Väinämöinen

Kuvaa kaiken perutaa, josta koko maailmankaikkeus on ilmennyt
Väinämöinen on elämä jokka läpäisee koko maailmankaikkeuden, ja ihmisen elämä on myös sitä.
Ihminen eli tuossa paratiisitilassa henkisesti,ajattomuudessa.
Kun ihminen oppi puhumaan ja ajattelemaan, niin ajatus synnytti ajattelijan,joka sitoi ihmisen henkisesti akaan, ja synytti sielut sekä jumalat.
Väinämöisen paluu tarkoittaa sitä, että, kun ihminen ymmärtää oman henkisen sidonnaisuutensa, niin tuo paratiisitila palatuu, ja kaikki väkivalta,pelko,ja tuska päättyvät

arjuuna kirjoitti:

Kuvaa kaiken perutaa, josta koko maailmankaikkeus on ilmennyt
Väinämöinen on elämä jokka läpäisee koko maailmankaikkeuden, ja ihmisen elämä on myös sitä.
Ihminen eli tuossa paratiisitilassa henkisesti,ajattomuudessa.
Kun ihminen oppi puhumaan ja ajattelemaan, niin ajatus synnytti ajattelijan,joka sitoi ihmisen henkisesti akaan, ja synytti sielut sekä jumalat.
Väinämöisen paluu tarkoittaa sitä, että, kun ihminen ymmärtää oman henkisen sidonnaisuutensa, niin tuo paratiisitila palatuu, ja kaikki väkivalta,pelko,ja tuska päättyvät

Lue lisää

Väinämöinen ikiomat merkityksesi. Oletko ne itse keksinyt vai jostakin lukenut? Suomen kouluissa ei ainakaan opeteta mitään tuommoista, mitä sinä puhut.

Täyttä puppua tuo sanomasi,sillä Väinämöinen oli olemassa, jo ennen ns, alkuräjähdystä, ja on aina ollut ja tulee aina olemaan

arjuuna kirjoitti:

Täyttä puppua tuo sanomasi,sillä Väinämöinen oli olemassa, jo ennen ns, alkuräjähdystä, ja on aina ollut ja tulee aina olemaan

kuin muutkin enkelit ja Jumala loi heidät avustajikseen, mutta Saatana kapinoi Jumalaa vastaan ja sai enkeleitä lankeamaan syntiin. Esim. Enokin kirjassa on kerrottu lisää langenneista enkeleistä.

on historiansa aikana aina demonisoinut muita uskontoja. Jumalannimen "Perkele" käyttö Saatanan synonyyminä on vain esimerkki näistä.

rlx kirjoitti:

on historiansa aikana aina demonisoinut muita uskontoja. Jumalannimen "Perkele" käyttö Saatanan synonyyminä on vain esimerkki näistä.

noin. Perkele tulee liettuan sanasta perkunas = ukkonen, ukkosen jumala.

taida mennä kirjoitti:

noin. Perkele tulee liettuan sanasta perkunas = ukkonen, ukkosen jumala.

mutta tämä perkunas oli jotain aivan muuta kuin missä käytössä ko. nimeä kristinusko nykyään käyttää.

Väinämöinen tarkoittaa ajatonta totuutta, eikä sitä voi ilmaista sanoin, vaikka kristin usko
sana on totuus.
Väinämöinen tarkoittaa ajatonta totuutta, ja syntiinlankeemus , ihmismielen sitoutumista aikaan ja sen eroa ajattomasta sekä lähtöä paratiisista .
kun ihminen oli synnyttänyt oman sielunsa,jotka muodostiva ns.yhteisminän,niin ihmisille syntyi käsitys, että se on jumaluus, ja näin syntyivät jumalat
Väinämöisen paluu tarkoittaa, että kun ihminen hykää sielunsa ja jumalat ,niin ajaton Väinämöinen palaa hänen luokseen.
Hän on joka hetki läsnä oleva, ja odottaa milloin ihminen ymmätää tehdä tuon ratkaisun.
Tämä on tietoa joka on poikkeuksellista, ja on lähtöisin väinämöseltä itseltään

arjuuna kirjoitti:

Väinämöinen tarkoittaa ajatonta totuutta, eikä sitä voi ilmaista sanoin, vaikka kristin usko
sana on totuus.
Väinämöinen tarkoittaa ajatonta totuutta, ja syntiinlankeemus , ihmismielen sitoutumista aikaan ja sen eroa ajattomasta sekä lähtöä paratiisista .
kun ihminen oli synnyttänyt oman sielunsa,jotka muodostiva ns.yhteisminän,niin ihmisille syntyi käsitys, että se on jumaluus, ja näin syntyivät jumalat
Väinämöisen paluu tarkoittaa, että kun ihminen hykää sielunsa ja jumalat ,niin ajaton Väinämöinen palaa hänen luokseen.
Hän on joka hetki läsnä oleva, ja odottaa milloin ihminen ymmätää tehdä tuon ratkaisun.
Tämä on tietoa joka on poikkeuksellista, ja on lähtöisin väinämöseltä itseltään

Lue lisää

tuota mainitsemaasi syntiinlankeemusta et löydä ”puhtaasta” suomenuskosta vaan mm. kristinuskosta ja UT:n puolelta (jossa, UT:ssa, sen esiintyminen on myös tosin kyseenalaistettu), et VT:n maailmankuvasta. Jotain,
http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/8105062/38061261

Kristinuskon syntiinlankeemus-oppi näyttää kehittyneen hellenistisen ajan ajoittain & paikoittain hyvinkin vahvassa synkretistisessä ilmapiirissä, josta kristinuskoon & sen teologiaan on yleensäkin tullut paljonkin vaikutteita. Joissakin tuon ajan piireissä nähtiin luomakunta / ihmiset jotenkin langenneessa tilassa josta heidät oli sitten pelastettava joko tiedon ja / tai tavalla tai toisella välimieheksi tulevan ja sellaisena toimivan jumalhahmon kautta (joidenkin mysteeriuskontojen kuollut-ja-ylösnoussut-pelastajahahmo -ajattelu on vielä asia erikseen vaikka usein ne liittyivätkin toisiinsa). Ajattelun taustalta löytyy mm. Platon, uusplatonilaisuus; vaikutteita näkyy mm. gnostilaisuudessa, kuten esim. sethiläisessä gnostilaisuudessa, josta jotain:
http://jdt.unl.edu/lithist.html
http://jdt.unl.edu/vision.htm

Teosofisissa ym. samantyyppisissä nykyajan liikkeissä tuollainen ”gnostilainen” ajattelu näyttää saaneen jonkinlaista sijaa, ja samaa tietä heidän Kalevala- ym. suomalaisen – elämään, maailmaan, ihmisiin jo sellaisenaan positiivisemmin suhtautuvan (vs. esim. nuo syntiinlankeemus- ym. jutut) – perinteen tulkinnassaan, perinteen, jonka mukaan jumaluus on itse kullekin välittömämmin kohdattavissa / koettavissa. Väinämöisellä on kyllä oma tietäjän ym. roolinsa suomenuskossa ja suomalaisessa mytologiassa mutta hänen tuollaisiin ”gnostilaisiin” – ”ihmisille heidät alennustilastaan pelastavaa tietoa tuovan hahmon” – raameihin sovittamisensa on suomenuskolle vierasta.

rlx kirjoitti:

tuota mainitsemaasi syntiinlankeemusta et löydä ”puhtaasta” suomenuskosta vaan mm. kristinuskosta ja UT:n puolelta (jossa, UT:ssa, sen esiintyminen on myös tosin kyseenalaistettu), et VT:n maailmankuvasta. Jotain,
http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/8105062/38061261

Kristinuskon syntiinlankeemus-oppi näyttää kehittyneen hellenistisen ajan ajoittain & paikoittain hyvinkin vahvassa synkretistisessä ilmapiirissä, josta kristinuskoon & sen teologiaan on yleensäkin tullut paljonkin vaikutteita. Joissakin tuon ajan piireissä nähtiin luomakunta / ihmiset jotenkin langenneessa tilassa josta heidät oli sitten pelastettava joko tiedon ja / tai tavalla tai toisella välimieheksi tulevan ja sellaisena toimivan jumalhahmon kautta (joidenkin mysteeriuskontojen kuollut-ja-ylösnoussut-pelastajahahmo -ajattelu on vielä asia erikseen vaikka usein ne liittyivätkin toisiinsa). Ajattelun taustalta löytyy mm. Platon, uusplatonilaisuus; vaikutteita näkyy mm. gnostilaisuudessa, kuten esim. sethiläisessä gnostilaisuudessa, josta jotain:
http://jdt.unl.edu/lithist.html
http://jdt.unl.edu/vision.htm

Teosofisissa ym. samantyyppisissä nykyajan liikkeissä tuollainen ”gnostilainen” ajattelu näyttää saaneen jonkinlaista sijaa, ja samaa tietä heidän Kalevala- ym. suomalaisen – elämään, maailmaan, ihmisiin jo sellaisenaan positiivisemmin suhtautuvan (vs. esim. nuo syntiinlankeemus- ym. jutut) – perinteen tulkinnassaan, perinteen, jonka mukaan jumaluus on itse kullekin välittömämmin kohdattavissa / koettavissa. Väinämöisellä on kyllä oma tietäjän ym. roolinsa suomenuskossa ja suomalaisessa mytologiassa mutta hänen tuollaisiin ”gnostilaisiin” – ”ihmisille heidät alennustilastaan pelastavaa tietoa tuovan hahmon” – raameihin sovittamisensa on suomenuskolle vierasta.

Lue lisää

Sana syntiinlankeemus on vain käsite joka syntynyt raamatun sepityksistä.
Käsitteenä se ei merkise yhtään mitään,täytyy konkreettisesti mitä se terkoittaa.
Kritinuskon sepitykset siitä johtavat harhaan.
Samoin on kalevalassa se on käsitteellinen ja sen tukitsijat eivät ole ymmärtäneet, noiden käsitteiden todellista merkitystä,samoin on kritinuskossa ja muissakin uskonnoissa
Ihminen eli pratiisitilassa,eli ajattomassa yhteydessä kaiken perustaan,mutta kun hän oppi
puhumaan ja sitä kautta ajattelemaan, niin hän ei arvannut varoa sitä vaaraa mikä siitä aiheutui, vaan siirsi tämän ajallisen toiminnon, joka jokapäiväisessä elämässä oli tarpeellinen, mutta henkisellä alueella ajatus muodosti ajattelijan,sielun,egon, ja sitoi myös ihmisen henkisellä puolella aikaan, ja katkesi ihmisen yhteys paratiisiin.
Kalevalan perimätieto on paljon vanhepi kuin raamattu.
Väinämöisen paluu tarkoittaa sitä, että kun ihminen vapautuu ajattelijansa kahleista, niin
hän palaa ihmisen luokse, ja niin ihminen elää paratiisitilassa jälleen
Kun sielu kuoleutuu, se ei ole kuolema vaan uusi elämä.
Kritityt puhuvat uudestisyntymisestä, mutta se on vaiin uuden kuoren ottamista, mutta sisällä on tuo vanha.

rlx kirjoitti:

tuota mainitsemaasi syntiinlankeemusta et löydä ”puhtaasta” suomenuskosta vaan mm. kristinuskosta ja UT:n puolelta (jossa, UT:ssa, sen esiintyminen on myös tosin kyseenalaistettu), et VT:n maailmankuvasta. Jotain,
http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/8105062/38061261

Kristinuskon syntiinlankeemus-oppi näyttää kehittyneen hellenistisen ajan ajoittain & paikoittain hyvinkin vahvassa synkretistisessä ilmapiirissä, josta kristinuskoon & sen teologiaan on yleensäkin tullut paljonkin vaikutteita. Joissakin tuon ajan piireissä nähtiin luomakunta / ihmiset jotenkin langenneessa tilassa josta heidät oli sitten pelastettava joko tiedon ja / tai tavalla tai toisella välimieheksi tulevan ja sellaisena toimivan jumalhahmon kautta (joidenkin mysteeriuskontojen kuollut-ja-ylösnoussut-pelastajahahmo -ajattelu on vielä asia erikseen vaikka usein ne liittyivätkin toisiinsa). Ajattelun taustalta löytyy mm. Platon, uusplatonilaisuus; vaikutteita näkyy mm. gnostilaisuudessa, kuten esim. sethiläisessä gnostilaisuudessa, josta jotain:
http://jdt.unl.edu/lithist.html
http://jdt.unl.edu/vision.htm

Teosofisissa ym. samantyyppisissä nykyajan liikkeissä tuollainen ”gnostilainen” ajattelu näyttää saaneen jonkinlaista sijaa, ja samaa tietä heidän Kalevala- ym. suomalaisen – elämään, maailmaan, ihmisiin jo sellaisenaan positiivisemmin suhtautuvan (vs. esim. nuo syntiinlankeemus- ym. jutut) – perinteen tulkinnassaan, perinteen, jonka mukaan jumaluus on itse kullekin välittömämmin kohdattavissa / koettavissa. Väinämöisellä on kyllä oma tietäjän ym. roolinsa suomenuskossa ja suomalaisessa mytologiassa mutta hänen tuollaisiin ”gnostilaisiin” – ”ihmisille heidät alennustilastaan pelastavaa tietoa tuovan hahmon” – raameihin sovittamisensa on suomenuskolle vierasta.

Lue lisää

...niin yksi sylttytehtaista on zarahustralaisuus.

Luonnonkansoiltakin löytynee ajatus siitä että on olemassa niin valon kuin pimeydenkin voimia, mutta heikäläiset kokevat että se on okei ja pääasia on että on tasapaino. Kumpiakin voimia muistetaan ja lepytellään. Mutta jostain kumman syystä lähi-idässä iski sellainen neuroottisuuden puuska että dualismi vietiin äärimmilleen ja kaikki paha elämässä selitettiin jonkinlaisella "pahalla jumalalla" (sittemmin Saatanalla) joka vastustaa kaikessa "hyvää jumalaa" (sittemmin Jumalaa). Kaikkialla on mukamas taistelu jossa hyvän tulee voittaa paha. Mikäs hyvä se sellainen on joka haluaa TUHOTA jotain?

Dualismi jossa tasapaino löytyy siitä että vastakkaisia voimia ei aseteta ollenkaan ankealle hyvä/paha-janalle, vaan nähdään kaikki vastakohdat toisiaan täydentävinä vuorottelevina voimina joilla on aikansa ja paikkansa olisi ehkä paljon terveempi dualismi kuin tämä lähi-idässä siinnyt ja sittemmin lähes koko ihmiskunnan villinnyt ja neurotisoinut? Missään teosofiassa tai mitä näitä onkaan ei mene yhtään sen paremmin mikäli teosofi tms. haluaa yhä uskoa PAHAAN.

Qadesha kirjoitti:

...niin yksi sylttytehtaista on zarahustralaisuus.

Luonnonkansoiltakin löytynee ajatus siitä että on olemassa niin valon kuin pimeydenkin voimia, mutta heikäläiset kokevat että se on okei ja pääasia on että on tasapaino. Kumpiakin voimia muistetaan ja lepytellään. Mutta jostain kumman syystä lähi-idässä iski sellainen neuroottisuuden puuska että dualismi vietiin äärimmilleen ja kaikki paha elämässä selitettiin jonkinlaisella "pahalla jumalalla" (sittemmin Saatanalla) joka vastustaa kaikessa "hyvää jumalaa" (sittemmin Jumalaa). Kaikkialla on mukamas taistelu jossa hyvän tulee voittaa paha. Mikäs hyvä se sellainen on joka haluaa TUHOTA jotain?

Dualismi jossa tasapaino löytyy siitä että vastakkaisia voimia ei aseteta ollenkaan ankealle hyvä/paha-janalle, vaan nähdään kaikki vastakohdat toisiaan täydentävinä vuorottelevina voimina joilla on aikansa ja paikkansa olisi ehkä paljon terveempi dualismi kuin tämä lähi-idässä siinnyt ja sittemmin lähes koko ihmiskunnan villinnyt ja neurotisoinut? Missään teosofiassa tai mitä näitä onkaan ei mene yhtään sen paremmin mikäli teosofi tms. haluaa yhä uskoa PAHAAN.

Lue lisää

Uskoa pahaan ,sillä se on tosiasia, sillä ihmisen psykologinen perimä on paha (sielu,ego, ajattelija) jauskonnot ja aatteet taistelevat tätä pahaa vastaan hyvän idealla, siten, että
rukoillaan armoa tulle pahalle ja ikuista elämää taivaassa.
Kun päinvastoin pitäisi ymmärtää tämän pahan alkuperä, rttä mistä se on syntynyt, ja mitkä ovat sen seuraukset,silloin paha menettää voimansa, ja kuihtuu pois

Nämä laulut ovat mielestäni Väinämöisen inspiroimia:

http://www.youtube.com/watch?v=jIn8OGjhCTE&feature=related

http://www.youtube.com/watch?v=EOBsegsPEgk&feature=related