole ensimmäisenä mielessä uus tukka tai se että mitä shoppaa seuraavaksi :D
Lapsi kasvaa, ei hän tule aina olemaan vauva.
Teiniäidit on äitejä siinä missä vanhemmatki ihmiset. Mulla on monen ikäisiä äitejä kavereina ja ihan siinä hoitaa nuoremmat muksunsa kun vanhemmatkin. Se on sitä ennakkoluuloa, vanhat ihmiset elää vanhan kansan perinteiden mukaan, mummojen järkeen ei käy se että 15vuotiaat osaavat lapsensa hoitaa ja niitä rakastaa.
Kuinkahan monta viestiä jätinkään lukematta, kun "aikuiset" viljelevät asiaankuulumatonta tekstiä....
Tekstien perusteella suurinosa taitaa henkisesti olla siellä 13-15 vuotiaan tasolla!
Mutta muistakaahan "hyvät rouvat" asenne paistaa läpi, ja miettikääpä millaisen roolimallin annatte lapsillenne.
jonka alle tienaavat eivät saisi tehdä lapsia yhteiskunnan elätettäväksi. Tuollainen keskiansio 2.500 - 3.000 euroa per vanhempi on ehkä sopiva summa.
Hyvä vitsi...
Olen 14, tänä vuonna kuitenkin 15. Olen luultavasti raskaana, ja minulla on ollut aiemmin vähän tällaisia "teini-iän ongelmia" tai miten se nyt sanotaan...
Tunnen olevani valmis huolehtimaan lapsesta, sanoo sitten ihmiset mitä haluavat.
Antaakohan sossut minun pitää lapsen? Peruskoulu olisi käyty melkein loppuun, kun vauva syntyisi?
Tee abortti. Ei ole oikein lapselle tarjota hänelle huonoja lähtökohtia elämään. Peruskoulu ei riitä tässä maailmassa mihinkään. Mitä vikaa abortissa on? Voit tarjota lapsellesi tulevaisuuden roskaväki kastissa.
Viestin aloittajalla oli kyllä vähän huono asenne äidiksi ryhtymisen suhteen. Vittua sinne ja tänne, no tiedät varmaan mitä teet sitten kun kasvat muutaman vuoden.
Vai olisiko niin, että lapsen tuleva mummi joutuukin kasvatusäidiksi.. Miten tuntuu siltä.
Mutta hei, edellinen kirjoittaja on kyl kans vähä hakoteillä.
Toi sinun aborttikirjoitus nosti ainakin mun selkäkarvat pystyyn.
Itse jos olisin tullut raskaaksi 15-vuotiaana, en olisi tehnyt aborttia. Olisin antanut lapsen adoptioon.
Ja tiedoksi vielä tohon, itse oon 19-vuotias, raskaana ja mulla on vain peruskoulutus tähän asti. Ja muuta koulutusta nyt ei tulekkaan ainakaan 2.vuoteen, koska haluan olla lapseni kanssa mahd. kauan.
Joten sinun tekstisi kyllä on.. Noh.. jokseenkin vihamielistä.
Toivottavasti itselläsi ei tuollaisella ajatusmaailmalla ole lapsia kontollasi. TAI JOS on.. toivon etteivät he opi moralisoimaan ihmisiä samalla taalla kuin itse teet.
vielä sen verran, että hyvin aikuismaista kommenttia täällä muillakin.. Otsikkona jo "HEI KUULES KAKARA" voi helvetti sentää :D
Menkää hyvät ihmiset peili eteen ja miettikää vähän omia tekemisiänne.. Huuhuh..
Mä luulen että sossu voi laittaa sinun äitisi huoltajaksi..
tai ottaa teidän johonkin turvakotiin lapses kanssa! turvakodit on ihan hyviä paikkoja..
ja et sä koulua pysty loppuraskausajasta käymään.
testi toki kannattaa tehdä jos kuukautisia ei näy!
mutta ei kannata kiirehtiä sen kanssa.
itse olen nuorempana monta kertaa kuvitellut raskautta ja monen monia testejä tehnyt turhaan... :)
Kysyit mitä sinulta puuttuu. Vastaus on, että :
1. Lapsi tarvitsee molemmat vanhemmat ja tapauksessasi on todennäköisesti kyse vahingosta eikä suinkaan kumppanin kanssa vakaasti harkitusta päätöksestä hankkia lapsi. Joten mitä tämä tuleva lapsen isä tekeekään työkseen?
2. Kesätyöpaikka ei takaa tulevaisuutta kovinkaan pitkälle, joten ei ole verrattavissa vakituiseen työpaikkaan. Joten millä tuloilla olit suunnitellut elättää lapsen? Et kai vaan vanhemmiltasi ruinaamalla tai kolkuttelemalla sossun luukulle? Nimittäin se ei ole vastuunkantoa asiasta.
3. Asut vielä todennäköisesti kotona, joten vanhempiesi harteilleko ajattelit sysätä lapsen, kun menojalka vipattaa? Ajattelet liian yksinkertaisesti.
4. Ennen kaikkea sulta puuttuu elämän kokemus, ammatti, vakituinen tai määräaikainen työpaikka.
maailma valmis kaikilla kolmekymppisilläkään? Ihan turhaa noihin raha-asioihin vedota.
t. 22v. työtön odottaja
1.) Itse nuorena äitinä (-92, lapsi -08) voin sanoa että ainakin mulla ja niillä teiniäideillä ketä tunnen on enimmäkseen miehet ihan kuvioissa. Sattuneesta syystä kaveripiiri koostuu lähinnä niistä ikäisistäni vanhemmista.
2.) Me ollaan kyllä pärjätty ihan hyvin omilla tuloillamme. Ei olla lapsen isovanhemmilta rahaa ruinattu eikä sossun oveen kolkutettu. Että lakatkaa tekemästä omia johtopäätöksiä asioista, joista ette tiedä vattuakaan.
3.) En tiedä aloittajasta, mutta itse en asunut 15v. enää kotona. Siitä lähtien kun raskauteni tuli julkiseksi tiedoksi, muutin pois vanhempien nurkilta. Ja kun menojalka vipattaa niin joo, se lapsi on joko isovanhemmilla, kummeilla tai sitten isä jää kotiin ja jonain toisena viikonloppuna minä jään vuorostani. Mitä pahaa siinä on, että nuoret vahemmat haluavat irrotella? Jos olisin 30 ja sanoisin meneväni viihteelle, niin kaikki olisivat sitä mieltä, että "hyvä juttu ja ymmärrettävää, kun olet kokoajan lapsen kanssa", mutta jos on alle sen maagisen 18v. rajan, niin heti kommentoidaan jtn tyyliin "pitääkö niitä lapsia tehdä sitten niin nuorena?!"
4.) Ja sitten ihmetellään kun ei enää saada lapsia. Tai sitä miksi synnyttäjien keski-ikä kokajan kasvaa ja sikiöllä on suuremmat riskit olla vammainen. Ei niillä kolmekymppisilläkään ole elämä aina raiteillaan vielä. Elämänkokemusta saa sen vanhemmuudenrinnallakin.
No päätellen viestistäsi sinulta ainakin puuttuu järki ja todellisuudentaju. Onko mielestäni esim. 25-40 -vuotiaat mummoja? Huhhuh...
Just joo... peruskoulu käyty. Sillä ei kuule pitkälle mennä, ajattelitko sitten käydä amiksen (et varmaan lukioon pääse) lapsi tississä kiinni imemässä? Onneks on ees kesätyöpaikka... mitä teet? Haravoit lehtiä seurakunnan hautausmaalla 5,5 euron tuntipalkalla? Sillä elätä sitten lapsesi?
Kasva aikuiseks ja käy vähän vielä kouluja, hanki järkeä ja vastuullisuutta ja rupee sitte hommamaan muksua.
mutta ei se sullakaan ihan kohdallaan ole. Itse ehdin juuri ennen tyttäremme syntymää käydä maha pystyssä peruskoulun loppuun ja suoriuduin yli 8 keskiarvolla. Ehdin myös täyttää 16 muutaman kuukauden ennen työn syntymää. Nyt olen 17, tyty 1 ja syksyllä 2010 aloitan lukion.
Ps. Älä dissaa hautausmaan haravoijan työtä, tärkeää sekin on ja joku sitäkin tekee. Tarvitaan niitä siivoojia sun muitakin. Ei kannata mennä liian ylimieliseksi.
vaikka kielenkäytöstäsi.
provo
Enpä tiedä onko 25v mummo... mieti itseäs 15vuoden päästä, voit olla jo mummo kun olet 30vuotias ja sun lapses ilmottaa että on raskaana ja on 15. olin itse 17 kun rupesin odottamaan esikoistani ja kyllä tähän 6vuoteen on mahtunut ilon ja surun kyyneleitä. kuule kolikit ja uhmat, mutta se on elämää ja sen kanssa on elettävä ja jaksettava.
en epäile etteikö jotkut 15vuotiaat olisi kypsiä ja sopivia äideiksi, mutta ihan oikeesti eikai 25vuotias nainen oe mummo???? hei eiks suurin osa teistä 15vuotiaista viellä halua vanhemman miehen ja nehän on yleensä päälle 20.. onko ne sitten vaareja???? että öhöm???
minun mielestä lapsia saa ja pitääkin tehä nuorina että jaksaa, mutta ei liian nuorina eikä vanhoina.
ja ootko koskaan kuullu että anna mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos ilkeiden ihmisten juoruilu.... vai osuuko ´joku sittenkin oikeaan sinun kohdalla että et ole pätevä äiti... en minä ainakaan törmännyt lapseni kanssa liikkuesani ilkeisiin katseisiin tai ihmisiin... ja ihan stadissa kumminkin asun ja likun...
että asenne ja käytöstavat on syytä varmasti muistaa.. mutta eihän 15 vuotias tätä muista kun on vasta murrosiän pahin vaihe päälle kapinointi.. heh.....
onnea raskauteen ja vauvaan... toivon että et koe tätä oman lapsesi kanssa kun hän on15 ja sinä jo silloin MUMMO
monen, monen tänne sinulle vastanneen puolesta. Tuollaista tekstiä "teinipilluista" yms. ei voi laskea aikuismaiseksi touhuksi mistä he kovin paasaavat. Laitoin viestiä ylläpidolle.
Tiedät varmasti itsekin olevasi vielä kovin nuori, mutta minusta osoitat suurta rohkeutta ja vastuunkantoa ikäiseksesi. Olen ehdottomasti aborttia vastaan ja minusta on hienoa, että jotkut nuoret kantavat vastuuta. Olet varmasti vielä riippuvainen vanhemmistasi, mutta et silti koko tulevan lapsesi elinikää. Kunhan nyt ensimmäiset pari vuotta.
Ammatilla ei ole mielestäni mikään kiire. Itse olen 20-vuotias ja odotan esikoistani, olen yliopistossa ja sieltä en tulisi ilman lastakaan valmistumaan vielä useisiin vuosiin (teen osa-aikatyötä tässä samalla), opiskelu on pitkä prosessi. Kannattaa silti heti hakeutua opiskelemaan, ei lapsi sitä estä.
Voimia sinulle ja lapselle! Vielä se elämä siitä lutviutuu :)
ps. eiköhän lopeteta jo tämän tytön kiusaaminen? On varmasti saanut kuulla jo ihan tarpeeksi sitä itseään ja käynyt paljon asioita läpi. Raskaus on ihanaa aikaa, mielestäni on törkeää yrittää pilata sitä muilta.
Minäkin vielä teiniäidit ymmärrän,mutta en lapsi äitejä!
vaikka mikäs mä olen tuomitteen ku itse 14-vuotiaasta saakka aktiivinen ollut.tosin enpä ole vielä raskaaks tullut,enkä taidan moisia saadakkaan ilman hoitoja.
Mutta eiköhän tuo sinun kirjotustyylisikin jo kertonut jotain kypsyytesi tasosta?
mäkin kuvittelin 15.v että olen valmiks äidiksi ja halusin lapsen (en tosin tosissani vielä ole yrittänyt)
nyt oon 17.v ja ajatellut et ainakin pari vuotta vielä,sitten kun tuo amis käyty ja vuosi pari töissä oltu.
vaikka juu,ei se ikä,koulutus,työpaikka,parisuhde tai muukaan tuollainen takaa sitä et on hyvä vanhempi tai lapsella onnellinen ja vakaa elämä.
Kunhan teiniäidit vaan muistais sen ettei se lapsi aina ole vaan ihanan pieni ja söpö olento mikä nukkuu.
ei oo mitää ideaa tos iäs hankkii lasta! tunnen monia teiniäitejä jotka ovat ottaneet vastuun ja valvovat lapsensa kanssa kaikki yöt jne. mut ei 14-15 oo valmis äidiks!!! yks min kaveriki haluis jo lapsen ja siit kyl huomaa sen puheest ja kaikest et se ei tajuu et vauva on toinen ihmiin josta kannetaa huolta 18 vuotta! sit ei voi heittää menee jos se rupee kyllästyttämää. jotku mein ikäset haluu lapsii mut pitää niit jotaaa nukkeina joil voi leikkii kotii vähä syvemmin. mun mielest pitäis olla perus koulu jo kokonaa käyty enne ku mitää äpärii rupee pyöräyttää
Ajattelin kertoa ajatukseni tältäkin suunnalta! Lapsuuteni on ollut onnellinen, turvallinen, ja ikinä ei ole mitään puuttunut. Aina on ollut ruokaa, vaatteita, leluja, Ja rakkautta. Mikä tärkein, olen aina tuntenut itseni rakastetuksi. Tietenkään aina ei ole kaikkea saanut mikä on päähän pälkähtänyt, mutta sekin kasvattaa. Eihän aikuisenakaan saa. Siihen on opittava. Olen ylpeä äidistäni joka on synnyttänyt 15 vuotiaana minut, ja kasvattanut yksin. Isää ei ole ollut kasvattamassa. Eihän se mikään ylpeyden aihe ole, mutta hyvin on pärjätty kahdestaankin. Onneksi on ollut paljon ihmisiä ympärillä, isovanhemmat ym. Ja tosiaan olen ylpeä äidistäni, miten hän on pärjännyt, uskaltanut ja jaksanut kaiken. Suoraan sanoen minusta ei olisi vielä itsestäni äidiksi, ei pitkään aikaan.. ja minun äidilläni on ollut jo iässäni 5 vuotias lapsi. Olen ylpeä siitä. Kiitos äiti!
eikähän kaikki äidit, jotka ovat rakkaudella lastaan hellineet, ja turvalliseen syliin pienen nukuttaneet tiedä ihan itse onko siihen valmis tai ei. äitiyteen ja vanhemmuuteen yleensäkin kasvaa..
mikä hitto se nykyään on että on niin iso häpeä mennä pyytämään apua, vaikka se olisikin soskun luukku?? se ei sitä paitsi kerro äitiydestä yhtikäs mitään. voi olla miljonääri ja silti kohdella omaa pientään huonosti, voi olla köyhä kirkonrotta ja maailman paras äiti.
unohtakaa muiden ihmisten negatiiviset panettelut ja sulkekaa ne mielestänne. pyytäkää apua jos sitä tarvitsette ja nauttikaa äitiydestä, olet sitten 15 tai 30.
mun mielestä ei oo mitään ongelmaa jos kokee että on valmis äidiks jo nuorempana? itselläni ei ole lapsia ja olen 23 vuotias ja nyt olisin valmis äidiksi ja poikaystäväni 24v. myös valmis tähän. mielestäni raha ei tee ihmisestä hyvää äitiä tai isää. itsellänikään ei ole koulutusta eikä vakituista päikkaa, mutta elämä jatkuu äitiyslomankin jälkeen. itse olin ajatellut että jos nyt hankitaan sitten lapsi niin voin lähteä opiskelemaan sitten äitiysloman jälkeen kun en vielläkään oikein tiedä mitä haluaisin opiskella ja lapsia pitäisi muutenkin tehdä ennen kun on jo 30v. ja onko sitten paha jos siihen onkin valmis jo ennen kun on edes täysikäinen? ja itse ainakin jos oma lapseni tulisi nuorena raskaaksi niin tukisin häntä parhaani mukaan siinä päätöksessä minkä hän on itse päättännyt....
...nyt 1v tytön äiti. En tiiä mikä jotain ihmisii vaivaa, mut mitä esim. galleriassa oon huomannu, et monet teiniäidit antaa ittestään niin typerän kuvan ku vaan voi! Ja hyökkää esim. sellasten ihmisten kimppuun ku ei tykkää lapsista, vaikka ne ei edes mtn provoja kellekkään kirjota. Silti kaikki nuoret mammat on haukkumas niit pystyyn ja "toivottavasti et saa ikinä tuntea tätä onnea!!1111" jne. TOSI KYPSÄÄ! Sellasista kyl tulee jo sellane tunne, et jotkut on ihan liian pikkusii viel, miten ne lapsen kanssa tulee ikinä pärjäämään?
Ps. 25 ei oo mtn mummoja. On tainnu sulle alkaa teiniäitys päähän. Vaikka itekki tän nimikkeen alle kuulun, ni en tajuu mikä tässä on niin "coolia"... HUH HUH! Rakkaat teiniäidit, älkää antako ittestänne niin typerää kuvaa, ni ei meitä niin tyhminä pidettäisi!
Kiitos näitten toooosi kypsien teiniäitien, koko sana on saanut uuden merkityksen. Monesti huomannut sen olevan synonyymi paskalle äidille.
Pakko ihan nauraa! "me ollaan kypsempiä kun muut meidän ikäiset" HAHAHAHAH! "mun mies onkin jo 17" HAHAHAHAHAH "25-vuotiaat mummot" AHAHAHAHAHAH "Peruskoulu kohta jo käyty loppuun ja mul on kesätyöpaikka jo! Eli mikä multa puuttu?!?!!" HAHAHAHAHAHA! " 25 mummot kirjottaa tänne katkerana kun eivät itse voi saada lapsia" HAHAHAHAHA "Mistä te vittu voitte tietää että 15 vuotias EI olis valmiks äidiks????? " HAHAHAHAHAHAHAH! PÄIVÄN PARHAAT NAURUT! OLETKO KENTIES KOOMIKKO?
Itse olen just tollanen 25v mummo.
Rehellinen mielipide on ettei sulta puutu mitään...ainakaan mun mielestä.
Itse en ollut ihan noin nuori kun mun tytär syntyi(täytin 18 hiukan ennen).
Ei moni yli mun ikäinen tai vanhempikaan ole valmiita äidiksi tai isäksi ja siks onkin todella kunnioitettavaa että sun ikäises kokee olevansa valmis äidiks.
Yritän vaan sanoa et ei se äitiys tosiaankaan ikää katso,jokainen on valmis kun itse tietää olevansa:
Haluun vielä lisätä sellasen asian että 15v on taatusti parempi äiti kuin joku 40v juoppo!
Nehän ne vasta vastuullisia onkin!
Ai että jokainenko on valmis äidiksi kun vain haluaa? Oletko todellakin vakavissasi? Oletko edes yläasteikäinenkään? Kukaan aikuinen ei voi tuollaisia ajatuksia selvin päin heittää!
"Kokee" olevansa valmis äidiksi? Siitä lähtien kun tyttö on sukukypsä, hän on biologisesti valmis äidiksi. Sekö se raja on? Kun kuukautiset alkavat, niin siitä vain? Kyllä joku huoltaa lapset ja jos ei kukaan muu, niin yhteiskunta tekee sen. Kylä elämä on huoletonta...
Maailmasta ei löydy montaa valtiota, joissa teiniäitiyttä pidetään ihailtavana ja tavoiteltavana asiana. Pikemminkin päinvastoin; monissa valtioissa Suomi mukaanlukien teinivanhemmuus on ilmiö, josta pyritään pikemminkin eroon valistuksen ja opetuksen avulla.
Tällä paltalla on kuitenkin oma totuutensa. Muutama nimimerkki ihastelee omaa tilannettaan ja suosittelee muillekin samoja ratkaisuja, jotka ovat sattuneet joissakin tapauksissa jollakin tavoin hyvin päättymään. Useimmiten teiniäitiys koetaan kuitenkin siinä oikeassa aikuisten maailmassa ongelmalliseksi. Teinivanhemmilla on todellisuudessa usein ongelmia. Kas kaikista ei nimittäin kuitenkaan vanhemmiksi ole, vaikka "kokeekin" olevansa valmis.
Kaikista aikuisistakaan ei vanhemmiksi ole, se on totta. Aikuinen kuitenkin on itse vastuussa teoistaan. Teinien teoista joku muu usein sen vastuun viime kädessä kuitenkin kantaa. Ihmettelen todellakin sitä, että täällä löytyy sellaisia ihmisiä, joiden mielestä 16-vuotias äiti on ihannetilanteessa!
Sain esikoisen 16 vuotiaana. En ole katunut, mutta helvetin raskasta on ollut. Kävin lukion, ammattikorkeakoulun lapsen kanssa, todella rankkaa. Välillä olin yksinhuoltaja joka opiskeli ja kävi töissä ja tietty hoiti lapsenkin. Kyllä siitä selviää jos on hyvä tukiverkosto, mut turhan ylpee ei kannata asiasta olla. Minun esikoiseni nyt 13 v on hieman ihmeissään äidin iästä, häpeää aivan selvästi. Yleensä kaikki ihmiset suhtautuu tosi huonosti, katseita satelee ja ihmettelyä ja voivottelua... Toivottavasi selviät kaikesta. Jaksamista!!!
Tuosta sinun viestistä huokuu, se että olet vielä lapsi. Ei se ole mikään paha asia vaan niin sinun kuuluu olla! :) nauttia elämästä ja suunnitella tulevaisuutta, opiskelemaan menoa.
Lapsi on nyt kumminkin tulossa ja sen mukaan pitää suunnitella elämä. Toivotan sinulle onnea elämään!
Itse olen nyt 27 vuotias ja odotamme ensimmäistä lasta. En olisi itse voinut kuvitella saavani lasta sinun ikäisenä. Nuoruuteni elin täysillä ja nyt olen valmis äidiksi enkä mielestäni vielä mummo. ;)
Kaikki eivät kumminkaan ajattele teiniäidistä pahasti! omalla käytöksellä ja vastuun ottamisella voi osoittaa kypsyytensä. Eihän kaikki "aikuisetkaan" ole hyviä äitejä ja isiä, iästä huolimatta.
Aivan ensimmäisenä asiana haluan sanoa tästä henkilöstä, joka tarttui toisen tekstin kirjoitusvirheisiin. Tuli mieleen lapsuuteni kun väittelin isoveljeni kanssa ja en keksinyt enää mitään "nasevaa" sanottavaa takaisin, huusin jotain tähän suuntaan: "sä oot ääliö!" "Sulla on ruma nenä!" Kun loppuu luovuus, tartutaan toisen virheisiin, jotka eivät edes liity asiaan mitenkää.
Ja kirjoittajalle: Onnea kovasti ensimmäisestä lapsesta. :) Toki tekstistäsi en niin paljon piitannut, mutta toivottavasti itsekin sen tajuat että olisit voinut jättää tuon angstin pois.. On hienoa, että uskot itseesi ja aiot todella tehdä parhaasi lapsen kasvatuksessa.
Kirjoitukseni pointti on nyt se että toivottavasti Äippä94 saa omalta äidiltää paljon tukea!
Itsen olen 22-vuotias, mieheni 23. Olemme olleet naimisissa nyt puolitoista vuotta ja esikoinen syntyy tammikuussa. Ja voi kuinka tulen tarvitsemaan äitiäni kun lapsi syntyy! Vaikka olenkin kovin lähellä jo "mummoikää".;) Äitini antaa minulle sitä rohkeutta ja turvallisuudentunnetta, mitä minä taas annan omalle lapselleni.
Uskon kyllä että äitisi on hyvin onnellinen mumma ja antaa tukea välillä ehkä liiankin kanssa. :) Taidan olla jo äiti? Tai ainakin pian olet. Kirjoituksestasi on sen verran aikaa..
Onnea ja turvallista odotuksen loppuaikaa ja antoisaa äitinä oloa.
http://www.youtube.com/watch?v=Dehtv9Cc0vo
Tässä sulle ja mulle kersaäideille! Tälläsiä te ootte!