Muutoksen oireita ilmapiirissä

Europarlamentin vaalien äänestysaktiivisuus Suomessa jäi noin 40 prosenttiin. Jos näissä vaaleissa olisi ollut voimassa monissa maissa oleva sääntö, että vaalit ovat virallisesti pätevät vasta, kun yli 50 prosenttia äänioikeutetuista käy äänestämässä, niin sitä asetelmaa ajatellen nämä eurovaalit 2009 pitäisi uusia. Semmoista sääntöä ei meillä kuitenkaan ole voimassa eikä taida olla muissakaan EU-jäsenmaissa ainakaan näitten europarlamentin vaalien kohdalla.

Näitten eurovaalien tuloksen ruotimisessa ja erikoispiirteitten arvioinnissa tuottaa ongelmia juuri tuon alhaisen äänestysaktiivisuuden vaikutus. Etua huonosta yleisprosentista oli niille puolueille, jotka saavat äänestäjänsä liikkeelle muita paremmin. Ahkeria äänestäjiä löytyi ruotsalaisten keskuudesta ja tuloksena oli suhteellisen hyvä tulos ja europarlamentaarikon paikka. Samoin vihreitten kannattajat olivat hereillä ja tulos sen mukainen.

Perussuomalaisten huomattava menestys johtui ilmeisesti sekä heidän aikaisempien äänestäjiensä aktiivisuudesta että kokonaan uusien äänestäjien kannatuksen saamisesta eli nukkuvien puolueesta taisi löytyä perussuomalaisille suosiollista väkeä. Vaikea arvioida, missä määrin muitten puolueitten aikaisemmat kannattajat olisivat siirtäneet tukeaan perussuomalaisille.

Kokoomuksen noususuhdanne ei enää jatkunut. Tappio oli kuitenkin varsin vähäinen. Saattoi olla, että aktiiviset kokokoomusäänestäjät saivat torjuntavoiton tällä kertaa eikä puolue joutunut kokemaan todella suurta romahdusta. Ensi eduskuntavaaleissa tilannetta saattaa olla kokonaan toinen.

Keskusta pelasti sekin nahkansa tällä kertaa niukin naukin siedettäväksi oman järjestökoneistonsa ja suuren henkilöjäsenten määränsä turvin. Eduskuntavaaleissa Keskustakin voi joutua uuden todellisuuden eteen eikä näitten eurovaalien absoluuttinen äänimäärä riitä muuhun kuin veret seisauttavaan tappioon v. 2011 huhtikuussa.

Vasemmiston kannatuksen hiipuminen on erikoinen yleispiirre näissä eurovaaleissa. Nin kävi muissakin maissa eikä pelkästään meilllä Suomessa. Mahtaisiko olla harhaanjohtavaa hakea syitä ilmiöön pelkästään kotikutoisin perustein. Joka tapauksessa niin SDP:n kuin Vasemmistoliitonkin piirissä vallitsee mitä ilmeisimmin paniikki, vaikka en kunnolla asiaa tunnekaan, kun en ole mukana minkään puolueen toiminnassa. Kysymys ei ole edes kovin suurista äänimääristä. Vasemmistoliitolle olisi riittänyt muutama tuhat ääntä lisää tuomaan europarlamentin paikan eikä siinä tilanteessa mistään panikkitilanteesta olisi tietoakaan. Myöskään SDP ei jäänyt kovin kauaksi kolmannesta paikasta. Sinänsä on tietysti huomionarvoista, että koko vasemmiston kannatus on vain vajaa neljännes kokonaisäänimäärästä.