Todistin jokin aika takaperin ystäväni isän testamentin, jossa toinen rintaperillinen jätettiin lakiosalle. Oman arvioni mukaan tapahtuma oli täysin asianmukainen. Ystäväni isä - jonka itsekin tunsin - on nyt kuollut.
Testamentti on toimitettu lakiosalle jääneelle rintaperilliselle tiedoksi ja ystäväni on saanut kuulla, että tämä aikoo sen riitauttaa. Riitautuksen peruste ei ole tiedossa, ehkei riitauttajalla itselläänkään.
Mainittu perillinen on testamentin tietojen perusteella löytänyt yhteystietoni ja yrittänyt soittaa minulle myöhään eilisiltana kolmesti. (Puhelimeni oli äänettömällä, nimen sain numerotiedustelusta.)
Tiedän lakiosalle jääneen perillisen soittelevan sukulaisilleen yleensä vihaisena ja humalassa kaikenlaisiin kellonaikoihin. Mitä minulla on velvollisuus sanoa hänelle? Mitä minun kannattaa sanoa hänelle? Onko minun ylipäänsä pakko kommunikoida hänen itsensä kanssa?
Testamentti on toimitettu lakiosalle jääneelle rintaperilliselle tiedoksi ja ystäväni on saanut kuulla, että tämä aikoo sen riitauttaa. Riitautuksen peruste ei ole tiedossa, ehkei riitauttajalla itselläänkään.
Mainittu perillinen on testamentin tietojen perusteella löytänyt yhteystietoni ja yrittänyt soittaa minulle myöhään eilisiltana kolmesti. (Puhelimeni oli äänettömällä, nimen sain numerotiedustelusta.)
Tiedän lakiosalle jääneen perillisen soittelevan sukulaisilleen yleensä vihaisena ja humalassa kaikenlaisiin kellonaikoihin. Mitä minulla on velvollisuus sanoa hänelle? Mitä minun kannattaa sanoa hänelle? Onko minun ylipäänsä pakko kommunikoida hänen itsensä kanssa?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Sinun ei tarvitse muuta sanoa kuin kieltää häiritsemästä. Tosin voi olla fiksua kuunnella ensin, että mitä on asiana. Josko hän vaikka kyselee mielipidettäsi testamentin tekijän henkisistä kyvyistä testamentin tekohetkellä ja vaikka, että onko nimikirjoituksesi ylipäätään aito.
Kun kaveri soittaa niin kerro että tiedät testamentin olevan muttet tiedä sen sisällöstä mitään.
Todistajana sinun ei tarvitse lukea testamentin sisältöä, riittää kun tiedät sen olevan testamentti ja toteat että testamentin tekijä on järjissään ja tältäosin voi määrätä omaisuudestaan.
Jos lakiosaperillinen soittaa asialliseen aikaan ja esiintyy asiallisesti, hänen kysymyksiinsä testamentin tekemisestä on syytä vastata asiallisesti. Tokihan hänellä on oikeus saada tarkempaa selkoa testamentin tekemisestä, jotta hän voi päättää, onko hänellä perusteita nostaa moitekanne vai eikö ole.
Hän voi kysyä esimerkiksi, tunsiko todistaja testaattorin, ja jos ei, miten tämän henkilöllisyydestä varmistuttiin, millä tavoin testaattorin "terve ja täysi ymmärrys" kävi ilmi, olivatko molemmat todistajat paikalla, kun testaattori allekirjoitti testamentin tai tunnusti siinä olleen allekirjoituksen omakseen tms. Se, mitä näistä seikoista ehkä todistajanklausuulissa kerrotaan, ei välttämättä aina vastaa todellisuutta.
Ilmeisesti testamentti on muodon puolesta oikein tehty ja testaattori ollut kelvollinen testamentin tekemään. Jos näin on, edellytyksiä moitekanteen nostamiseen ei ole. Jos lakiosaperillinen moitekanteen kuitenkin nostaa, testamentin todistajia kuullaan oikeudessa valan nojalla testamentin tekemistilanteesta.