Nyt on kyl pakko avautua tästä......
eli:
-olen 88 syntynyt poika 175/73,opiskelen AMK:ssa, joka ei koskaan seurustellut naisen kanssa edes viikkoakaan,saatika ollut "silleen".Tämä on nyt puolen vuoden aikana jäytänyt joka päivä mua aivan jumalattomasti sisältä päin,koska tyttö jonka tapasin koulussa ei ollut kiinnostunut ja jätti mut viime keväänä,syytä kertomatta, joten pistin välit poikki vaik syksyllä tulen näkemään hänet onneks viimistä kertaa,koska hän valmistuu jouluna. Muutenkin, oon kärsinyt aina todella huonosta itsetunnosta,mikä taas heijastuu kaikkiin muihinkin asioihin,
(esim. olin työharjoittelussa varastossa, jossa oli keräilyä.Kun olin kerännyt tavarat lavalle,piti tarkistaa ainakin kolme kertaa että kaikki tuli varmasti kerättyä,vaikka olin varma et ne oli siellä laatikossa kun laskin ne itse siihen,mut....tää siksi ettei pomo vaan tulis huutamaan mulle et "vitun tunari" tai tsjp). Elän oikeasti muiden mielipiteiden mukaan.....vittu.....
Ukkon on lähes aina ajatellu aliarvioinu mua ku oon nuorin ja "pahnanpohjimmainen". sisaruksia on,1 veli ja 1 sisko joil kummallakin on perheet ja yhdet lapset(sisko saa syksyllä toisen vielä).
Mul on tuttavana yks muija joka on sellanen miestennielijä(leveys on korvannut pituuden),et hirvittää ja nyt sekin sitten vakiintuu ja on saanu "poikiksen",vaik on saanu m*naa jo 15v. asti,mä en ole koskaan käynyt edes lähellä koko asiaa. Mua ahdistaa niin paljon kun puoltut ja lukiokaverit saa muijakavereita ja vertaan joka päivä niihin kavereihin ja muijiinsa,et oonko oikeasti niin ruma ettei kukaan voi kiinnostua:(.
Vertaan aivan kaikissa asioissa muihin(esim. naapuri on opiskellu samas paikas ja saanu pelkkiä vitosia ja nelosia,ehkä yhden kolmosen ja sit se sanoo et sitä ne työnantajat arvostaa,hän 23v. miespuolinen) ja ajattelen et on oikeasti hyviä kaikessa,mä oon joku saatanan keskinkertainen tai sen alle,vaik oon saanu valkolakin ajoissa ja opiskelupaikan heti perään.....Mut tää seurustelu ja seksi asia on menny nyt nii pahaks et en tiedä mitä tee,en kuitenkaan haluis seotakaan nyt kesäl,ku on niin hyvät kelitkin.....
Tunnen itteni niin vähäpätöiseks, epäkiinnostavaks ja kaikkea muutakin paskaa tähän pääl ja muis asiois ku en oo ollu naisen kans ja nyt mun ylä-aste aikasil luokkakavereil voi olla lapsia tai "niin ihana poikkis"et......Väkisinkin tuntee ittes ulkopuoliseks ja epäkelvoks täs.....
meni nyt tosi sekavaks mut koittakaa tajuta se mitä tarkotan..
Neuvoja otetaan vastaan...
eli:
-olen 88 syntynyt poika 175/73,opiskelen AMK:ssa, joka ei koskaan seurustellut naisen kanssa edes viikkoakaan,saatika ollut "silleen".Tämä on nyt puolen vuoden aikana jäytänyt joka päivä mua aivan jumalattomasti sisältä päin,koska tyttö jonka tapasin koulussa ei ollut kiinnostunut ja jätti mut viime keväänä,syytä kertomatta, joten pistin välit poikki vaik syksyllä tulen näkemään hänet onneks viimistä kertaa,koska hän valmistuu jouluna. Muutenkin, oon kärsinyt aina todella huonosta itsetunnosta,mikä taas heijastuu kaikkiin muihinkin asioihin,
(esim. olin työharjoittelussa varastossa, jossa oli keräilyä.Kun olin kerännyt tavarat lavalle,piti tarkistaa ainakin kolme kertaa että kaikki tuli varmasti kerättyä,vaikka olin varma et ne oli siellä laatikossa kun laskin ne itse siihen,mut....tää siksi ettei pomo vaan tulis huutamaan mulle et "vitun tunari" tai tsjp). Elän oikeasti muiden mielipiteiden mukaan.....vittu.....
Ukkon on lähes aina ajatellu aliarvioinu mua ku oon nuorin ja "pahnanpohjimmainen". sisaruksia on,1 veli ja 1 sisko joil kummallakin on perheet ja yhdet lapset(sisko saa syksyllä toisen vielä).
Mul on tuttavana yks muija joka on sellanen miestennielijä(leveys on korvannut pituuden),et hirvittää ja nyt sekin sitten vakiintuu ja on saanu "poikiksen",vaik on saanu m*naa jo 15v. asti,mä en ole koskaan käynyt edes lähellä koko asiaa. Mua ahdistaa niin paljon kun puoltut ja lukiokaverit saa muijakavereita ja vertaan joka päivä niihin kavereihin ja muijiinsa,et oonko oikeasti niin ruma ettei kukaan voi kiinnostua:(.
Vertaan aivan kaikissa asioissa muihin(esim. naapuri on opiskellu samas paikas ja saanu pelkkiä vitosia ja nelosia,ehkä yhden kolmosen ja sit se sanoo et sitä ne työnantajat arvostaa,hän 23v. miespuolinen) ja ajattelen et on oikeasti hyviä kaikessa,mä oon joku saatanan keskinkertainen tai sen alle,vaik oon saanu valkolakin ajoissa ja opiskelupaikan heti perään.....Mut tää seurustelu ja seksi asia on menny nyt nii pahaks et en tiedä mitä tee,en kuitenkaan haluis seotakaan nyt kesäl,ku on niin hyvät kelitkin.....
Tunnen itteni niin vähäpätöiseks, epäkiinnostavaks ja kaikkea muutakin paskaa tähän pääl ja muis asiois ku en oo ollu naisen kans ja nyt mun ylä-aste aikasil luokkakavereil voi olla lapsia tai "niin ihana poikkis"et......Väkisinkin tuntee ittes ulkopuoliseks ja epäkelvoks täs.....
meni nyt tosi sekavaks mut koittakaa tajuta se mitä tarkotan..
Neuvoja otetaan vastaan...
Vastaukset 21
Vanhimmat
Sinä se todella osaat.Ai mielestäsi olet neitsyt?Et ole.
Leveys korvaa pituuden,kiitti siitäkin.Sanoit:joo sulla on läskiä ja selluliiittia,mut ei se haittaa.Aivan kuin olisin 100kg.Kyse on muutamasta kilosta.Jonka varsin hyvin tiedän,onko pakko loukata noin kovin?Näen sen peilistä joka päivä,ei tarvitse muistuttaa.
Meitä yhdistää kakis asiaa.Kirjoitetaan eri nimim.mutta valitettavasti tyylisi tunnistaa.Minä en tyyliäni yritä edes salata,en muuntele totuuttani itsestäni.Pistää miettimään mikä on totuus sinusta.Mikä on totta,mikä ei?
Ja sorry jos meni väärälle henkilölle.Tässä jutussa oli vaan liikaa tuttua.Kyseinen henkilö antoi minulle hyvää,sitten pahaa.Joten vetää ihan vainoharhaiseksi,kaikki sen jälkeen.
Miten niin en ole neitsyt/poikuus tallella kun en ole ollut naisen kanssa sängyssä,saatika parisuhteessa,vaik olen sitäkin yrittänyt,believe me?????mitä helvettiä...sitähän se just on.
tarkotin että tämä kaverinmuija on tukeva,en hauku häntä en muitakaan,en sua neljävitonen nainen,mut silti mua dissataan lähes yhtä paljon muiden naisten toimesta....iha tarpeeks.
Miks olisin muka keksinyt tän kaiken?tää on ihan totta,en muuten tänne tästä avautuis....sori, jos nyt toin jotain henk.kohtaisia ongelmia sun menneisyydestäs esiin,ei ole tarkotus....
Ja kyl,vissiin meni vääräl henkilöl,tätä on vissiin aika paljon liikkeel nykyään,mut miten voisin muuttaa tän tilanteen???...
Älähän nyt hikeenny tyhjästä, enkä mä sua vihaa, jollain tapaa mä jopa tykkään susta. suotta niitä tekstejäkään poistatit. mut kyl säkin välillä tarvit piiskaa et ei mee vellit ja jauhot sekasin. tässä kyllä haukut väärää puuta, jätkä taitaa todellakin olla neitsyt.
Mitäs kuuluu, miten on kesä lähteny käyntiin. seksiä ja romantiikkaa kuuluu olevan,
entäs muuten?
Kuuluu aika vitun paskaa,niinku se muka sua oikeasti kiinnostaiskin....ei oo töitä,haluan alkaa juomaan,millään ei oo mitään väliä enää,oon koko alkuvuoden ollu jossain ihme transsis,vituttaa vaan joka hetki,....
tämä ei ollu sulle tämä kysymys,, mut kiva tietää. mikä se olis seuraava askel sitten
tosta, piippu suuhun, ko, kö ?
On vaan niin kipeenä ne muistot ja lauseet,niin hyvät kuin pahatkin.Olen kyllä hirveän hyvä puhumaan ja tukemaan ihmisiä.Mutta se onnistuu vain kun näen ihmisen siinä edessäni.Ja sehän ei ole mahdollista,kun asut taatusti Hesassa ja minä en.Osaisin varmasti keskustella sinun kanssa ja tukea sinua.
Varmaan siksi nuoret miehet pitävät minusta,koska osaan puhua heidän kanssa samaa kieltä.Kuuntelen oikeasti ja mietin mitkä sanat valitsen.Koska heräävä seksuaalisuus on aika arka paikka.
Minulla itsellänikään ei ole kovin hyvä itsetunto ja sinulla on sitä samaa.Avautuminen on oikeastaan alku,vielä pahempaa jos et käsittelisi asiaa.Varmaan loukkaannut jos sanon että kannattaisi kääntyä ammattiauttajan puoleen.Se ei ole mikään häpeä.
Voisit luottamuksella puhua asiasta,mitä enemmän avaudut,sen parempi.Voin ihan hyvin sanoa että itsellänikin on hoitosuhde,vuosia olen käynyt.Minun ongelmat vaan juurtaa kauas ja tosi syvälle.Ainut asia jossa ei ole ongelmia on seksi.
Tai on siinäkin,kun teen sitä niin nuorien kanssa.Satutan siinä vaan itseni.Mut oikeesti,se on ainut asia mitä osaan ja mistä nautin.Unohdan koko maailman sen avulla.Hetkeksi.
Minä lupaan miettiä tätä sinun pulmaa.On juhlat tulossa ja pitää miettiä niitä.Mut kun järjestyy aikaa vastaan sinulle vielä jotain.Älänyt luovuta.olet vielä TOOOOOOSI nuori minuun verrattuna.Naisia tulee elämääsi,se on ihan varma :)
mitä sinulle sanoisin.Ainankin sen että olen hirveän arka.Ja en koskaan halua loukata ketään.Aloin oikeesti pelätä että mitä jos hän lukee ja saa raivarit.Koska on meillä ollu sanomista muutamasta asiasta.Ja en kestä sitä että minulle tärkeä ihminen suuttuu.Skorpionin sanat pistää ja sattuu.
Oikeastaan en pysty nyt sanomaan yhtään järkevää lausetta sinulle.Koska olen niin pahalla mielin niistä viesteistä edelleen.Se vaan on niin että niin täysin en voi kenenkään kanssa puhua tästä suhteesta.Siitä seksuaalisesta vetovoimasta ja nautinnosta.Kaikesta mitä ollaan koettu.En siis kenellekkään.Netissä se on niin helppoa.Kukaan ei tunne.Mut sekin oli vaan paha virhe,alkaa kertoa.
Joten ehkä vähän lähti lapasesta se kertominen.Pahaa en sillä tarkoittanut.Enää ei tule minun "suusta"kuin ympäripyöreätä juttua.Sen verran kovan kolauksen sain.
Siks toisekseen vaikutat jotenkin tutulta,en vaan nyt osaa hahmottaa kuka ja mistä.Ja se on tavallaan pelottavaakin.Tulee mieleen se isokeihäs,hänessä on samaa "agressiivisuutta" ja suoraa puhetta.Mutta taas eräs toinenkiin on just tuollainen.
En nyt mieti enempää,minulla on taipumusta "vainoharhaisuuteen"Nää jutut menee kohta minun uniin.Ei tarvii nauraa,olen vähän erillaisempi kuin muut naiset.
Kankeasti on kesä alkanut,juhlia pitäis järjestää ja voimia ei ole yhtään.
kouluammuskelija kun noin huonosti menee?
en kyl ihan odottanu tollasta kettuilua...
joku järkevämpi kertoa et miten tämän asian laita nyt oikeasti on,olenko viallinen?,eikä mitään vittuilua kiitos....
Vittu sä mikään viallinen ole. Kyseinen ongelma on vaivannut minuakin aikamoisen ujouden takia. Siihenkin on parannuskeinonsa, ilman ,että tarvitsisi käydä ammattiauttajan luona. Yksi pikku vinkki näin kokeneena itsetunnon kasvattamiseksi; Ei saa ajatella, että mitä muut nyt sinusta ajattelevat jos satut esim möhlimään jollain tavalla vaikka töissä tai tuolla jossain tekemällä jotain noloa. EI KOSKAAN SAA AJATELLA MITÄ MUUT AJATTELEE SINUSTA NYT, vaikka välillä se saattaa automaattisesti tullakkin esille, mutta siinä ei pitäisi hätkähtää.
Tuosta työssäoppimis tai mistä- lienee jutustasi sen verran, että on pakko uskaltaa tehdä, vaikka kaikki menisikin pieleen. Lisäksi ei pidä missään tapauksessa epäröidä kysyä kuten varmaan tiedätkin. Ei ajatuksia, että kysymyksen vastaanottaja ajattelee että ei tuo osaa mitään. Kaikki haukut ja kaikki rohkeus tehdä ja uskallus, se on kasvattanut luonnettani ja itsetuntoani perkeelesti.
Isäsi haukut niinkö? pahnanpohjimmainen? Paskanmarjat, et letkauta korviasikaan. Yleisesti ottaen tällaisesta ei kannata masentua, vaikkakin agressioita ja suuttumusta voi tullakkin. Aggressiot uskaltauduttava purkamaan. Purevasti puhuminen purevia sanoja puhuen.
Ujous alkaa hävitä ajallaan, kunhan et ala eristäytyä. Itsetuntoa kohentaa harrastukset, työ, alkoholi => yöelämä, luokkakokoukset ja yleensäkkin kaikki sosiaaliset tapahtumat. Lopulta löydät sen elämäsi naisen kunhan pidät vain itsesi kokonaisuudessaan (erityisesti kroppa) kunnossa ja pidät yllä myös helvetillistä intohimoa ja tahtoa naisia kohtaan. Kuntosalilla kehität lihaksia olitpa minkä kokoinen tahansa.
Lyhyesti:
MUISTA JOKAISELLE ON JOKU OLITPA MINKÄ NÄKÖINEN TAI PITUINEN. Itsetuntoa kohotetaan periksi antamattomuudella, välinpitämättömyydellä ajatuksiin, että mitä tutut/ muut nyt ajattelee, kun esim. vaikka laulat yleisön edessä tai strippaat baarissa.
EI AJATUKSIA OMASTA SEKSIKKYYDESTÄ LIIKAA. Sä saat kyllä jonkun, piste. Ajatteleppa niitä itsestäsi rumempia ihmisiä joilla kuitenkin on seuraelämää. Se auttaa myäs lohduttamaan, että jos sen näköinen jonkun saa niin saat kyllä sinäkin! On vaan jaksettava odottaa. Tää myöskin on lohduttanut minua ja se toimii! Muista! Ihan viimeisin keino löytää rakkaus on kuvalliset nettideitit, facebookit yms. Mut se kannattaa käyttää hyväkseen vasta sitten kun olet 25 vuotta täyttänyt ja et ole löytänyt sitä rakastasi baarista tai kapakasta. Seuraa kyllä löytyy kunhan rupeat enemmän käymään ulkona.
Nojaa, itse sain ensimmäisen lähemmän kontaktin vastakkaiseen sukupuoleen vasta 25-vuotiaana, sekin vain muutama suudelma ja halaus.
Teininä ja nuorena aikuisena itsetunto oli täyttä paskaa, ja muutenkaan en ollut sinut itseni kanssa. Vasta siinä 28-vuotiaana aloin tuntemaan itseni paremmaksi kuin kasan paskaa, ja aloin pitämään itseäni välillä jopa ihan komeanakin.
Huvittavaa on huomata, että kun katson kuviani teininä/nuorena aikuisena, niin mielestäni olin silloinkin ihan hyvän näköinen. Ongelmana oli täysin vain surkea itsetunto, ei mikään muu.
Nykyään kun uskaltaa jo katsella naisia "sillä silmällä", niin ei läheskään kaikki kato, että "hyi helvetti!". Jotku punastelee, jotku hymyilee ;-)
Ihan vain vihjeeksi, että ala huomioimaan miten ajattelet, ja muuta negatiiviset ajattelutapasi positiivisemmaksi. Elämä toki on paskaa, mutta:
Jos joku ei pidä susta, niin se on hänen ongelmansa, ei sun. Ole mitä olet, ole oma itsesi. Kerro mielipiteesi suoraan kaartelematta, äläkä pelkää muiden reaktioita. Tee asioita mitä haluat, älä mitä muut haluavat.
Tälläi elämä tuntuu edes siedettävältä.
Ja vinkkinä, että kerta et ole seksiä harrastellut koskaan, ja ilmeisesti sitten runkkailet, niin koeta pitää kuitenkin runkkailut aika vähäisissä määrin, ettei montaa kertaa viikossa. Nostaa itsetuntoa, kun ei joka päivä vatkaile kyrpäänsä ;-)
Kannattaa toki myös muistaa lenkkeillä/punttista tehä välillä ihan vaan oman itsensäkin takia, mikäli et kuntoile.
Jos olet ujo ja hiljainen, niin niillekin löytyy naisia. Moni nainen pitää sellaisista, kannattaa pyöriä netissä chäteissä/keskusteluohjelmissa, niistä löytyy useinkin tälläisiä naispuolisia.
Huomasin,että tossa oli joitain sellaisia pointteja joita oon nyt alkanu miettimään,esim. noi harrastukset tsjp.Mut on pakko kertoa yks juttu tähän väliin....
Olin perjantaina kaverin kanssa Turussa baarissa ja siinä sitten pari ei niin kauhean hyvännäköistä muijaa lyöttäyty seuraan tiskiltä käsin ja olivat meidän seurassa joku pari tuntia.Ite en pitäny kummastakaan,olivat jotenkin niin ärsyttäviä ihmisinä,mut nyt tulee tää pointti: Mun kaveri,joka on 180 pitkä,ni tää toinen,tosi lyhyt muija,alko kyseleen et mihin me mennään yöksi ja sanottiin et toiselle paikkakunnalle ja sitten se alkaa puhumaan mun kaveria sen luokse,näin sen jo kaukaa mikä tarkotus sil muijal oli.....mulle se lähinnä nakkeli niskoja ja toinen,pitempi muija,oli kans niin ku olisin ilmaa vaan...Yhdes kohtaa kun en ollu liian kännis,ni vittuilin sille lyhyemmälle muijal tyyliin et olisin muka käsittäny kaiken väärin mitä se sano ja se oli ihmeissään....
Mut en voi käsittää miten voidaan suhtautua tollatti,kun en edes ollu mitenkään seuraa ettimässä vaan kaverin kanssa muuten juomas.
Sit jossain kohtaa näin kiinnostavan muijan mut en tapani mukaan uskaltanu mennä istumaan niitten pöytään ja sit jossain kohtaa ne lähti pois koko paikasta....Jos olisin saanu valita,ni olisin kyl jotain muuta ku ujo,saatana....
elämä kivaa kaikille ei ole ei.
Sä et vain ole sitä tyyppiä jota naiset haluaa naida,ne aattelee et susta ei ole siihen hommaan. kyllähän sen näkee jo hyvinkin nuorena et onko menestystä naisrintamalla,sun tilantees vaikuttaa tässä mielessä ikävältä,valitettavasti se tuskin tulee muuttumaan, ja puhun kokemusesta,tiedän miltä susta tuntuu. on ihan sama vaikka luovutat saman tien, ja keskityt muihin asioihin. Mutta ole onnellinen että sulla on sentään kaveri tai kavereita, pidä niistä kiinni ja ole yhteyksissä, ne on nimittäin sun ainoa toivosi, sit kun ei ole enää kavereita joiden kans mennä kaljotteleen, niin tilanne alkaa olla varsin ikävä.
paska mun puolesta.....
kertokaa mulle,että mitä helvettiä neitsyydellä ja poikuudella tarkoitetaa?!
Olen itsekin AMK-opiskelija, juuri tuli täytin 21 ja poikaystävää vailla olen ollut koko ikäni. En ole koskaan halannut/suudellut tai edes pitänyt miestä kädestä "siinä mielessä".
Olen aina ollut hyvin tunnollinen oppilas/opiskelija, koulussa tuli kaikenlaisia stipendejä jne ja nyt AMK:ssa vitoset ja neloset koristavat todistusta. Kavereita ja ystäviä minulla on, ja yleensä olen porukassa se vitsinvääntäjä tai ainakin se, joka aloittaa keskustelun, jos sitä muuten ei tahdo syntyä. Olen ollut töissä ja opiskellut ulkomailla, ja myös näistä piireistä olen saanut paljon hyviä ystäviä ympäri maailmaa.
Ulkonäöllisesti en ole se kaikkein kaunein tapaus, mutta en kyllä susirumakaan. Meikkiä en käytä, enkä muutenkaan oikein välitä muodin seuraamisesta, olen aika poikatyttömäinen noissa asioissa. Kuitenkaan en halua mitenkään verhota itseäni mihinkään hienoihin muotiluomuksiin tai pistää maskia päähän, haluan että minut hyväksytään tällaisena, koska minä olen tällainen ja sinut itseni kanssa. Jos se sitten tarkoittaa, että olen yksin elämäni, niin kaipa sekin parempi kuin elää "valheessa" elämänsä...
Olen vain aina se "ystävätyttö", en koskaan "tyttöystävä". Minulla on paljon miespuoleisia kavereita, enkä ole heidän seurassaan mitenkään ujo tai mitään (joskaan en heitä kohtaan tunne sitä kuuluisaa "kemiaa", ihan kavereina ollaan). Muutoinkin tuntuu, etten osaa lähestyä miehiä "sillä mielellä", aina jotenkin puheenaiheet yms. kääntyvät sellaisiksi "kaverillisiksi".
Monet ikätoverini yläasteelta/lukiosta ovat jo naimisissa ja perheenlisäystä on monille tullut. Oikeastaan kun mietin hyviä ystäviäni, niin kaikki he ovat vähintäänkin avoliitossa. Minua puoli vuotta nuorempi hyvä ystävä on jo ollut naimisissa, ehtinyt erota ja sen lisäksi vielä olla pitkässä suhteessa tämän jälkeen. En edes voisi kuvitella mitään avioliittoa saati jotain lapsikatrasta tämän ikäisenä....
Tiedän, että tähän tulee nyt viestiä, että olen liian kranttu tai jotain, vaan asiat ei ole näin. Oikeastaan on vain yksi ihminen, joka on koskaan sanonut olevansa vähääkään ihastunut minuun tai mitään sinne päin, mutta en vain tuntenut mitään vetoa häneen, olisi ollut väärin aloittaa suhde ja "vedättää" häntä valheessa... Olenko sitten ehkä sokea, enkä tajua mitään flirttiä tai muuta, en tiedä, mutta välillä iskee epätoivo, onko minulle tarkoitettu rakkautta ollenkaan.
Hirveää avautumista tämäkin, ei tarvitse ymmärtää :)
alkuperäinen postaaja: Kun luin ton mitä olit kirjottanu huomasin,et siinä on paljon samaa kuin mun ongelmassa....
Mut mulle ei ole KUKAAN KOSKAAN sanonu että olisi pitäny musta millään tavalla,siis ulkoisesti ja kun en oo komea ni en pääse näyttään sisintäni ja tää hajottaa niin paljon...Siinäkin suhteessa sullakin on asiat paremmin kun sua on sentään kehuttu mut mua ei ole koskaan...On tullut niin vahva ajatus siitä etten todellakaan kelpaa kenellekään enää koskaan kun en ole seurustellu ja saatika kun en oo ollut "sillain" jonkun naisen kanssa....Kaikki vaan jauhaa et "kyl säkin sen sitten löydät" ja vitut sanon minä. Se olis tullu jo jos olisin edes keskitasoa ulkonäöltä mut ei ni ei....vittu.
Kaveril käy aina flaksi baaris ja mä vaan katon sivusta ja ne muijat vaan vittuilee mulle,kyl mä olen sen nähny täs näin.En oo koskaan edes vieny ketään baarista kotiin tai saanu puhelinnumeroa,keneltäkään SIIS KOSKAAN!!!.
Melkeen kaikki mun ryhmästä tuolta amk:sta on varattuja ja se hajottaa enemmän ku tarpeeks,Tuntuu et nekin muijat vaan dissaa mua kaikki puhuisin ihan koulujutuista....Ei tällaista voi oikeasti olla...
En siis kerta kaikkiaan ymmärrä mikä hemmetti on syynä siihen etten oo viel tähän ikään mennes seurustellu ja harrastanu seksiä.Se järkyttää mun mielenterveyttä enemmän ku mikään muu.Tuntuu et oon jo nyt feidannut kaikki mahikset mihinkään tulevaisuuksien mahdollisuuksien,jos nyt sellasia edes koskaan tulee mun kohdal....
Osa mun kavereistakin on seurustellu ja aivan varmasti ollut "silleen" ja sekös mua vituttaa ku ei oo koskaan ollu edes mahdollisuutta siihen....
Kuinka epäkelpo oikeastaan olen?kertokaa nyt ihmeessä!!!
Sulle,tytsy-88,tulee käymään se flaksi koska oot nainen,kiitä onneas ettet oo mies,sul ei olis sillon tällasta ongelmaa koskaan....
Ei se kyllä ole ollut itselläkään mitään ruusuilla tanssimista, eikä yksi kehu vuosi sitten ole mikään sellainen suuri toivon kipinä. Ärsyttävintä oikeastaan koko tapauksessa on, kun tosiaan kaverit kaikki seurustelevat/ovat naimisissa jne. ja kyselevät "miksi sä et seurustele?". Tuhannen taalan kysymys, siihen kun tietäisin vastauksen, niin veikkaanpa, että kyllä seurustelisin... Esimerkiksi jotkut illanvietot yhdessä ovat välillä tuskaa, koska koko kaveriporukkahan sitten seurustelee - paitsi minä... Onpa siinä sitten kiva olla, kun joka nurkassa on jonkunlaiset imuttelut meneillään, ja itse kököttää jossain sohvan laidalla miettien, että koska täältä kehtaa lähteä pois...
Omasta amk-ryhmästä olen ainoa tyttö tällä hetkellä (muutama muu tyttö keskeytti ekana vuotena), mutta eipä siellä tosiaan ole yhtäkään vapaalla jalalla olevaa jätkää näissä. Kivoja kavereina, mutta periaate on, että varattuihin en koske pitkällä tikullakaan.
Tuon flaksihomman kanssa en nyt tiedä mitä sanoisin... Siis varmasti kyllä baarissa olisi joku ottaja (aina niitä p:n vonkaajia on jossain), vaan eipä minua kiinnosta sellainen, olla nyt hetken lämpimänä reikänä jollekin... Kun näin pitkälle olen neitsyenä säilynyt, niin haluan myös "luopua" siitä jollekin rakkaalle kumppanille, enkä kellekään känniörveltäjälle, josta en sen päivän jälkeen kuulisi ikinä (tuskin silti haluaisinkaan kuulla). Tiedä sitten, saanko sitä henkilöä odottaa hamaan hautaan asti.
Kun tullaan tähän sinun "epäkelpoisuuteen", niin en usko, että olet niin "epäkelpo" mitä itsellesi sanot. Minähän en ole mikään ihminen tähän neuvomaan, kun itsekään en ole seurustellut tms. mutta vielä jaksan naiivisti uskoa, että jostain joku niin minun kuin sinunkin elämääsi löytyy... Silmät vain auki ja selkä suoraksi... Ei se ole helppoa, mutta ainakin paljon kivempaa, kuin vaipua totaaliseen epätoivoon...
Jos pidät ratkaisuna seksiä niin tavataan katotaan jos molemmat pitää toisistaan ja annetaan mennä. Huh kuulostanpa oudolta mutta miksi ei? Joku fiksu joskus sanonut että jos jotain haluaa ja se tuntuu hyvältä ei se voi olla väärin siinä täytyy olla samaa mieltä.