Kun yksin yössä vaeltaa voi kaltaisensa kohdata... Onkohan olemassa ketään mun kaltaistani? Olenko liian syvällinen tähän pinnalliseen "nykymenoon".
Kun yksin yössä vaeltaa
surusilmä
26524
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 26
Vanhimmat
YHTÄ ITSERAKASTA!
mahdollista noin tuntea! Silloin on löydettävä se "sielun-ystävä" jotta tuntisi pääsevänsä mukaan siihen ja sen laiseen menoon. Kyllä niitä on vaan harvassa!
Itsellänikin samanlaisia aatoksia, älä siis sure vaan kulje silmät ja korvat auki niinlöydän kaltaistasi seuraa!!
eli piti olla : "löydät"! Tämä aamu....
Kiitos kaikille kirjoittajille, nyt huomaan, että kaltaisiani on paljonkin:)
Enää en ole surullinen, se oli hetkellinen mielentila, en vain tiedä miksi se oli niin voimakas tunne... Ikävät asiat vain kasaantuivat ympärilleni kuin häkki. Onneksi uskalsin kirjoittaa itseni vapaaksi. Aurinkoisia kesäpäiviä kaikille :)
Tuntuu vaan, että nykymaailmassa mennään aina sieltä mistä aita on matalin ja periaatteessa " tässä ja nyt " .
Ei olla oikeasti kiinnostuneita toisista ihmisistä.
Raha ratkaisee liikaa ja ihmisten tunteet jätetään sivuun.
Laulusi sanat kertoo hyvin kaipauksesta toiseen ihmiseen.
Lisäisin vielä, että moni ihminen on tunteeton suorittaja ja ihmissuhde on osoitus pärjäämisestä ja hyvästä suorittamisesta, ikäänkuin silläkin tavalla pitää menestyä, hyvä puoliso, kauniit ja menestyvät lapset yms.
Ikäänkuin lisänä ansioluettelossa muiden meriittien joukossa.
Itse olen huomannut, että moni ihminen kohtelee minua kuin lihakimpaletta. Yäk!
miettii yksi jos toinenkin, luulisin, minä ainakin. Täytyisi kohdata, vaikka sitten täällä ajan ja paikan ulottumattomissa, kirjaimissa, ajatuksissa... sydämessä. :)
Onhan se totta että täälläkin voi hetken aikaa haaveilla samanhenkisten ihmisten kanssa. Ehkä siitä on joillekin apua, lohtua tai muuta sellaista.
Minun elämäni on lohdutonta tällä hetkellä, mutta kyse ei ole rakkausasiasta.
sinulla sitten on? Jos ei rakkausasia, niin sitten ei kai kovin vakavaa?
Voi olla vakavampiakin suruja kuin rakkausmurheet, minun mielestäni. Sellaisia suruja, joille ei itse voi mitään. Rakkausasioihin on itse aina tavalla tai toisella syypää, oikeasti.
sitten yrittää auttaa sua näkemään sitä toisella tavalla?
Oikeasti; minun mielestäni rakkausmurheet ovat jotenkin itseaiheutettuja kun taas suuret surut, tai sellaiset asiat joihin itse ei voi vaikuttaa, eivät.
Lohduttomia sen vuoksi. Jotain peruuttamatonta voi tapahtua ja sitä ei mikään enää pysty korjaamaan.
En mitenkään vähättele kenenkään rakkaushuolia.
rakkausmurheita. Jos menettää jotakin tärkeää ja rakasta, niin myös se on rakkausmurhe. Suru menetyksestä, mutta ymmärrys myös siitä, että on ollut onnekas, että omassa elämässä sellainen on ollut.
Jos tapahtuu jotakin peruuttamatonta, vaikka vakavaa sairautta läheiselle ihmiselle, niin rakkaudesta häneen se on murheellista. Sellainen asia on kuitenkin elämän suunnittelemaa ja pois meidän käsistämme ja silti aina rakkausasia. Jos sellainen sattuu omalle kohdalle niin vastaavasti ajattelisin.
Kysymys on kai hyväksymisestä ja luottamisesta. Siihen, että asiat ovat niinkuin niiden tuleekin olla ja että kaikessa on silti kysymys rakkaudesta.
Luulen, että ihmiset vaan katsovat asioita eri tavalla, näin minä sen näen.
Voi olla myös suurta surua ilman että asialla olisi mitään tekemistä rakkauden kanssa. Lohdutonta tuskaa, surkeaa oloa, epäonnistumista, pettymystä tai vaikka vihaa ilman edeltävää rakkautta.
Kyllä epäonnistuminen elämässä voi aiheuttaa voimakasta pahan olon tunnetta.
Eivätkä kaikki asiat liity tai yksilöidy aina johonkin ihmisiin. Epäoikeudenmukainen kohtelu on pahinta mitä ihminen voi kohdata elämässään, kuitenkin.
Siitä toipumiseen voi mennä ihmisikä, ja kaikki eivät toivu koskaan. Särö jää.
Voihan se joskus olla niin, että jos elämässä kohtaa epäoikeudenmukaisuutta niin rakkaus voi myös kuolla siinä sivussa. Työttömyys, avioero liittyvät usein toisiinsa.
Syy vaiko seuraus..siinäpä se.
voi muuttua onnistumiseksi toisenlaisessa asiassa. Jospa elämäntapahtumat yrittävät kertoa sinulle jotakin tärkeää. Yritä kuulla mitä se haluaa sinulle sanoa.
Pahaa oloa syntyy monenlaisista asioista ja ne heijastuvat ja kertautuvat sitten siinä ulkoisessa todellisuudessa. Ehkä se huutaa sinulle jostakin, jota et kuule. Epäoikeiudenmukaisuus on todellisuutta, se pitää vain hyväksyä jos sitä ei voi mitenkään muuttaa tai siihen ei voi vaikuttaa. Silläkin on jotakin kerrottavaa.
Elämää pitää kuunnella ja kun kuuntelee tarpeeksi hiljaa niin asiat alkavat hiljalleen aueta, sisältäpäin. Rakkaudella.
Mielestäni epäoikeudenmukaisuutta ei koskaan pidä hyväksyä vaan maailmaa pitää parantaa siltä osin, että hyvyys voittaa pahuuden. Jollen siihen uskoisi, en jaksaisi elää. On toki asioita, joihin ei voi vaikuttaa. Sellaisia yhteisöjä, joissa pahat ihmiset pärjäävät kannattaa myös välttää.
Olen saanut elämässäni tukea hyviltä ihmisiltä, joten en minä kaikilta osin ole täydellisen epäonnistunut, vaikka jotkut pahat ihmiset niin yrittävät sanoa.
Vika on aina pahantekijöissä.
kaikkien viestiesi perusteella.
Tarkoitatko että olen pinnallinen jos mielestäni epäoikeudenmukainen kohtelu ei-rakkausasioissa on pahempaa kuin itseaiheutetut rakkausmurheet.
Epäoikeudenmukainen kohtelu ja siitä toipuminen voi haitata rakkaustarinoita. Ja usein haittaakin. Elämässä on paljon muutakin kuin parisuhde ja ne muut asiat voivat jopa pilata parisuhteen. Murheet, sairaudet, työongelmat yms.
myös vaeltanut ja taidan jatkaa sitä vaeltamista vielläkin, en mä näe sitä vaeltamista mitenkään pahana ,se on kasvattanut minua ihmisenä henkisesti paljon ,oikestaan enempi kuin päivänvalossa kulkeminen ,joka on sitä jatkuvaa rutiinia ja suorittamista ,on tullut hetki milloin on täytynyt pysähtyä ja miettiä mikä on tärkeää ja osa asioista on laitettu uutteen tärkeys-järjestykseen.
Se että elämä menisi juuri käsikirjoituksen mukaisesti ,ei taitaisi mielyttää ketään ,en silti toivo että se elämä olisi pelkkiä varjopuolia täynnä ,vaan kukapa voi niiltäkään välttyä ,iloita voi pienistä asioista ja se ylensä nykyään on hankalaa ,kun pitää pysyä ajantasalla ja pitää jaksaa olla kiinnostunut jokaisesta uudesta jutusta ja jne. Olenkin harkinnut erakoitumista ja luovuttaisin ,laittaisin kaikki välini poikki ,tähän oravnapyörään ja yhteiskuntaan.
takia yössä yksin...luokse katseiden lämpimin. Olkoon Sisko hänen toinen nimi;)
T:minä (m)
http://www.youtube.com/watch?v=CtTv91D7o6w
katse on toivottavasti lämmin edelleen, kaikesta huolimatta...
on sitten varmaan Veli ???
Sisko ja sen Veli :)
kaikesta huolimatta...?
sählingistä, sähläyksestä, häseltämisestä jne. huolimatta.
ja sisällä on oikea tunne, molemmilla, niin toivon, että sählingit selviävät.
selviävät, uskon ja luotan siihen.