Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    Meillä oli KOTISEURAT

    Lapsista vanhin 7-vuotta ilmoitti, että olohuoneessa on klo 18.40 seurat. Ihmettelin vähän, kun työtkin piti keskeyttää. Sitten vanhin asettui olohuoneen pöydän taakse ja ilmoitti ensin virren joka laulettiin. Sitten seurasi raamatunlukua (ilman slittelyjä). Paikka oli tuttu vertaus rikkaasta miehestä. Siinä vähän jo isäkin meni hiljaseksi, ei hymyilyttänyt niinkuin alaussa. Mutta mielenkiintoisin vaihe oli loppurukous: "Puhuja" otti virsikirjan esille selaili takaa tekstejä hermostuneesti ja pisti kirjan sitten kiinni. Hän pisti pienet kädet ristiin ja silmät kiinni: "Kiitos rakas Taivaan isä siitä, että olemme tänään saaneet tulla seuroihin ja uskoa kaikki synnit anteeksi!". Silloin minulle nousi pala kurkkuun. Miten tuo pieni lapsi toikaan parilla sanalla maailman tärkeimmän asian esille. Mitään tärkeämpää ei ole, kuin evankeliumi syntien anteeksi antamuksesta. Sen uskomista kerran kysytään ja se riittää!!!
    3533
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 3

    Vanhimmat

    ...meitä. Ja leikeissänsä hällä on ain parvi enkeleitä. Niinhän tuo menee. Se on puhdasta lapsen uskoa, mikä meilläkin tulisi olla. Sitä kysytään!

    Äänestä

    Hmmm.. Jos kerran kaikki lapset ovat Jumalan lapsia, mikseivät muut käyttäydy tuolla tavalla? Olisiko mitenkään mahdollista, että lapsen sisäsyntyinen luontainen tarve miellyttää vanhempiaan olisi ollut vaikuttamassa asiaan?
    Eipä tietenkään...

    Äänestä

    • tarpeeton kommentti sinulta. me kaikki olemme omalla laillamme ylpeitä lapsistamme ja heidän teoistaan. niin sinä kuin minäkin.

      Äänestä

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    karppa-isä kirjoitti:

    Lapsista vanhin 7-vuotta ilmoitti, että olohuoneessa on klo 18.40 seurat. Ihmettelin vähän, kun työtkin piti keskeyttää. Sitten vanhin asettui olohuoneen pöydän taakse ja ilmoitti ensin virren joka laulettiin. Sitten seurasi raamatunlukua (ilman slittelyjä). Paikka oli tuttu vertaus rikkaasta miehestä. Siinä vähän jo isäkin meni hiljaseksi, ei hymyilyttänyt niinkuin alaussa. Mutta mielenkiintoisin vaihe oli loppurukous: "Puhuja" otti virsikirjan esille selaili takaa tekstejä hermostuneesti ja pisti kirjan sitten kiinni. Hän pisti pienet kädet ristiin ja silmät kiinni: "Kiitos rakas Taivaan isä siitä, että olemme tänään saaneet tulla seuroihin ja uskoa kaikki synnit anteeksi!". Silloin minulle nousi pala kurkkuun. Miten tuo pieni lapsi toikaan parilla sanalla maailman tärkeimmän asian esille. Mitään tärkeämpää ei ole, kuin evankeliumi syntien anteeksi antamuksesta. Sen uskomista kerran kysytään ja se riittää!!!

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu