siedätyshoito, onko kokemuksia?

on jo minua siedätetty ja aina olen saanut sovittua ajan, että ei tarvitse olla poissa töistä. Tänä vuonna jouduin vielä syömään histamiinia jonkin verran, mutta ennen siedätystä koivuaikaan ei mitkään lääkkeet auttaneet .Aina oli sen näköinen kuin olisi viikon itkenyt.
Siedätys aloitetaan juuri siksi pienistä määristä ja edetään varovasti jokaisen henkilökohtaisessa aikataulussa. Jos tulee pieniä reaktioita, niin kyllä ne lääkärit sanoo heti kuinka pitää toimia. En tiedä ketään, joka olisi siksi joutunut lopettamaan siedätyksen. Voin toki olla väärässäkin. Muutamat ruoka-aineet vahvistui kunnon allergiaksi aloitetettuani siedätyksen. En ole varma johtuiko siedätyksestä vai jostain muusta, mutta ole tosi tyytyväinen, että päädyin siedätyshoitoon.
Nuorella on järkevää aloittaa siedätys ennen, kuin allergia muuttuu astmaksi.

kävi siedätyshoidossa pitkään, oli varmaan juuri tuon ikäinen 6v tai jotain, nyt 18v. Siedätyshoito kyllä sillä auttoi siitepölyihin, eipä sillä taida tulla enää mitään oireita. Harmi ettei siedätyshoitoa taideta juuri eläinallergioihin tehdä, täällä olisi nimittäin yksi halukas.

on ollut koivusiedätyksessä 2,5 vuotta. Suurinpiirtein saman ajan hänellä on ollut säännöllinen astmalääkitys käytössä, sitä ennen vain kausiluonteisesti keväällä.

Ennen siedätystä kevät oli aivan mahdotonta aikaa; nenä tukossa, silmät kutisivat, astmalääkkeet eivät tuntuneet riittävät. Kaikki lääkitykset käytössä (antihistamiini, hengitettävä kortisoni, kortisoninenäsuihkeet, avaava lääke)maksimiannoksin ja siltikään ei tehoa ei ollut tarpeeksi. Silmiin ei auttanut oikein mikään, tipoistakin tuli ärsytystä.

Siedätys aloitettiin heti kun lapsi itse sanoi haluavansa mieluummin pistoksia kuin sitä hirveää rumbaa joka kevät. Alku oli tietysti tiivistä, mutta nyt ylläpitoaikana käydään piikillä 6-8 viikon välein.

Tänä keväänä tyttö on ottanut antihistamiinia satunnaisesti, astmalääke on entisellä ylläpitoannoksella. Viime keväänä jo jätimme nenäsuihkeet pois, mutta antihistamiini meni vielä säännöllisesti koivuajan.

Tyttö itse on tosi tyytyväinen siihen että aloitti pistoshoidon. Piikkien pistely on sujunut hyvin (eikä satu juurikaan!), eikä mitään isompia reaktioita ole koskaan tullut. Muutaman kerran paikallisreaktio on ollut kohtalainen, mutta silloinkin hävinnyt yhdessä yössä vahvemman kortisonivoiteen ja elmukelmusidoksen avulla.

Voin suositella lämpimästä sillä edellytyksellä, että lapsi itse haluaa sitoutua hoitoon. Voin kuvitella, että piikkejä kammoavaa lasta olisi karseaa raahata pistokselle.