RKP:n ääniä vaalipiireittäin

Peltivieteri kirjoitti:

Mielenkiintoista on katsoa, millä tavoin RKP sai ääniä niistä vaalipiireistä, joissa sillä ei ole ehdokasasettelua. Puolue sai 0,5 % äänistä Kymen, Pirkanmaan ja Satakunnan vaalipiireissä. Pirkanmaalla ääniä 732, Kymissä 479 ja Satakunnassa 342. Pienin osuus oli Oulun, Etelä-Savon ja Pohjois-Savon vaalipiireissä 0,2 prosenttia. laskelmani mukaan näissä Manner-Suomen vaalipiireissä, joissa puolue ei osallistu eduskuntavaaleihin, se sai 3033 ääntä. Jonkin verran kannatusta RKP:lla on maakunnissakin, mutta valtakunnallisesti kiinnostavia ehdokkaita a' la Jörn Donner tai Elisabeth Rehn sillä ei ollut. Tuollainen ehdokas olisi voinut nostaa äänimäärää. Leikitelläänpä ajatuksella, minkä vaalipotin RKP olisi nostanut ottamalla Mitro Revon ehdokkaakseen.

Suuri kannatus oli tietenkin niissä vaalipiireissä, joissa puolue on vaikuttanut eduskuntavaaleissa ja joissa ruotsinkielistä väestöä asuu. Vaasan vaalipiirissä osuus on ollut osuus oli 24,0 ja äänimäärä 34919, Helsingissä 6,4 prosennttia ja 147222 ääntä,Uudellamaalla 10,4 prosenttia ja Varsinais-Suomessa 5,9 prosenttia ja 8755 ääntä. Näissä vaalipiireissä oli äänestysprosentti muun maan keskiarvo suurempi lukuun ottamatta tuota Vaasan vaalipiiriä, jossa äänestyprosentti oli 42,7 (koko maa 40,2)

Äänestysprosentti Helsingissä oli maan suurin 50,6, Uudenmaan prosentti 44,2 ja Varsinais-Suomen 40,2).

Tuo Vaasan vaalipiirin tilanne on mielenkiintoinen, koska se on nimenomaan ruotsinkielisen asutuksen seutua. Äänestysprosentti vaalipiirissä on ei ole ollut poikkeuksellisen suuri maan tasoon nähden, mielenkiintoista olisi käydä läpi vaalipiirin kaksikielisten ja ruotsinkielisten kuntien kuntakohtaiset tulokset. Vaasan vaalipiirissä voi myös vaikuttaa se, että eduskuntavaaleissa sieltä on mennyt lävitse kohtuullisella äänimäärällä ruotsinkielisiä ehdokkaista muistakin puolueista, joita ehdokkaista ei nyt ole ollut ehdolla (mm. Bjarne Kallis). Tämä viittaisi siihen, että tätä kautta olisi luultavimmin tapahtunut ruotsinkielisten tiivistymistä RKP:n kannattajiksi. Muissa vertailuvaalipiireissä kannatuksen nousu on ollut vähäisempää ja alle prosentin. Edellisiin eurovaaleihin nähden lisäys Helsingissä oli 0,7 % (1572 ääntä), Uudellamaalla ääniosuuden lasku 0,1 % (äänten lisäys 481 ääntä), Varsinais-Suomessa ääniosuuden lisäys 0,5 % (äänten lisäys 646) ja Vaasan osalta ääniosuus kasvoi 0,6 %, mutta äänimäärä laski 54 ääntä. Vertailun vuoksi vastaavat luvut edellisiin eduskuntavaaleihin nähden, Helsinki prosentuaalinen osuus kasvoi 0,4 %, mutta äänimäärä väheni 4172 ääntä, Uudellamalla osuuden lisäys 0,9 % ja äänimäärän vähennys 12.829 ääntä, Varsinais-Suomessa osuuden lisäys 0,4 % ja äänimäärän vähennys 4795 sekä Vaasassa prosentuaalinen lisäys 3,4 % ja äänten vähennys 14920 ääntä. Koko maan osalta muutos edellisiiin eurovaaleihin RKP.n osalta oli muutos edellisiin eurovaaleihin nähden 0,4 % lisäystä myös äänimäärän lisäystä 6696. Eduskuntavaaleihin nähden muutos oli ääniosuuden lisäys 1,5 % ja äänimäärän vähennys
25130 ääntä.

Näyttää myös siltä, että alhainen äänestysprosentti on syönyt myös RKP:n ääniä, onhan sen äänimäärä laskenut 25130 ääntä eduskuntavaaleihin nähden. Ainoa äänimääräänsä eduskuntavaaleihin nähden lisännyt eduskuntapuolue on Perussuomalaiset noin 50.000 äänellä.
Sinänsä kylläkin näyttää siltä, että RKP on selvinnyt vähemmällä alhaisesta äänestysprosentista kuin kilpailijansa, mutta senkin äänestäjien määrä on laskenut vuoden takaisiin eduskuntavaaleihin nähden. Lopullisia johtopäätöksiä voisi tehdä tutkimalla RKP:n vahvojen kannatusalueiden kuntakohtaisia tilastoja.

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä