No ny alkaa mulla olee kyl nii tiensä päähä kaikki asiat mennyt et tästäku pääsis jaloillee viel nii on nimittäi aika helvetin hieno homma!
- Mulla on todellu syksyllä 08 kilpirauhas sairaus
sit talvella todettii paniikkihäiriö masennus syön tän nimistä lääkkettä ku citaroparm ja alporox
aporox 3x päivässä
citaropram1xpäivässä,
on aivan lopussa ton panikkihäiriön takia ylensä, Mulla on huimauksen tunnetta ylensäkin aika paljon:( mutta nyt en pelkästää siintä tullut kirjottamaa vaa siintä et mä en oikeesti jaksa enää uutta sairautta pukkaa vissi koko ajan? nyt mulla on pari päissä varmaa vasen silmä täs reistaillut yritän kattoa vasemmalle nii nään kaikki tavalla kahtena, päätäki on koskenut tai toho otsaa niinku, kävin tossa lääkärissä ja silmissä ei ollut mitää vikaa, varmaa aivoissa tai jossai? maanantaina meen neurologiselle tukimukseen sitten, Siis tää ei voi olla enää totta et mulla menee asiat niiin päi vittua, Mua vituttaa tän takia joka saatanan päivä ku ei saa olla terve. mä nii loppu jo et kuka usko..
oon miettinyt et miten täs sais itsen tapettuu Ranteet auki vaa :/ tässäkö tää mun elämä oli? hyvin menee
oon 19v tyttö. kuolen varmaa aika nuorena tuntuu vähä siltä tässä:( mua alkaa oikeesti pelottaaki ....
- Mulla on todellu syksyllä 08 kilpirauhas sairaus
sit talvella todettii paniikkihäiriö masennus syön tän nimistä lääkkettä ku citaroparm ja alporox
aporox 3x päivässä
citaropram1xpäivässä,
on aivan lopussa ton panikkihäiriön takia ylensä, Mulla on huimauksen tunnetta ylensäkin aika paljon:( mutta nyt en pelkästää siintä tullut kirjottamaa vaa siintä et mä en oikeesti jaksa enää uutta sairautta pukkaa vissi koko ajan? nyt mulla on pari päissä varmaa vasen silmä täs reistaillut yritän kattoa vasemmalle nii nään kaikki tavalla kahtena, päätäki on koskenut tai toho otsaa niinku, kävin tossa lääkärissä ja silmissä ei ollut mitää vikaa, varmaa aivoissa tai jossai? maanantaina meen neurologiselle tukimukseen sitten, Siis tää ei voi olla enää totta et mulla menee asiat niiin päi vittua, Mua vituttaa tän takia joka saatanan päivä ku ei saa olla terve. mä nii loppu jo et kuka usko..
oon miettinyt et miten täs sais itsen tapettuu Ranteet auki vaa :/ tässäkö tää mun elämä oli? hyvin menee
oon 19v tyttö. kuolen varmaa aika nuorena tuntuu vähä siltä tässä:( mua alkaa oikeesti pelottaaki ....
Vastaukset 25
Vanhimmat
synkkyyteen! :) Olen itse käynyt elämässäni täysin pohjalla, mutta pääsin sieltä ylös! Tuntui ettei missään ollut mitään hyvää, KAIKKI oli päin persettä, ja muutenkin kaikki asiat meni niin huonosti kuin vain voi mennä! Sairastuin vakavaan masennukseen, minulle tuli työuupumus... Tuntui että elämäni oli täysin lopussa, eikä mikään mennyt hyvin. Kävin terapiassa säännöllisesti ja sain sairaslomaa töistä pari viikkoa. Nyt alkaa elämä näyttämään paljon kirkkaammalta, osaan iloita ja nauttia asioista! Itselle ainakin terapiasta oli apua, helpotti kun sai jutella asioista ihmiselle joka oikeasti ymmärtää ja tietää näistä asioista! Oikein paljon voimia sinulle, nauti pienistäkin asioista! :) Hiljaa hyvä tulee! :)
En mäkään enää jaksa. Elämä on potkinut niin paljon päälle. Hirveästi vaikeuksia ja vastoinkäymisiä. Kiusaamista yms. Ei tästä tule...... mitään.
on vaikeaa kenekään sanoa tässä tilanteessa. Tuntuu pahalta jos kukaan ei auta.
Mutta kun jaksaisitte maanantaihin. Vielä yksi kokeilu, mihin tahansa poliklinikalle, terveydenhoitajalle ja ketä niitä vois olla kelle sanois että nyt on mun tien pää tässä, on sellainen tunne.
Jaksakaa vielä, teitä tarvitaan. Minulla on tyttö, jolla on aihe tuore. Te olette meille rakkaita.
Kaikkeen löytyy jonkinlainen lääke, joka helpottaa sen verran että pääsee vähänmatkaa eteenpäin. Siinä voi olla alin askelma, jolle pääsee kiipeämään. kohti seuraavaa, pääsee, jos on lähellä ihminen joka välittää.
Vielä olis elämällä niin paljon annettavaa. Olette hyviä tuollaisenaan. Ei tarvitse olla mitään enempää, kuin olette. Niin hyviä.
Täällä on rakkaat ihmiset jotka jäisi loputtomasti kaipaamaan.
Jaksakaa vielä, kootkaa voimanne, ne vähät mitä on. Hakekaa apua, sitä löytyy.
Minä pelkään , tyttöni on vielä jaksanut.
Ei minun sanani riitä, mutta toivon. Rukoilen teidän puolestanne, että saisitte voimaa, valon pilkahduksen, langan pään johon tarttua.
se voi aiheuttaa tuollaisia oireita pitkäaikaiskäytössä?
mitä vaan ettei tarttis surra itsemurhan tehnyttä tyttöäni mulla on varmasti yhtä paha olo kun sulla eikä loppua näy.Sulla on vielä mahdolisuus.
että en elä pitkään. Koko ajan tuntuu, että jonnekin sattuu ja varmasti olen jotenkin sairas. Pelottaa.. Olen melko varma, että nämä oireet ovat osa jotain vakavaa sairautta ja kuolen pian. Mielessä syöpä.. Kohtauksia jolloin tunnen kuolevani.
olo joskus menee niin pahaksi, että väsyy, ei jaksais. On välillä halu kuolla pois. Se on sitä väsymystä, en sano kenellekkään, ajattelen vaan mielessäni. En pelkää kuolemaa, mutta en halua lähteä oman käden kautta. Mulla on vahva usko Jumalaan, joka on elämän mulle antanut ja haluan odottaa, koska on mun aika lähteä, luonnollisesti.
Kun väsymys helpottaa, olen onnellinen että en vielä lähtenytkään, on vielä paljon tehtävää.
Tämä ei ole tarkoitus tuputtaa mitään uskontoa, vaan oma ajatukseni Jumalasta, joka ottaa luokseen sitten kun on aika.
Voi kun hakisitte vielä kerran apua keneltä tahansa ihmiseltä.ammattiauttajalta tai ystävältä, vanhemmilta, sellaiselta kuka ymmärtää.
käsitinkö oikein, täällä on vanhempi, joka on menettänyt lapsensa näin?
kanssa taisteltiin elämästä ja kuolemasta.Kuolema voitti alkoholilla ja unilääkkeillä oli niitä hyviä päiviäkin mut aika harvassa viime aikoina.
Lääkitystä ei löytynyt psykiatri ei ymmärtäny tytär yritti elää normaalia nuoren elämää omalla tavalla.
Kakssuuntanen on tosi vakava sairaus ja sitten iski vielä bulimia.
Sitä tuskan määrää ei voi kukaan kuvitella mitä vanhemmat joutuvat yhdessä pipopään kanssa kohtaamaan ei osaa eikä ymmärrä.
Sairaan vika se ei ole eikä kenenkään muunkaan.
ei kuole.Olis pitäny kirjoittaa pipopäisten osastolle.Sorry!
Älä anna epätoivolle sijaa.
Asiat varmasti järjestyvät!
Olet vielä nuori, jaksa uskoa että kaikki korjaantuu. Itsekin tuon ikäisenä kuin sinä ajattelin joskus ettei auta mikään kun asiat tuntuivat menevän päin honkia. Nuorena kaikki näyttää niin lopulliselta - Mutta kas kummaa: vanhana /vanhempana ei näytäkään mikään enää niin lopulliselta! Vähän kumma juttu, tosiaan. Mutta näin on.
Kun jaksat toivoa, (toivoas älä heitä!) niin kohta huomaat (ehkä jo muutaman kuukauden päästä, tai jo ennemminkin), että on jo vähän paremmin.
Kun kerroit, mitä lääkkeitä käytät - voi olla, että syy huonoon oloosi on niissä.
Luepa itsekin netistä, mitä noista lääkkeistä sanotaan - ja koeta saada parempia, tai päästä ainakin eroon niistä jotka aiheuttavat vaikeutta.
Citalopharm on yksi paha lääke.
Teitä rakastetaan! Olette arvokkaita ihmisiä - kuten jokainen tänne syntynyt.
Teille on olemassa suunnitelma- teidän/meidän jokaisen elämälle.
Olen itse kokenut ja nähnyt että on olemassa Jumala taivaassa joka rakastaa ja välittää. Ja on olemassa lähimmäisiä jotka välittävät. Älkää heittäytykö epätoivoon. Nähkää ne hyvät asiat mitä teillä on. Ei vain niitä, joita ei ole. Kyllä kaikki vielä muuttuu paremmaksi. Siitä on Jumala taivaissa takeena.
Hän (Jumala) kuulee kun sydämestäsi hänen puoleensa käännyt ja yhdessä rukoilemme Hänen apuaan. Tsemppiä ja halauksia !
teille rakkaat ihmiset jotka olette jaksaneet vasta miulle kiitos paljon! haluaisin tietää kun olen tässä melkei puol vuotta syönyt noita lääkkeitä.. Jospa mun olo johtuu noista että huimaa tai on sekavaa tunnetta yms? mä en tietenkä voi jättää kerrallaa koko pois vaa miten mun pitäs tässä toimii haluaisin toki eroo kaiksita lääkkeistä ja nauttia elämästää mutta, miten mä teen sen? :( kertokaa rakkaat ihmiset....
huomenna koittaa paha pelottaa perkeeesti mennä lääkäri/sairaallaa mikä mulla on tossa silmässä pelkää oikeesti jotain aivokasvainta tai jotain mie tuun oikeesti hullux ://
mut kiitos teille
arvosi (maksa, munuaiset, jne), kerro myös noista muista oireistä (silmissä, huimauksesta, yms.). Kerro jollekin ystävälliselle sairaanhoitajalle kaikki pelkosi ja asiasi kun menet lääkäriin/sairaalaan.
Sano että epäilet noita syömiäsi lääkkeitä ja pyydät tutkimaan asian.
Älä hellitä.
Apu varmasti löytyy.
Tsemppiä.
arvosi (maksa, munuaiset, jne), kerro myös noista muista oireistä (silmissä, huimauksesta, yms.). Kerro jollekin ystävälliselle sairaanhoitajalle kaikki pelkosi ja asiasi kun menet lääkäriin/sairaalaan.
Sano että epäilet noita syömiäsi lääkkeitä ja pyydät tutkimaan asian.
Älä hellitä.
Apu varmasti löytyy.
Tsemppiä.
voi olla sinun hyvän elämäsi ensimmäinen päivä. Et uskokkaan kuinka paljon on meitä jotka oikeasti välittää sinusta. Myös sinusta, joka olit tuossa alussa toisena epätoivoisena.
Me emme pysty kuin näiden viestien avulla ilmaisemaan mitä tunnemme, mutta se on aitoa.
Kun menet huomenna sinne sairaalaan /lääkäriin, olemme hengessä mukana.
Onko ketään joka lähtis sun mukaan, pitämään kädestä, täydentämään sun kertomusta, että kaikki tulis siellä oikein ymmärrettyä.
Lääkkeet ei aina osu kohdalleen ensimmäisellä eikä toisellakaan kerralla.
Huomaatko, sinäkin olet elämässä kiinni, kun sinua pelottaa, että on jotain vakavampaa, kuoleman vakavaa.
Kun ne siellä rauhoittaa sua ja kertoo että ei ole mitään hätää, on kuin saisit elämäsi uudelleen takaisin, ehjempänä.
Kun saat oikeat lääkkeet , olo tasaantuu. Mutta on keskusteltava lääkärin kanssa lopetuksista vaihdoista, uuden kokeilusta.
Mulla tyttö oli sairaalassa sen aikaa että saa oikeat lääkkeet ja että ne alkoi auttamaan.
Ensin ei tahtonut mennä, mutta se, että siellä oli aivan tavallisia mukavia ihmisiä ongelmineen potilaana, oli hyvä asia. ei ollut yksin jos ei halunnut ja toistepäin.
Hienoja ihmisiä, taiteellisiakin, herkkiä tälle maailman kovuudelle.
Hyvää yötä.
Minulla hoidettiin aluksi vain masennusta, oli helkkarin ahdistunut olo ja epämääräisiä oireita. Basedowin tautiin liittyy silmäoireet, voi jopa sokeutua - eli kannattaa vaatia kunnon tutkimukset ja pätevä lääkäri.
Onneksi löytyi sitten kilpirauhassairaus - Basedowin tauti - liikatoiminta, johon liittyy silmäoireyhtymä. Nyt reilu vuoden lääkkeillä ja kaikki alkanut vihdoin parantua. Tosin suunnilleen samaan aikaan todettiin muitakin autoimmuunisairauksia, mm. astma. Kaikki alkoi homealtistuksen jälkeen.
http://www.kilpirauhasliitto.fi/liika.htm
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=pot00181
tänään kävin sairaalla/ lääkärillä turha keikka, lääkäri oli lauantaina jotain sekoillut neurologi puolelle että pelkkä lähete ei riittänyt, ny ootella millo tullo kutsu kirje!
olen myös miettiny tässä että, mulla varma kilpirauhas arvot sekasin taas kun olen pudottanut reilusti 20kg painoa, väsyttää. eikö siintä voi kanssa näkö juttu mennä? tai tulla ongelmia?!
Pääkuvauksi sitä Joudutaa :/ heinäkuussa kyllä vasta on aika.. Muuta nyt käy pelottaa! ei maha mitää.. vähä jännitäää
Mullakin putosi paino nopeasti, silmäoireita, olo oli tosi ahdistunut ja epätoivoinen - se oli Basedowin tauti.
tutkimaan kilpirauhasarvot siten että niistä selviää mahdollinen Basedowin tauti.
http://www.kilpirauhasliitto.fi/liika.htm
http://www.terveysportti.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_haku=Kilpirauhasen liikatoiminta ("myrkkystruuma")&p_artikkeli=dlk00665
Liikatoiminnan oireet
Oireet johtuvat liiallisen kilpirauhashormonin aiheuttaneesta kiihtyneestä aineenvaihdunnasta. Potilas hikoilee herkästi, laihtuu, sydämen syke on kiihtynyt, usein esiintyy ripulia. Toiminta (puhe, liikehdintä ym.) saattaa muuttua tavallista vilkkaammaksi. Kunto huononee ja väsyttää tavallista enemmän. Oireet syntyvät asteittain viikkojen ja kuukausien aikana.
Osalle potilaista kehittyy silmäoireita: silmissä on hiekan tunnetta, voi esiintyä kaksoiskuvia, silmät voivat pullistuvat ulospäin ja vaikeissa tapauksissa näkö huononee.
http://www.tohtori.fi/?page=4069997&search=Basedowin tauti
mäkään en meinaa jaksaa.olen sairastanut jo 9 paniikkihäiriöö,masennusta
on,psykoosi ja epävakaa persoonallisuus johon kuluu noi paniikkikohtaukset
ja masennus.kävin myös outojen oireiden luona neurologilla mut ei löytänyt
mitään.toinen silmä on myös erillainen mut ei löytynyt mitään.toivotaan ettei
löydy mitään vakavaa ja onnea tutkimuksiin yms.!! haleja!!
Kiitos *halii* Mulle tulee vaa lisää ja lisää päähän surua tavallaa.. mun poikaystävän veli tappoitsensa, ja mä en tiedä miten mä saan pidettyä sen jätkän jaloillaa ettei se menis itellee tekee mitää mun sanat ei riitä kohta enää. mua pelotaa et se jättää mut. sit omat sairaudet viel päälle. yritän jaksaa ja jaksaa Se mulle rakas mut mä tapan sen jälkee itteni jos menetän mun rakkaani :( miten tää elämä kohtelee näin meitä!
Yrittäkää kuitenkin jaksaa.Pyydä apua rukouksessa omalta suojelusenkeliltäsi,kokeile edes.olen kokenut vaikeita masennuksisa ym,elämässä ja olen aina selvinnyt.puhuminen yl.auttaa aina.ota yht,kriisipäivystykseen tai diakonia toimistoon.ohjaa poikaystäväsi hakemaan keskusteluapua ettei sinun tarvitse olla terapeutti.hakeudu ihmisten pariin ja kävele luonnossa löydät pieniä ilon aiheita,mielestäni lääkkeet ovat vain pahimpaan ahdistukseen hyviä.jolloin hyvä apu.Kyllä elämä kantaa kun uskot siihen kovasti. ei tarvitse olla kuin yksi hyvä kuuntelija se auttaa jo paljon.tee mukavia asioita joista tykkäät.kuuntele rauhallista musiikkia,tässä minulle tärkeitä asioita.onesti lääkkeet aiheuttavat myös masennusta ja ahdistusta)mutta juttele lkrin kanssa siitä vaihda lkriä jos tuntuu ettei hyvä-????koita nyt jaksaa katsele pikkulintuja, luonto on kaunis ja sinä!!!!!!
Hyvä nuori ihminen, kilpirauhassairaudet ovat niin täysvaltaisia: vievät lähes liikuntakyvyn, masentavat, huimaavat, sydäntykytystä, mielialanvaihtelua, kuumalla on kylmä, kylmällä kuuma. Lääkitys kun löytyy oikea, oireet helpottavat, jolleivat ihan häviä. Mene kaikenlaisille lääkäreille, vaadi lähete tutkimuksiin, että löytyy oikea kilpirauhaslääke, ei mielialalääke yksin auta.
Just juon kahvia tässä ja se piristää aina päivää. Koittakaa nyt jaksaa vaan! Itsekin olen noussut alamäestä ja masennuksesta. Mikään ei ole mahdotonta. Jos on hyvät lääkkeet, terapia tai ja psykologi.