Isäni on kaksitoistavuotiaasta asti ollut alkoholisti. Hän juo keskimäärin kolme kertaa viikossa ja on monesti päivälläkin kännissä. Äitini on katsellut sitä jo kohta 20 vuotta ja minulle tämä 15 vuotta on ollut yhtä tuskaa.
Pienenä luulin, että kaikki isät ovat viikonloput humalassa ja haisevat pahalle makoillessaan sohvalla. Keräsin jo pienenä pulloja ympäri pihaa ja taloa ja revin vaatteita isäni päältä illalla kun se oli sammunut. Isäni on kyllä loistava ihminen ilman viinaa, mutta viina pilaa tämän muuten niin kivan ihmisen. Soitan montaa soitinta ja koulussa keskiarvoni on kymppi, en siis ole itse seurannut isäni esimerkkiä, mutta siskoni on alkanut juomaan.
Sisko on aina silloin tällöin päissään, ei kovin usein. Hänen ryyppäämisensä on pelkkää kokeilua, mutta toivon, että se myös jää kokeiluksi.
Yhdellä kaverillani on myös erittäin paha alkoholiongelma. Hän juo jopa kuusi kertaa viikossa itsensä aivan hirveään kuntoon. Haluaisin sanoa sille jotain, mutta hän saattaa loukkaantua ja vain pahentaa juomistaan. Tämä henkilö ei ole koulussakaan kuin muutaman kerran viikossa ja on silloinkin pois aamutuneilta. En tiedä mitä tehdä...
En kestä enää katsoa, kun minulle rakkaat ihmiset tuhoavat itsensä alkoholilla. Alkoholi on niiden elämän asia numero yksi tai jopa vain ainoa asia. Alkoholi muuttaa ihmistä niin paljon, että en enää tunnista läheisiäni. Se on niin surullista. He eivät itse tajua, että he ovat alkoholisteja, vaan jatkavat samaan malliin.
Mitä siis tehdä, että läheiseni suostuisivat edes ajattelemaan asiaa?
Pienenä luulin, että kaikki isät ovat viikonloput humalassa ja haisevat pahalle makoillessaan sohvalla. Keräsin jo pienenä pulloja ympäri pihaa ja taloa ja revin vaatteita isäni päältä illalla kun se oli sammunut. Isäni on kyllä loistava ihminen ilman viinaa, mutta viina pilaa tämän muuten niin kivan ihmisen. Soitan montaa soitinta ja koulussa keskiarvoni on kymppi, en siis ole itse seurannut isäni esimerkkiä, mutta siskoni on alkanut juomaan.
Sisko on aina silloin tällöin päissään, ei kovin usein. Hänen ryyppäämisensä on pelkkää kokeilua, mutta toivon, että se myös jää kokeiluksi.
Yhdellä kaverillani on myös erittäin paha alkoholiongelma. Hän juo jopa kuusi kertaa viikossa itsensä aivan hirveään kuntoon. Haluaisin sanoa sille jotain, mutta hän saattaa loukkaantua ja vain pahentaa juomistaan. Tämä henkilö ei ole koulussakaan kuin muutaman kerran viikossa ja on silloinkin pois aamutuneilta. En tiedä mitä tehdä...
En kestä enää katsoa, kun minulle rakkaat ihmiset tuhoavat itsensä alkoholilla. Alkoholi on niiden elämän asia numero yksi tai jopa vain ainoa asia. Alkoholi muuttaa ihmistä niin paljon, että en enää tunnista läheisiäni. Se on niin surullista. He eivät itse tajua, että he ovat alkoholisteja, vaan jatkavat samaan malliin.
Mitä siis tehdä, että läheiseni suostuisivat edes ajattelemaan asiaa?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Alkoholi on joillekkin lääke, johon tullaan riippuvaiseksi.
Jotkut eivät tule koskaan alkoholistiksi.
Toiset tulevat helposti! Irtipääsyä ei pidä koskaan lopettaa, aina on toivoa!
Hyvinhän sinulla on koulumennyt, kun aina olet saanut joka aineesta kympin!
ei riitä että ihmisellä menee elämä hyvin. Lapsi, nuori ja yleensä ihminen on tunteillaa varustettu ja jos ne tunteet ovat skaalassa 0-4 niin ei siinä koulutodistuksen kympeillä paljon hurrata.
Lapsen itsensä hoitamiseen voi mennä koko loppuikä.