Moottoritilan lämpötila

kiukaan kippari

Kipparilehdessä oli juttua konetilan tuuletuksesta ja lämpötilasta. Siinä sanottiin että koneen imuilma ei saisi olla yli 45 astetta. Ja täkäläisissä olosuhteissa niin muka harvoin onkaan sillä asummehan keskellä kylmyyttä. Jutussa ei kuitenkaan oltu vaivauduttu tai osattu mitailla esimerkkilämpötiloja vaan oli tyydyttu menemään aidasta siitä portin kohdalta ja tukeuduttu vain teoreettisiin laskelmiin.
Omassa veneessäni on 4,2 litrainen ahdettu dieseli keskimoottoriasennuksena. Kone saa ilmaa konetilan takana olevasta lastiruumasta johon ilmaputkia tulee useita. Tiedän kuinka paljon moinen kone vaatii pelkästään imuilmaa ja olen kokeillut virtauksia kädellä putkistoista ja niistä ei tunnu mitään ihmeempää imua. Mikäli avaan lastitilan luukun on ilmansaanti lähes ulkotilan veroista. Luukku aukikin olen ajellut täyskaasutaipaleita mutta mitään eroa ei ole joten uskon koneen saavan ilmaa tarpeeksi.
Iso kone tuottaa tietenkin lämpöä vaikka sitä kuinka jäähdytetään. Jäähdytysveden ja öljyn lämpötilat ovat aina hyvin tarkkaan samat eri ajotilanteissa joten jäähdytykset toimivat. Kun virittelin lämpömittarin anturin konetilaan oli matka-ajon aikainen konetilan lämpö 55-60 astetta eli melko korkea. Näin koen on kuitenkin moitteetta toiminut vuosikausia.
Aloinkin miiettimään millaisia lämpötiloja veneiden moottoritiloissa oikeasti toisilla on. Oletteko mittailleet ja minkälaisia arvoja olette saaneet.

11

2434

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • lämpötiloista

      Aloita mittaamalla sen imuilman lähtöpaikkana olevan lastiruuman lämpötila ajon aikana.
      Mikäli se ruuma on liian kuuma on imuilma jo alkujaankin liian lämmintä.

      Turbossa imuilman lämpötilaa alennetaan jäähdyttämällä(inter-after-cooler),joten mikäli olet huolissasi harkitse sen asentamista...
      Toinen vaihtoehto on koeluontoisesti imuilman tuovien putkien vetäminen oikeaoppisesti ulkoilmaan ,ei perästä varmentaaksesi mittautuloksesi.

      Uskon, että saat lämpötilat tipahtamaan.

    • Kyllähän Kippari-lehti on oikeassa. Imuilman lämpötila vaikuttaa suoraan pakokaasujen lämpötilaa, ja vielä siten, että pakokaasujen lämpötila nousee huomattavan paljon enemmän kuin imuilman lämpötilan nousu on. Ja imuilma kannattaisi kyllä ottaa suoraan ulkoa, omaa putkea pitkin.

      Mikäli olet asiasta huolissasi, niin voit asentaa pakokaasujen lämpötilamittarin (EGT), se kertoo samalla moottorisi kuormituksen.

      Käytännössä moottoritilan lämpötilaa ei saa laskettua tuolle "optimitasolle". Jos 600 kg 80-90 asteista rautaa lykkää kymmeniä kilowatteja lämpöä melkein suljettuun tilaan, niin ei sitä helposti poisteta. Sinun moottorisi säteilylämpö riittäisi teholtaan kymmenien omakotitalosaunojen lämmittämiseen, joten ei sitä millään 12 v puhaltimella poisteta.

      • paras!

        "...Sinun moottorisi säteilylämpö riittäisi teholtaan kymmenien omakotitalosaunojen lämmittämiseen,..."

        Hyvä, että heti näin aamusta saa lukea näin hyviä vitsejä ja nauraa itsensä kipeäksi. Onkohan arvon kiinteistönvälittäjällä pienintäkään käsitystä kiinteistöjen energiankulutuksesta ja toisaalta tuollaisen venedieselin tuottamasta lämpömäärästä? Jos asiasoista ei todellakaan tuon enempää tiedä, kannattaa pitää sormet poissa näppikseltä ainakin siihen saakka, kunnes perusasiat ovat hanskassa ja omaa edes jonkinlaisen kyvyn hahmottaa asioiden mittasuhteet!


      • kymmenet
        paras! kirjoitti:

        "...Sinun moottorisi säteilylämpö riittäisi teholtaan kymmenien omakotitalosaunojen lämmittämiseen,..."

        Hyvä, että heti näin aamusta saa lukea näin hyviä vitsejä ja nauraa itsensä kipeäksi. Onkohan arvon kiinteistönvälittäjällä pienintäkään käsitystä kiinteistöjen energiankulutuksesta ja toisaalta tuollaisen venedieselin tuottamasta lämpömäärästä? Jos asiasoista ei todellakaan tuon enempää tiedä, kannattaa pitää sormet poissa näppikseltä ainakin siihen saakka, kunnes perusasiat ovat hanskassa ja omaa edes jonkinlaisen kyvyn hahmottaa asioiden mittasuhteet!

        Kymmeniä saunoja tuskin saa lämpimäksi, mutta useita kylläkin. 100 kW moottori hävittää jäähdytysveteensä 20-30 kW ja tavallisen saunan kiukaan teho on 6 kW.


      • paras!
        kymmenet kirjoitti:

        Kymmeniä saunoja tuskin saa lämpimäksi, mutta useita kylläkin. 100 kW moottori hävittää jäähdytysveteensä 20-30 kW ja tavallisen saunan kiukaan teho on 6 kW.

        Kiinnitäpä huomiota tuohon lausahdukseen tarkemmin: siinä puhutaan "säteilyläämmöstä". Kyllä suurin osa dieselin hukkalämpöenergiasta poistuu jäähdytysveden mukana mereen ja säteilylämpönä konetilaan vain pieni osa. Jos tuo säteilylämpöjäämä olisi vaikkapa 2-3 kW (siis luokkaa 1/10 lämpötuotosta, joka sekin on hyvin yläkanttiin), niin sillä ei lämmitettäisi vielä ensimmäistäkään normaalia kiuasta.

        Jos tuollaisen 200 kW dieselin koko teho muuttuisi 100% hyötysuhteella sähköenergiaksi, niin sillä lämpiäisi 200/6 = 33 6 kW kiuasta, jolloin voitaisiin puhua kymmenistä kiukaista. Muuten siis ei.


      • laskee
        paras! kirjoitti:

        Kiinnitäpä huomiota tuohon lausahdukseen tarkemmin: siinä puhutaan "säteilyläämmöstä". Kyllä suurin osa dieselin hukkalämpöenergiasta poistuu jäähdytysveden mukana mereen ja säteilylämpönä konetilaan vain pieni osa. Jos tuo säteilylämpöjäämä olisi vaikkapa 2-3 kW (siis luokkaa 1/10 lämpötuotosta, joka sekin on hyvin yläkanttiin), niin sillä ei lämmitettäisi vielä ensimmäistäkään normaalia kiuasta.

        Jos tuollaisen 200 kW dieselin koko teho muuttuisi 100% hyötysuhteella sähköenergiaksi, niin sillä lämpiäisi 200/6 = 33 6 kW kiuasta, jolloin voitaisiin puhua kymmenistä kiukaista. Muuten siis ei.

        Polttoaineen energiamäärän hyötysuhde on dieselissä luokkaa 40%, loppu 60% polttoaineen energiasta katoaa suurin piirtein seuraavasti:

        - pakokaasun entalpian osuus kokonaisenergiasta: 25%
        - mekaaniset häviöt: (moottorin kitka, apulaitteet ym, häviöteho muuttuu lämmöksi ja siirtyy jäähdytysveteen ja öljyyn) 16%
        - suorat jäähdytyshäviöt (palotilan jäähdytys eli lähinnä kannen ja sylinterin seinämien jäähdytysveteen siirtyvä lämpö): 16%
        - konvektio ilmaan suoraan moottorista: 3%

        Eli pakokaasuihin (->ulos) 25%, jäähdytysveteen 32% (->mereen) ja ilmaan (->konetilaan) 3%. Jos kone kuluttaa vaikkapa 20 l/h, niin energiamäärä on n. 20 l * 14,5 MJ/l = 290 MJ, Tästä energiamäärästä konetilaan tulee luokkaa 3% eli 0,03 * 290MJ = 8,7 MJ. 1 kWh = 3,6 MJ eli 8,7/3,6 = n. 2,4 kW.

        Parin kilowatin suuruusluokassa siis pyöritään riippuen tietenkin pa-kulutuksesta. Hukkaenergian määrä ja jakauma ovat arvioita, mutta prosentteja ja kulutusta pyörittelemällä voi arvioida tuota konetilaan siirtyvää lämpötehoa, joka kuitenkin on ykköskilowatteja. Tai jos joku muuta väittää, niin olisi hyvä nähdä perusteltu laskelma aiheesta...


      • tuulettaja
        laskee kirjoitti:

        Polttoaineen energiamäärän hyötysuhde on dieselissä luokkaa 40%, loppu 60% polttoaineen energiasta katoaa suurin piirtein seuraavasti:

        - pakokaasun entalpian osuus kokonaisenergiasta: 25%
        - mekaaniset häviöt: (moottorin kitka, apulaitteet ym, häviöteho muuttuu lämmöksi ja siirtyy jäähdytysveteen ja öljyyn) 16%
        - suorat jäähdytyshäviöt (palotilan jäähdytys eli lähinnä kannen ja sylinterin seinämien jäähdytysveteen siirtyvä lämpö): 16%
        - konvektio ilmaan suoraan moottorista: 3%

        Eli pakokaasuihin (->ulos) 25%, jäähdytysveteen 32% (->mereen) ja ilmaan (->konetilaan) 3%. Jos kone kuluttaa vaikkapa 20 l/h, niin energiamäärä on n. 20 l * 14,5 MJ/l = 290 MJ, Tästä energiamäärästä konetilaan tulee luokkaa 3% eli 0,03 * 290MJ = 8,7 MJ. 1 kWh = 3,6 MJ eli 8,7/3,6 = n. 2,4 kW.

        Parin kilowatin suuruusluokassa siis pyöritään riippuen tietenkin pa-kulutuksesta. Hukkaenergian määrä ja jakauma ovat arvioita, mutta prosentteja ja kulutusta pyörittelemällä voi arvioida tuota konetilaan siirtyvää lämpötehoa, joka kuitenkin on ykköskilowatteja. Tai jos joku muuta väittää, niin olisi hyvä nähdä perusteltu laskelma aiheesta...

        Konehuoneessa on käsitykseni mukaan kohtalaisen hyvä tuuletus luonnostaan. Jos naftaa menee 20 litraa, tarvitaan sen polttamiseen vissiin 200 kg ilmaa eli vajaat 200 kuutiometriä, joka usein otetaan konetilasta. Pienen konetilan ilma siis vaihtuu reipasta vauhtia.


      • meni
        laskee kirjoitti:

        Polttoaineen energiamäärän hyötysuhde on dieselissä luokkaa 40%, loppu 60% polttoaineen energiasta katoaa suurin piirtein seuraavasti:

        - pakokaasun entalpian osuus kokonaisenergiasta: 25%
        - mekaaniset häviöt: (moottorin kitka, apulaitteet ym, häviöteho muuttuu lämmöksi ja siirtyy jäähdytysveteen ja öljyyn) 16%
        - suorat jäähdytyshäviöt (palotilan jäähdytys eli lähinnä kannen ja sylinterin seinämien jäähdytysveteen siirtyvä lämpö): 16%
        - konvektio ilmaan suoraan moottorista: 3%

        Eli pakokaasuihin (->ulos) 25%, jäähdytysveteen 32% (->mereen) ja ilmaan (->konetilaan) 3%. Jos kone kuluttaa vaikkapa 20 l/h, niin energiamäärä on n. 20 l * 14,5 MJ/l = 290 MJ, Tästä energiamäärästä konetilaan tulee luokkaa 3% eli 0,03 * 290MJ = 8,7 MJ. 1 kWh = 3,6 MJ eli 8,7/3,6 = n. 2,4 kW.

        Parin kilowatin suuruusluokassa siis pyöritään riippuen tietenkin pa-kulutuksesta. Hukkaenergian määrä ja jakauma ovat arvioita, mutta prosentteja ja kulutusta pyörittelemällä voi arvioida tuota konetilaan siirtyvää lämpötehoa, joka kuitenkin on ykköskilowatteja. Tai jos joku muuta väittää, niin olisi hyvä nähdä perusteltu laskelma aiheesta...

        Dieselin energiamäärä on 38,6 MJ/l (10,72 kWh/l), usein käytetään myös pyöristettyä arvoa 10 kWh/l. Eli 20 l/h => 200 kWh, josta 40% hyötysuhteella 3% = 200 kWh * 0,6 * 0,03 = 3,6 kWh. Eli 20 litran tuntikulutuksella moottoritilassa on 4 kW luokkaa oleva lämmitin...


      • lämpö.
        tuulettaja kirjoitti:

        Konehuoneessa on käsitykseni mukaan kohtalaisen hyvä tuuletus luonnostaan. Jos naftaa menee 20 litraa, tarvitaan sen polttamiseen vissiin 200 kg ilmaa eli vajaat 200 kuutiometriä, joka usein otetaan konetilasta. Pienen konetilan ilma siis vaihtuu reipasta vauhtia.

        Ilmanvaihdolla ja tuuletuksella ei ole mitään tekemistä koneen tuottaman hukkalämmön kanssa: koneessa syntyvä lämpömäärä riippuu vain polttoaineen kulutuksesta ja hyötysuhteesta. Kaikki energia (myös lämmöksi muuttuva) on peräisin polttoaineen sisältämästä energiamäärästä, joka dieselissäkin on vakio.

        Tuuletus tietenkin vaikuttaa siihen, miten konehuoneen lämpötila nousee eli kuinka paljon koneen lämmöstä saadaan siirrettyä ulkoilmaan. Mitä tehokkaampi tuuletus, sitä lähemmäksi päästään konehuoneessakin ympäristön lämpötilaa. Toki riittävä ilman saanti on ehdoton edellytys koneen toiminnalla, mutta tässä ketjussahan on käsitelty lähinnä tuota lämpöpuolta.


      • tarkkaan
        meni kirjoitti:

        Dieselin energiamäärä on 38,6 MJ/l (10,72 kWh/l), usein käytetään myös pyöristettyä arvoa 10 kWh/l. Eli 20 l/h => 200 kWh, josta 40% hyötysuhteella 3% = 200 kWh * 0,6 * 0,03 = 3,6 kWh. Eli 20 litran tuntikulutuksella moottoritilassa on 4 kW luokkaa oleva lämmitin...

        Ilmeisesti kysymyksessä oli puukiukaiden lämmittäminen.


    • Mittaukset

      Minulla on 3,6 l välijäähdytetty tubodiesel keskellä venettä. Ilmanottoputket 5 kpl ovat suoraa ulos ääniloukun kautta molemmin puolin konetta.
      Mittarin anturi on sijoitettu vastakkaiselle sivulle kuin koneen ilmanotto joten imuilman lämpötilaa en tiedä tarkasti mutta haluankin seurata konehuoneen lämpötilaa.

      Normaalisti se on n 40 astetta ( 38 - 42 ) Kun koneen sammuttaa niin lähtee nousemaan tuonne lähelle kuuttakymmentä, ja laskee taas jos lähtee liikkeelle.

      Koneen lämmöt on 80 ja oljyt 100 astetta

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Lavrov suivaantui Stubbille perustellusti.

      Lavrov perusteli suivaantumistaan tosiasioilla Suomen tarinasta sotiemme jälkeen, tutkija Tynkkynen ja pankkihenkilö Sol
      Maailman menoa
      625
      2633
    2. Sukupuolia on vain kaksi- kohukassista tuli kova tuomio perheenisälle oikeudessa.

      https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/4d4db0d9-4dda-4ba6-a699-25d725683ad6 Miten näin normaalista kassissa olevasta tekstis
      Maailman menoa
      418
      2076
    3. Eronnut Janni Hussi palaa julkisuuteen - Aloittaa uudessa työssä, joka on aivan uusi pesti Suomessa

      Janni Hussi on saanut viime aikoina kohujulkisuutta, kun hänen ja Joel Harkimon avioliitto päättyi eroon kesällä 2025. H
      Suomalaiset julkkikset
      23
      2050
    4. JM lukkoliike

      Mihin helvetin kuuseen te olette tällä kertaa siirtäneet Lukkoliikkeenne? Sen kerran kun ensimmäisen ja viimesen kerran
      Jämsä
      19
      1616
    5. Ketä ikävöit?

      Tuntomerkkejä jos täällä oikeat kohtaavat❤️
      Ikävä
      69
      1587
    6. Se ei ihan oikeasti vaatisi kuin yhden

      Tekstiviestin... Jos rakastat minua vielä toivoisin että laittaisit minulle viestiä. Rakastatko? Oletko oikeasti niin pe
      Ikävä
      65
      1502
    7. Et saa mua ikinä

      Oma vikasi. Naiselta.
      Ikävä
      126
      1272
    8. Helena Ahti-Hallberg uudessa elämäntilanteessa - Paljastaa eläkehaaveestaan Espanjassa: "Mä.."

      Oi, kuulostaa ihanalta eläkepäivillä! Helena Ahti-Hallberg on ostanut kakkoskodin Espanjasta ja hänellä on puolisonsa ka
      Eläke
      23
      1090
    9. Ammuskelua taas

      Keskipohjanmaa tietää kertoa että Yläpubin hujakoilla ammuskeltu lauantain vastaisena yönä.
      Kokkola
      19
      1064
    10. Pankin avajaiset

      Osuuspankin uuden toimitilan viralliset avajaiset vetävät väkeä. Kyllä oli outo nauhan leikkaus, kun leikkaajat pyllisti
      Kuhmo
      16
      998
    Aihe