yksinäisyys on alkanut

Yksin kahden lapsen kanssa, toinen vauvaikäinen. En tiedä olenko masentumassa, kun olen huomannut, että yksin olen ja yksin näytän jäävän, mutta elämä on jostain syystä alkanut tuntua entistä pelottavammalta...vastuu...yksinäisyys...se, ettei ole ketään kehen tukeutua. Keväällä olin lapseni kanssa influenssassa. Se oli raskasta kun piti itse sairaana kyetä hoitamaan toista ja hoitamaan kaupassakäynnit jne sairaana. Vauvan puolesta on alkanut pelottamaan, että jos itselleni käy jotain...hänellä ei ole ketään muuta tässä maailmassa...
2221
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

Se, että sinulla on internet käytössäsi on jo hyvä merkki.

Hae googlesta lähialueesi tapahtumia, kuten esim. Mannerheimin lastensuojeluliiton MLL:n sivuja.

On paljon paikkoja minne mennä lasten kanssa ilmaiseksi, ja missä voit tavata muita joilla sama tilanne.

MLL, erilaiset äitien tapaamiset, eri vapaaehtoispiirit tai vaikkapa kirkon toiminta.

Et tosiaankaan ole yksin!

Lause mikä minua on aina auttanut vaikeissa tilanteissa kuulostaa ehkä naiivilta mutta oikeasti toimii: "Asioilla on aina tapana järjestyä".

Luota siihen ja usko siihen. Pakota itsesi etsimään elämäsi positiivisia puolia ja keskity niihin.

Sinulla on kaksi kaunista lasta, joista voi isompina tulla sinun kanssasi mahtava tiimi!

Vauva-aika voi olla todella rankkaa mutta menee onneksi todella nopeasti ohi ja pian lapsesi jo leikkivät yhdessä ja saat hieman "omaa aikaa".

Muista: Asioilla on AINA tapana järjestyä!

Äänestä
  • allekirjoitan edellisen kirjoittajan viestin.asioilla on tapana järjestyä vaikka välillä se ei todellakaan näyttäisi siltä.tiedän mitä se elämä on kahden pienen lapsen kanssa ja aina se ei ole helppoa,mutta kuten edellinen kirjoittaja kirjoitti etsi paikkakunnaltasi jotain aktiviteetteja mitä voisit lasten kanssa tehdä:)tsemppiä ja jaksamista!!!

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


pelottamaan... kirjoitti:

Yksin kahden lapsen kanssa, toinen vauvaikäinen. En tiedä olenko masentumassa, kun olen huomannut, että yksin olen ja yksin näytän jäävän, mutta elämä on jostain syystä alkanut tuntua entistä pelottavammalta...vastuu...yksinäisyys...se, ettei ole ketään kehen tukeutua. Keväällä olin lapseni kanssa influenssassa. Se oli raskasta kun piti itse sairaana kyetä hoitamaan toista ja hoitamaan kaupassakäynnit jne sairaana. Vauvan puolesta on alkanut pelottamaan, että jos itselleni käy jotain...hänellä ei ole ketään muuta tässä maailmassa...

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu