Otinhan minä kerran yhteyttä kun sain sinusta sellaisen kuvan, että oisit kiinnostunut. Sulle riitti että sait minut koukkuun. Tänään viimeinkin ihan sattumalta valkeni moni asia sinusta heti kerralla ja voit uskoa että kiroilin mielessäni kaikki mahdolliset kirosanat ja kirosin sinutkin siinä sivussa. Kauan siihen meni ennen kuin selvyyden sain, oisit kyllä itsekin voinut heti silloin selvittää mulle sun tilanteesi. Hiljaa vaan olit, mitäkähän ihmettä meinasit.... Ja mitäkähän ihmettä minä meinasin.... Ihastua nyt tuosta vaan prkl....
No nyt tämä puolivuotinen tunnehelvetti on vihdoin tullut tiensä päähän, hyvä että sain ratkaisun tähän juttuun, vaikka se ei ollut sellainen jota toivoin. Aavistelin kyllä hyvin tämän jutun taustat. Voin viimeinkin katsoa eteenpäin ja olen toisaalta pirun iloinen siitä. Kuulostan varmaan katkeralta, mutta syytä ollakin hieman.
En tiedä mitä teen jos ja kun joskus vastaan tulet, varmaan käännän häpeissäni pään sivuun. Paska maku jäi suuhun ja siitä minä saan kiittää vain itseäni, "hah mitäs menit jätkä retkuun"
Kaikki johtui vain minun erehdyksestä, ihastuksissani tein ensin ja mietin vasta sitten jälkeenpäin.
Tämä oli hyvä opetus mulle, ens kerralla olen viisaampi jos edes seuraavaa kertaa tulee, sen verran nyt vituttaapi tätä poikaa.
En muistele sinua pahalla vaikka nyt pänniikin, olit ensimmäinen jota kohtaan tunsin jotain suurempaa.
-Hyvästi
No nyt tämä puolivuotinen tunnehelvetti on vihdoin tullut tiensä päähän, hyvä että sain ratkaisun tähän juttuun, vaikka se ei ollut sellainen jota toivoin. Aavistelin kyllä hyvin tämän jutun taustat. Voin viimeinkin katsoa eteenpäin ja olen toisaalta pirun iloinen siitä. Kuulostan varmaan katkeralta, mutta syytä ollakin hieman.
En tiedä mitä teen jos ja kun joskus vastaan tulet, varmaan käännän häpeissäni pään sivuun. Paska maku jäi suuhun ja siitä minä saan kiittää vain itseäni, "hah mitäs menit jätkä retkuun"
Kaikki johtui vain minun erehdyksestä, ihastuksissani tein ensin ja mietin vasta sitten jälkeenpäin.
Tämä oli hyvä opetus mulle, ens kerralla olen viisaampi jos edes seuraavaa kertaa tulee, sen verran nyt vituttaapi tätä poikaa.
En muistele sinua pahalla vaikka nyt pänniikin, olit ensimmäinen jota kohtaan tunsin jotain suurempaa.
-Hyvästi
Vastaukset 45
Vanhimmat
..?
se tarkoittaa? Kohtasitko hänet puoli vuotta sitten?
ketjusta tulee pitkä ja kolmen päivän päästä mies on perunut sanansa.
Onneksi sanoit tuon puoli vuotta, niin tiputtaa vastausten määrän kahteenkymppiin
Ole peruttavaksi kirjoitettu, eiköhän tää peli ole selvä iäksi....
valkeni, naisella mies josta et tiennyt, vai mitä?
Niinhän siinä kävi....
puolestasi. En tiedä mitä sanoa, kun ei oikein viitsi enempää kyselläkään, mutta löydät minut täältä jos haluat kertoa vielä jotain :)
Minä se vasta sopan olen itseni kanssa keittänyt ;)
Jokainen joka on joskus törmännyt samanlailla seinään, tietää takuulla tunteeni. Oikeestaan tuo oli se paskin syy tähän juttuun minkä koskaan halusin kuulla. Mieluummin olisin ihan minkä tahansa muun syyn ottanut vastaan. Saattaa olla että riipaisen kovan kännin tässä joku päivä. Nollat tauluun ja eteenpäin.
Jep, onkai niitä ongelmia muillakin.
Voi surkeutta, oikeesti.Tiedän tunteen, kun petetään.
Ei ole helppoa sinullakaan...tsemppiä.
että hällä (naisella) on mies ja on edelleen? Kertoiko sinulle, selvititkö osoitteen ja kävit ovella vai miten? Itsekin puolivuotisen "uran" jo tästä kaipauksesta luoneena itselleni alan epäillä että miehellä on sittenkin joku pidempiaikainen suhde, niin epäselväksi kaikki jäi ja varsinkin kun itse olin se aloitteellisempi puoli..
älä ajattele ikinä niin, ihastuit vain väärään ihmiseen, ajattele vaikka paremminkin niin, että hän ei ole sun arvoisesi ja sinä kehtaat kyllä kulkea pää pystyssä kylällä, nainenhan se kaksoiselämää on viettänyt, vai ymmärsinkö oikein, en tiedä :)
Jos me tunnettaisiin voitaisiin ryypätä yhdessä, minäkin varsinainen oman elämäni "sankari" olisin tosi hyvää seuraa, tarinoita riittää kyllä ;)
Eikä meillä koskaan mitään suhdetta ollut, ettei sen puolesta mitään. Olin vain se aktiivinen osapuoli ja toinen hiljainen, kyllähän tämän osasin aavistaakin niin kuin aloituksessa kerroin.
Ei ole kyseessä kaksoiselämä, kiitos naisen passiivisuuden. Hän ei tehnyt mitään väärää, minä olin se ääliö joka kuvitteli itse kaiken. Ehkä hänellä oli jotain tunteita mulle ja yritti roikkua ja roikkua kunnes tein aloitteen johon en koskaan saanut vastausta ja jätin sikseen koko asian.
Tein myyrän työtä aikani ja viimeinkin pala palalta sain selvitettyä toisen elämäntilanteen.
mutta ole onnellinen siitä, että siitä ei suhdetta kuitenkaan tullut, koska se nyt ei ainakaan olisi häävistä ollut, kuulla myöhemmin naisella olevan toinenkin mies. Näin naisena voin kyllä sanoa, että se sinun ns. naisesi olisi kyllä voinut sulle kertoa, eikä antaa turhia toiveita, se ei ollut kyllä kovin fiksu temppu, siksi ehkä tuo kommentti, että ei ole sun arvoinen eikä hävetä tarvitse sitten kyllä yhtään.
aika tutulta. olen siis nainen joka oli tuollaisessa tilanteessa. Varattu, mutta ihastunut toiseen.
En minä tahallani sitä tehnyt, että ihastuin! en tosin tiedä tiesikö tämä mies kunnolla tunteistani, kun en rohjennut kertoa. Mutta olen aika varma, että tiesi.
Ja kerrottakoon vielä, että todella pitkä suhde on tämän mieheni kanssa ollut (ja edelleen on). Irrottautuminen on vaikeaa, enkä ole vieläkään sitä saanut tehdyksi.
Mutta ne tunteet sitä toista kohtaan oli aitoja. Vieläkin häntä ajattelen liiankin usein.
Mutta ymmärrän kyllä, jos hän haluaa mennä eteenpäin. enkä sitäpaitsi oikein koskaan ollut varma, oliko hän ollenkaan yhtä ihastunut kuin minä....
mutta tutulta kuulosti tuommoinen tilanne.
tutun oloista:( T:Yks pelle/mies
sitten on tapahtunut, miksi pelle?
minulle. Jotenkin tuntuu, vaikekn haluaisi niin ajatella, että nainen halusi minut vaan talutusnuoraansa. Yli puolen vuoden ikävä. Kirjoittelin tänne, kuten myös hän ja laittelin hänelle sähköpostiinkin sitten jonkun viestin, mutta sieltä ei tullut vastausta. Sitten jotain ihmekautta sain tietoa, että hän olisi varattu ja siitäkin, niinkuin monesta muustakin asiasta mm. henk.koht. viesteistäni tuli viestejä tänne palstalle. ja sitten hän vastasikin viimein viesteihini, mutta eipä kertonutkaan sitten suoraan minulle olevansa varattu, mutta eipä paljon muutakaan. Olen sen jälkeenkin yrittänyt yhteyttä rakennella, mutta jollain ihme konstilla hän osaa tehdä sen mulle vaikeaksi. Jos vain jollain keinolla saisin häneltä totuuden, joka kuitenkin on se, että ei kiitos.
On se ihmisen elämä sitten kummallista. Miksi sitä aina haluaakaan sitä mitä ei saa :( Minä täältä annan neuvoja kuin paraskin puhuja, että pidä itsesi kaikesta huolimatta miehenä, ei kenenkään perässä kannata loputtomiin juosta. Tutuilta miehiltä olen kuullut, että heitä ei tyrkyt naiset kiinnosta, mutta jos menee liian vaikeaksi niin silloin naista tuskin ihan oikeasti kiinnostaa, kunhan kiusaa, mutta mitään ei anna sitten loppupeleissä, nauttii vain huomiosta ja tämän voin sitten taas minä vahvistaa, koska yksi lähisukulaiseni on juuri tuollainen miesten suhteen, nauttii aivan valtavasti heidän huomiostaan ja yksi mies ei riitä todellakaan ;)
varmaan vielä ainakin kirjoitella hänelle jotain, jos vaikka saisin koko totuuden selville. Tuntuu vaan, että olen jo tarpeeksi tyhmän tehnyt itsestäni ja jos hän ei sitten kuitenkaan suostu "mitään" kertomaan.
No, eihän siinä mitään, ehkä taas kahdeksan vuoden päästä kohdalleni sattuu joku johon oikeasti ihastun.
kannattaako sun itseäsi enempää kiusata, mutta jos koet vasta sitten saavasi mielenrauhan niin ehkä sun on se tehtävä. Itse kun tulin jätetyksi ja selvisi, että kuvioissa oli vielä toinen nainenkin, niin tuntui että nyt on saatava tietää kaikki, no enhän minä kaikkea selville saanut ja näin vuosi kun erosta on kulunut, niin ajattelen sen olevan oikastaan ihan hyväkin, itselle vain lisää pahaa mieltä ja mitä hyötyä, mies meni jo.
edellisen viestini lopussa oli ehkä se syy minkä takia vielä pyörittelen tätä asiaa päässäni ja haluaisin saada täyden varmuuden asioihin. Eli, kun ei mulla kovin usein näitä tilaisuuksia ole edes alkaa tutustu kehenkään naiseen, saati sitten, että siitä jotain tulisi.
oikein ymmärtänyt, miksi sulla ei olisi tilaisuuksia tutustua naisiin tuon useammin?
harvassa ne paikat missä voisin niitä tilaisuuksia saada. Töissä minä tämän kyseisen henkilönkin tapasin. Olen yksinäinen, enkä näin ollen käy missään menopaikoissa. Pitäisi varmaan lähteä ihan tästä syystä vaikka opiskelemaan johonkin kouluun, missä olisi naisiakin.
minäkin olen yksinäinen jollain lailla. Jäi minulle pitkästä parisuhteesta kaksi lasta, mutta kavereilla on perheet ja sukulaiset asuvat eri paikkakunnalla, joten ei ole oikein sitä menoseuraa ja yksin ei huvita lähteä. Suhde tulee jos on tullakseen, ei kannata ottaa siitä stressiä, mutta yritä nyt kuitenkin käydä ihmisten ilmoilla vaikka sitten harrastuksissa, jos illanvietot ei kiinnosta. Älä jää sinne kotiin, seinät kaatuvat päälle ennen pitkää.
taitaa olla jo kaatuneet. Viimeaikoina on alkanut ahdistamaan tämä tilanne, kun ei yksin "osaa" mihinkään lähteä, enkä kertakaikkiaan edes keksi mitä voisin yrittää. Ikääkään mulla ei ole vielä paljon, mutta tietysti lisää tulee koko ajan ja asiat muuttuu vaikeammaksi, kun ei kukaan enää sitten huoli tällaista, jolla on näin vähän "kokemusta".
vaipua epätoivoon, en minäkään ole vaipunut. Keksi nyt jotain tekemistä ja niitä harrastuksia joissa tapaat ihmisiä. Ei sieltä kotoa tule kukaan hakemaan, kyllä sieltä nyt kuule on vaan lähdettävä jonnekin välillä tuulettumaan. Tai sitten menet noille treffipalstoille, varsinkin jos ei ne iltamenot kiinnosta ja olet ujo, sinne mun velikin sanoi mun "joutuvani" ellen tuota oveani avaa ja lähde jonnekin ;)
Ei sulla ole kuule mitään hätää, ymmärsin ettet ole vielä edes toinen jalka haudassa, mutta kuten sanottu, älä mökkiinny. Mitä tuohon kokemukseen tulee, niin itse ainakin arvostan enemmän miestä joka ei koko kylää ole höylännyt ;)
jotain pitäisi keksiä, mutta ei ole ujona helppo lähteä yksin mihinkään. Tämä mun ujous on ehkä ennemmikin nykyään arkuutta juuri sen vähäisen kokemuksen (kaikesta) takia.
sosiaalisen ihmisenkään yksin lähteä minnekään, tulee jotenkin heti niin tyrkky olo jo pelkästä ajatuksesta ;). Ujous tietysti on varmasti eräänlainen ongelma lähestyä ihmisiä, mutta onko asialle mitään tehtävissä, oletko kaikkialla ja kaikkien kanssa ujo, vai vaan silloin kun nainen sua kiinnostaa?
kuin silloin kun tunnen jotakin, eli en oikeastaan ikinä
ujous osittain vähentynytkin tässä ajan myötä, mutta kyllä se edelleen vaivaa ja tietysti pahiten juuri sellaisen kohdalla josta olisi kiinnostunut.
tuohan on ihan normaalia, enpä kovinkaan montaa ihmistä tunne jotka heti "hyökkäävät" ihastuksensa kimppuun, ei minustakaan siihen ole, kunhan katselen ja toivon toisen olevan rohkeampi :) Tuosta kokemuksesta vielä sen verran, ei ne kaikki muutkaan ole niin kokeneita välttämättä ja ennemmin kokematon kuin kiertopalkinto, ei sitä tarvitse yhtään hävetä, kun vastaasi tulee sinulle sopiva, niin ei hän kokemustasi tuijota, jos tuijottaisi, ei hän olisi sinulle sopiva, vai mitä?
äskeinen viesti jollekin toiselle, mutta sulle sen kirjoitin 21.30, ihmettelin kyllä nimimerkkiä mutta ajattelin sen olevan sun viesti, kun tässä tätä keskustelua olemme käyneet ;)
se ei ollut minulta. Niin..kyllä siinä kokemattomuudessa vaan jotain on mikä pistää hävettämään, ettei sitä kehtaa kenellekkään kertoa, paitsi täällä nimettömänä.
kokenut lainkaan, niin kaikillahan se joskus on ollut se ensimmäinen kokemus, en tosin tiedä minkä ikäinen olet, jos olet hyvinkin nuori, niin eihän se nyt mikään ihme ole, mutta jos ikää on jo enemmän, niin kyllähän se varmasti niitä paineita tuo, mutta aikaisemmin jo sulle sanoin, että ei kaikki muutkaan ole kokeneita ja kun se sun oikea on siinä edessäsi, niin ei tuollaisia tarvitse miettiä, kaikki menee ihan luonnostaan, ei hän sinulle naura ja sua ivaa pitkin kylää, koska hän on sulle se oikea :)
ikää on vähän yli kahdenkymmenen. Ei tuollaisia tietysti pitäisi miettiäkään ja muutenkin olen huomannut, että mietin aina kaikkia asioita liikaa ja se tuo mulle ylimääräistä jännitystä ja paineita. Sinä ainakin vaikutat ymmärtäväiseltä:) Kiitos.
Hän, joka sinua rakastaa ja täysillä tykkää sinusta, niin hän ei sinun kokemattomuuttasi pohdiskele! Onnea tulevaan:)
molemmille kiitos viesteistä. Lupaan yrittää potkia itseäni eteenpäin, että voisin sitten kenties kohdata sen rakkauden;) Nyt kuitenkin nukkumaan ja huomenna töihin. Hyvää yötä:)
oli kiva jutella, toivottavasti edes hetkeksi helpotti, hyvää yötä :)
-hyvästi? ei taida sun asiat olla nyt hyvästi, koita saada ne edes paremmalle tolalle. En mä voi sun tunteille ja töskäämisille mitään. Ne on sun omaa elämää ja sun omia juttuja, empatiaa en jaksa edes miettiä nyt ja musta jotenkin tuntuu, että se ei ole nyt mun asiani, ei todellakaan mun. Minä olen viimeinen ihminen, josta on sua kuule lohduttamaan minkään sekoilujes kanssa. Ei mulla sellaseen ole energiaa. Ja miksi pitäis ollakaan. Mä en koe, että olen sellanen ihminen nyt tässä, jolla olis mitään annettavaa.
Siinä sitä oppii, jos oppii. useimmat ei opi. Värkkää vaan entistä sekasemmat jutut useimmiten, kun alkaa hötkyilemään.
mulle apua. Minkä ihmeen sekoilujeni kanssa. Mä mitään lohtua halua kun kommunikoida!
ja mitähän apua mustakin sulle olis ja mihin pitäis olla, mä koen, ettei pidä edes olla mihinkään. Ei tasan mitään apua musta olis. Ja mua ei kiinnosta olla mikään sellainen, että hei, susta olis mulle apua, pidetäänkös nyt yhteyttä, kun muulloin ei viitsitä. Aikas kun ruikuttaisit, niin hermostuisin siihenkin varmasti.
Ala sitten kommunikoimaan jos haluat. Ei auta valittaa. Oliko jotain asiaa?
kommunikoi niin saat asiat kerralla selville? Se selviää kysyen "oletko varattu vai saako sinua vokotella"? :) Jos on noin jäänyt vaivaamaan.. Kyllähän monella naisella voi olla virityksiä. Ei minulla. Ehkä joku voisi niin sanoa, koska, no, pitkä juttu..
Jotkut naiset ikävä kyllä ovat sellaisia, että varattuna pitävät yhteyttä muihin miehiin ja esim. exiinsä fb:n ym kautta ja testaavat nykyistä viehätysvoimaansa. Musta siinä ei ole järkeä, koska elämä on jo mennyt eteenpäin ja nyt on nyt! Silmät ummessa eteenpäin!
pitää muulloinkin, ei vaan jaksa vastata senkään vertaa paitsi jos mulla on ihan kauhea olla
Mitä siitä voi aatella? Olen yrittänyt hyvällä ja olen yrittänyt pahalla
Mun elämäni on hänelle itsestäänselvyys, rakkaudesta puhumattakaan.
jos aidosti haluaa ja yrittää, niin varmasti onnistuu, mutta jos oikeesti vaan ruikuttaa eikä pistä tikkua ristiin, niin ei onnistu. Ne tekee jotka tahtoo, ne selittelee, jotka ei tahdo. Liika ajattelu on pahasta. Tekee vain kuinka tuntuu.