Hei,
isojen elämänmuutosten ketjussa on tulossa myös ammatinvaihto.
Taustani: Olen valmistunut toiseen tutkintoon suoraan lukiosta 80-luvun lopussa. Ala oli minulle totaalisen väärä mutta sisulla puursin loppuun. Jo silloin harkitsin oikeastaan joka vuosi alan vaihtoa lääkikseen. Ajatusta kuitenkin jarrutti jonkinlainen kumma rimakauhu Helsingin pääsykokeista.
Sitten lasten teko, talonrakennus jne jne pätkivät epäsopivaa työuraa viime vuosiin asti.
Nyt päätin vielä kerran selvittää alanvaihtomahdollisuuteni ja osallistua pääsykokeeseen ensi vuonna. Yllättäen huomasin nykyhaussa saavani täydet alkupisteet lääkiksen haussa (vaikka eri paikkakunnilla laskutapa eri), mikä tietty antaa vähän väljyyttä kokeessa.
Minulla on sen verran aihetta sivuavaa tenttikokemusta, että arvioisin käytössä olevalla työmäärällä pääseväni raakapisteissä noin 50% tasolle. Mitäs luulette: Riittääkö täydet alkupisteet plus 50% raakapisteistä kokeessa sisäänpääsyyn Turkuun tai Tampereelle? Entä Tampere vs. Turku tässä suhteessa: Kumpi on raakapisteissä korkeammalla?
Lisäksi haluaisin kuulla kommenttinne Turun opiskelusta pk-seudulta käsin: perheeni jää joka tapauksessa pk-seudulle asumaan. Onko opiskeluviikoissa väljää siten, että aivan kaikkina päivinä ei välttämättä tarvitsisi olla paikalla?
Ja ennen muuta, onko täällä ketään muuta yli nelikymppistä ammatinvaihtajaa?
Löytyykö ikätovereita: 45 v. lääkikseen?
44
4610
Vastaukset
- Kultainen 80-luku
Olisitpa vaan hakenut silloin 80-luvulla.. Nyt se sanomalehden paksuinen sisäänpääsykirja on muuttunut puhelinluettelon paksuiseksi. Puhumattakaan hakijamääristä..
- lääkikseen hakija -09
Mietippä, olet nyt 45, ja jos meinaisit ekalla kertaa päästä sisään, oisit 46. Valmistuessasi olisit 52... Eikä siinä ehdi enää kauaa töitä tehdä. Ja oletko ottanut huomioon, että ekalla kertaa ei aina pääse. Saattaisit siis olla jo 47 tai 48 ennen kuin pääsisit sisään ja valmistuessasi olisit 53 tai 54... Ellet enempikin! Oletko valmis uhraamaan viimeisiä vuosiasi ennen eläkettä tällaiseen asiaan, joka on aika epävarmakin.
Ja Helsinkiin päästäksesi, raakapisteistä pitää saada vähintään 75%. Ja se, että saisit täydet pisteet todistuksesta ei merkitse kuin n.4-5 raakapisteen etua pääsykokeissa. Ja se ei ole kuin pari skaalattua pistetta (=koepistettä). Siihen ei siis voi tuudittua. Pääsykokeen on mentävä just nappiin ei melkein! Väljene se ei.
Eikä kannata alkaa valitsemaan opiskelupaikkakuntaa sen mukaan ,mihin on "helpoin päästä", koska erot ovat niin minimaalisia juuri Helsingin, Tampereen ja Turun välillä. Hakee sinne paikkakunnalle, missä haluaa oikeasti opiskella ja mikä on järkevintä.
Mikset hankkisi jotain muuta alaa, johon kouluttautuminen kestää vähemmän aikaa kuin 6 vuotta?
Ja oletko ottanut huomioon, että sinun tulee lukea fysiikasta n.6 kurssia ja kemiasta 4, jotta voisit tajuta Galenosta (=700 sivunen pääsykoekirja).
Ja ai niin, Gallesta löytyy vielä lisää uutta fysiikka mm. ja ihmisen anatomia & fysiologia, tottakai!
Jalat maahan!- vaikken
lääkiksestä mitään tiedäkään... Pelkäätkö oman opiskelupaikkasi puolesta vai miksi tuollainen vuodatus? Kyllähän aloittaja on selkeästi asiaa jo miettinyt ja päättänyt hakea. On jokaisen oma asia, hakeeko yliopistoon 19- vai 49-vuotiaana. Kyllä viisikymppisenäkin valmistunut ehtii uran tehdä, vaikka sitten tutkijana.
Lääkärikuntaan kaivattaisiin empatiakykyisiä henkilöitä (sanon tämän vuosien kokemuksella potilaana). Antaisinkin nyt neuvon sinulle, ettei kannata mennä pääsykokeeseen tai jos olet jo käynyt, niin neuvon ettet ota paikkaa vastaan. Oletko ottanut huomioon, että empatia ja vuorovaikutus potilaan kanssa vaatii ominaisuuksia, joita ihmisellä joko on tai ei. Nyt järki käteen! (Parodioin sinua.) - että jos
vaikken kirjoitti:
lääkiksestä mitään tiedäkään... Pelkäätkö oman opiskelupaikkasi puolesta vai miksi tuollainen vuodatus? Kyllähän aloittaja on selkeästi asiaa jo miettinyt ja päättänyt hakea. On jokaisen oma asia, hakeeko yliopistoon 19- vai 49-vuotiaana. Kyllä viisikymppisenäkin valmistunut ehtii uran tehdä, vaikka sitten tutkijana.
Lääkärikuntaan kaivattaisiin empatiakykyisiä henkilöitä (sanon tämän vuosien kokemuksella potilaana). Antaisinkin nyt neuvon sinulle, ettei kannata mennä pääsykokeeseen tai jos olet jo käynyt, niin neuvon ettet ota paikkaa vastaan. Oletko ottanut huomioon, että empatia ja vuorovaikutus potilaan kanssa vaatii ominaisuuksia, joita ihmisellä joko on tai ei. Nyt järki käteen! (Parodioin sinua.)et lääkikseen hakemisesta tiedä kerta mitään, niin ei kannata sekaantua.
Kyllä se minusta vaan on lääkärille hyvä puoli, jos pystyy/osaa pitää jalat maassa.
Suinkaan en pelkää opiskelupaikan menettämistä, sillä en ole hakenut Helsinkiin tai Turkuun.
Eikä tuo mikään vuodatus ollut, tekstiä nyt vaan tuli kun alkaa juurta jaksaen selittämään.
Miksipä minä kannustaisin jos omasta näkökantistani tuossa touhussa ei ole järkeä :S Hän kysyi neuvoa ja siinäpä niitä tuli. Ja mitä se kertoo tästä 45 vuotiaasta hakijasta jos ei aiemmin ole saanut haettua... - empatiallako
vaikken kirjoitti:
lääkiksestä mitään tiedäkään... Pelkäätkö oman opiskelupaikkasi puolesta vai miksi tuollainen vuodatus? Kyllähän aloittaja on selkeästi asiaa jo miettinyt ja päättänyt hakea. On jokaisen oma asia, hakeeko yliopistoon 19- vai 49-vuotiaana. Kyllä viisikymppisenäkin valmistunut ehtii uran tehdä, vaikka sitten tutkijana.
Lääkärikuntaan kaivattaisiin empatiakykyisiä henkilöitä (sanon tämän vuosien kokemuksella potilaana). Antaisinkin nyt neuvon sinulle, ettei kannata mennä pääsykokeeseen tai jos olet jo käynyt, niin neuvon ettet ota paikkaa vastaan. Oletko ottanut huomioon, että empatia ja vuorovaikutus potilaan kanssa vaatii ominaisuuksia, joita ihmisellä joko on tai ei. Nyt järki käteen! (Parodioin sinua.)niitä potilaita hoidetaan? jos niin tehtäisiin, kuinkahan moni jäisi henkiin/ olisi hengissä? kyllä potilaan hoidossa on oltava kylmän viielä järki mukana, jos näin voisi sanoa.
- hakija09
Viime vuonna Helsinkiin yleiselle vaadittiin koekiintiössä n. 59% maksimista. Sitä ennen raja on ollut hieman korkeampi mutta osin se selittyy uusien ylioppilaiden pisteiden poistamisella ja osin sillä että vuoden 2008 koe poikkesi aiemmista. Et näköjään sinäkään kovin paljon hakemisesta tiedä kun tuollaisia 75% rajoja heittelet.
- suunnittelee
että jos kirjoitti:
et lääkikseen hakemisesta tiedä kerta mitään, niin ei kannata sekaantua.
Kyllä se minusta vaan on lääkärille hyvä puoli, jos pystyy/osaa pitää jalat maassa.
Suinkaan en pelkää opiskelupaikan menettämistä, sillä en ole hakenut Helsinkiin tai Turkuun.
Eikä tuo mikään vuodatus ollut, tekstiä nyt vaan tuli kun alkaa juurta jaksaen selittämään.
Miksipä minä kannustaisin jos omasta näkökantistani tuossa touhussa ei ole järkeä :S Hän kysyi neuvoa ja siinäpä niitä tuli. Ja mitä se kertoo tästä 45 vuotiaasta hakijasta jos ei aiemmin ole saanut haettua...Ehkä tulet huomaamaan sen vielä joskus...
- Kokemusta on
Olen itse ammatinvaihtaja, ja elämän kulkuni on suunnilleen alkuperäisen kysyjän kaltainen. Erona on se, että valmistuin 43-vuotiaana. Itse harmittelen, että ehdin olla uudessa ammatissa "vain" 20-vuotta.
Tosiasia on, että ammattiin professionalisoituminen kestää n. 10-vuotta. Tämä tarkoittaa sitä, että päästäksesi "sisälle" ammatin ytimeen sinun pitää toimia siina useita vuosia. Olen ehdottomasti aikuisopiskelun ja ammatinvalinnan kannattaja, mutta alkuperäisen kysyjän kohdalla taitaa aika loppua kesken. Kymmenen vuotta työelämässä on lyhyt aika. Siinä ei välttämättä pätkätyöaikana ehdi vakiinnuttaa asemaansa.
Jos kysyjän elämän tilanne on sellainen, että voi niin henkisesti kuin taloudellisesti uhrata 6-vuotta opiskeluun, kannattaa varmaan pyrkiä opiskelemaan. Jos opiskelu taas vaatii uhrauksia perheeltä tai on taloudellisesti haastava harkitsisin kyllä todella vakavasti.
Omana kokemuksenani vielä se, että minun on myönnettävä tuntevani toisinaan "alemmuudentunnetta" ikäisteni ja nuorempien kollegoiden keskuudessa. Olen myös saanut kuulla työkaverini mainitsevan, että hänellä on jo 14 virkavuotta takana (minulla siis kokonaiset 2 virkavuotta eli sain vakiviran heti valmistuttuani). Uskon, kysyjän kohdalla ikärasismi saattaa olla vielä kovempaa, koska sairaalamaailma on kovin hierarkinen, ja päästäkseen etenemään tarvitsee olla kunnianhimoa. - oikeassa
että jos kirjoitti:
et lääkikseen hakemisesta tiedä kerta mitään, niin ei kannata sekaantua.
Kyllä se minusta vaan on lääkärille hyvä puoli, jos pystyy/osaa pitää jalat maassa.
Suinkaan en pelkää opiskelupaikan menettämistä, sillä en ole hakenut Helsinkiin tai Turkuun.
Eikä tuo mikään vuodatus ollut, tekstiä nyt vaan tuli kun alkaa juurta jaksaen selittämään.
Miksipä minä kannustaisin jos omasta näkökantistani tuossa touhussa ei ole järkeä :S Hän kysyi neuvoa ja siinäpä niitä tuli. Ja mitä se kertoo tästä 45 vuotiaasta hakijasta jos ei aiemmin ole saanut haettua...Lääkikseen hakeminen onkin sen sortin erikoisala, että ihme kun sille ei ole vielä saatu professuuria. Kannattaisi myös petrata luetun ymmärtämistä, sillä aloittaja ei kysynyt, kannattaako hakea lääkikseen. Siihen sinä silti annoit neuvoja. Vaikka angstinen teini on sitä mieltä, ettei 45-vuotiaan kannata muuta tehdä kuin odotella hautaan pääsyä, niin iän karttuessa (toivottavasti) tulee ymmärrystä enemmän. Elämä ei aina etene niin suoraviivaisesti. Mutta typerintä mitä ihminen voi tehdä, on jättää unelmansa toteuttamatta, koska saa toisilta "hyviä" ja "järkeviä" neuvoja.
- mitä helvettiä
Kokemusta on kirjoitti:
Olen itse ammatinvaihtaja, ja elämän kulkuni on suunnilleen alkuperäisen kysyjän kaltainen. Erona on se, että valmistuin 43-vuotiaana. Itse harmittelen, että ehdin olla uudessa ammatissa "vain" 20-vuotta.
Tosiasia on, että ammattiin professionalisoituminen kestää n. 10-vuotta. Tämä tarkoittaa sitä, että päästäksesi "sisälle" ammatin ytimeen sinun pitää toimia siina useita vuosia. Olen ehdottomasti aikuisopiskelun ja ammatinvalinnan kannattaja, mutta alkuperäisen kysyjän kohdalla taitaa aika loppua kesken. Kymmenen vuotta työelämässä on lyhyt aika. Siinä ei välttämättä pätkätyöaikana ehdi vakiinnuttaa asemaansa.
Jos kysyjän elämän tilanne on sellainen, että voi niin henkisesti kuin taloudellisesti uhrata 6-vuotta opiskeluun, kannattaa varmaan pyrkiä opiskelemaan. Jos opiskelu taas vaatii uhrauksia perheeltä tai on taloudellisesti haastava harkitsisin kyllä todella vakavasti.
Omana kokemuksenani vielä se, että minun on myönnettävä tuntevani toisinaan "alemmuudentunnetta" ikäisteni ja nuorempien kollegoiden keskuudessa. Olen myös saanut kuulla työkaverini mainitsevan, että hänellä on jo 14 virkavuotta takana (minulla siis kokonaiset 2 virkavuotta eli sain vakiviran heti valmistuttuani). Uskon, kysyjän kohdalla ikärasismi saattaa olla vielä kovempaa, koska sairaalamaailma on kovin hierarkinen, ja päästäkseen etenemään tarvitsee olla kunnianhimoa."Itse harmittelen, että ehdin olla uudessa ammatissa "vain" 20-vuotta."
Mitä tällä oikein meinaat? Onko sulla jokin sairaus tai muuta, joka keskeyttää työelämäsi tasan kahdenkymmenen vuoden kuluttua. Jokin maailmanlopuin enustus - vuosi 2009
Kokemusta on kirjoitti:
Olen itse ammatinvaihtaja, ja elämän kulkuni on suunnilleen alkuperäisen kysyjän kaltainen. Erona on se, että valmistuin 43-vuotiaana. Itse harmittelen, että ehdin olla uudessa ammatissa "vain" 20-vuotta.
Tosiasia on, että ammattiin professionalisoituminen kestää n. 10-vuotta. Tämä tarkoittaa sitä, että päästäksesi "sisälle" ammatin ytimeen sinun pitää toimia siina useita vuosia. Olen ehdottomasti aikuisopiskelun ja ammatinvalinnan kannattaja, mutta alkuperäisen kysyjän kohdalla taitaa aika loppua kesken. Kymmenen vuotta työelämässä on lyhyt aika. Siinä ei välttämättä pätkätyöaikana ehdi vakiinnuttaa asemaansa.
Jos kysyjän elämän tilanne on sellainen, että voi niin henkisesti kuin taloudellisesti uhrata 6-vuotta opiskeluun, kannattaa varmaan pyrkiä opiskelemaan. Jos opiskelu taas vaatii uhrauksia perheeltä tai on taloudellisesti haastava harkitsisin kyllä todella vakavasti.
Omana kokemuksenani vielä se, että minun on myönnettävä tuntevani toisinaan "alemmuudentunnetta" ikäisteni ja nuorempien kollegoiden keskuudessa. Olen myös saanut kuulla työkaverini mainitsevan, että hänellä on jo 14 virkavuotta takana (minulla siis kokonaiset 2 virkavuotta eli sain vakiviran heti valmistuttuani). Uskon, kysyjän kohdalla ikärasismi saattaa olla vielä kovempaa, koska sairaalamaailma on kovin hierarkinen, ja päästäkseen etenemään tarvitsee olla kunnianhimoa."Uskon, kysyjän kohdalla ikärasismi saattaa olla vielä kovempaa, koska sairaalamaailma on kovin hierarkinen, ja päästäkseen etenemään tarvitsee olla kunnianhimoa."
Minne on päästävä ja minkä vuoksi on saatava kunnioitusta? Lääkärin virkoja on haettavissa melkein joka kunnassa puolustusvoimista lähtien. Ei tarvita muuta kuin lääkärin tutkintotodistus. - Kokemusta on
mitä helvettiä kirjoitti:
"Itse harmittelen, että ehdin olla uudessa ammatissa "vain" 20-vuotta."
Mitä tällä oikein meinaat? Onko sulla jokin sairaus tai muuta, joka keskeyttää työelämäsi tasan kahdenkymmenen vuoden kuluttua. Jokin maailmanlopuin enustusAlkuperäinen kysyjä kysyy mielipiteitä opiskelun aloittamisesta 45-vuotiaana. Minä vastasin hänelle, koska minulla on kokemusta "vanhana" opiskelusta, valmistuin 43-vuotiaana.
Harmittelen siis sitä, että jään eläkkeelle harjoitettuani uutta ammattiani 20-vuotta. Olen siis niin innoissani ammatistani, että jo nyt suren eläkkeelle jäämistä. Kun tosiasia on se, että ammattiin sisälle pääseminen ns. "professionalisoituminen" kestää n. 10-vuotta, minulle jää tehokasta/luovaa/nautinnollista työssäoloa noin 10-vuotta. Harmillisen vähän.
No, toki voi tehdä työtä yli eläkeiän, mutta itse ajattelen, että paikan antaminen nuoremmille, työintoisille, on reilua. - Kokemusta on
vuosi 2009 kirjoitti:
"Uskon, kysyjän kohdalla ikärasismi saattaa olla vielä kovempaa, koska sairaalamaailma on kovin hierarkinen, ja päästäkseen etenemään tarvitsee olla kunnianhimoa."
Minne on päästävä ja minkä vuoksi on saatava kunnioitusta? Lääkärin virkoja on haettavissa melkein joka kunnassa puolustusvoimista lähtien. Ei tarvita muuta kuin lääkärin tutkintotodistus.Oletko työskennellyt sairaalssa tai ylipäätään terveydenhoitoalalla? Minä olen ja tiedän millainen se on. Sitä et voi tietää ennen kuin olet sen itse kokenyt. Lueppa ketjua, jossa kandit kertovat, kuinka hoitsut ym. kyykyttävät heitä!
- eläkkeelle?
Kokemusta on kirjoitti:
Alkuperäinen kysyjä kysyy mielipiteitä opiskelun aloittamisesta 45-vuotiaana. Minä vastasin hänelle, koska minulla on kokemusta "vanhana" opiskelusta, valmistuin 43-vuotiaana.
Harmittelen siis sitä, että jään eläkkeelle harjoitettuani uutta ammattiani 20-vuotta. Olen siis niin innoissani ammatistani, että jo nyt suren eläkkeelle jäämistä. Kun tosiasia on se, että ammattiin sisälle pääseminen ns. "professionalisoituminen" kestää n. 10-vuotta, minulle jää tehokasta/luovaa/nautinnollista työssäoloa noin 10-vuotta. Harmillisen vähän.
No, toki voi tehdä työtä yli eläkeiän, mutta itse ajattelen, että paikan antaminen nuoremmille, työintoisille, on reilua.Et taida ihan hirveästi harmitella kuitenkaan kun kiire on varhaiseläkkeellee 63-vuotiaana?
- Kokemusta on
eläkkeelle? kirjoitti:
Et taida ihan hirveästi harmitella kuitenkaan kun kiire on varhaiseläkkeellee 63-vuotiaana?
"Harmittelen siis sitä, että jään eläkkeelle harjoitettuani uutta ammattiani 20-vuotta. Olen siis niin innoissani ammatistani, että jo nyt suren eläkkeelle jäämistä."
Miten tulkitset tuon niin, että minulla on kiire jäädä varhaiseläkkeelle? Ammatissani jäädään eläkkeelle tietääkseni 63-vuotiaana. Minua ei eläkkeelle jäänti vielä kiinnosta, joten en ole tuota asiaa tarkastanut. Voi olla, että olen väärässä. Jos minulla olisi kiire eläkkeelle, tietäisin varmasti oikean iän (jos tuo arvailuni sitten oli väärä).
En ymmärrä toisten keskustelijoiden motiiveja. Vaikka kuinka itse yrittää kirjoittaa asiallisesti, aina löytyy joku mollaaja, joka yrittää piikitellä ja kaivaa epäkohtia. - kummeksin
Kokemusta on kirjoitti:
"Harmittelen siis sitä, että jään eläkkeelle harjoitettuani uutta ammattiani 20-vuotta. Olen siis niin innoissani ammatistani, että jo nyt suren eläkkeelle jäämistä."
Miten tulkitset tuon niin, että minulla on kiire jäädä varhaiseläkkeelle? Ammatissani jäädään eläkkeelle tietääkseni 63-vuotiaana. Minua ei eläkkeelle jäänti vielä kiinnosta, joten en ole tuota asiaa tarkastanut. Voi olla, että olen väärässä. Jos minulla olisi kiire eläkkeelle, tietäisin varmasti oikean iän (jos tuo arvailuni sitten oli väärä).
En ymmärrä toisten keskustelijoiden motiiveja. Vaikka kuinka itse yrittää kirjoittaa asiallisesti, aina löytyy joku mollaaja, joka yrittää piikitellä ja kaivaa epäkohtia.Ihan asiallinen ihmettelyhän tuo on.
Monet työstään pitävät jatkavat jopa reilusti yli eläkeiän. Ei sellaista ammattia olekaan jossa 63 vuotiaana tarvitsisi eläkkeellee jäädä. Jossain ammateissa tosin niinkin aikaisin saattaa jo eläkkeelle päästä. - Kokemusta on
kummeksin kirjoitti:
Ihan asiallinen ihmettelyhän tuo on.
Monet työstään pitävät jatkavat jopa reilusti yli eläkeiän. Ei sellaista ammattia olekaan jossa 63 vuotiaana tarvitsisi eläkkeellee jäädä. Jossain ammateissa tosin niinkin aikaisin saattaa jo eläkkeelle päästä."No, toki voi tehdä työtä yli eläkeiän, mutta itse ajattelen, että paikan antaminen nuoremmille, työintoisille, on reilua."
Tietenkin voi ajatella työssäoloa vain omasta näkökulmasta ja omista tarpeista/haluista, mutta näin minä asian ajattelen. Toivottavasti joskus toimin myös nykyisten ajatusteni mukaan. "Työvoimapulassa" tilanne on tietenkin toinen. - Averel:}I
Tajuatko... Jos joku on lukenut vähänkin enemmän yliopistossa kemiaa...Hänellä on mitä luutavimmin perustiedot matematiikasta, kemiasta ja fysiikasta hanskassa melkoisen hyvin. Jos kirjoitat laudaturin kemiasta tai matematiikasta se ei ole mitään verrattuna yliopistason matematiikkaan. Olen itse kemisti(Ei pienintäkään ajatusta alan vaihtamisesta) ja katsonut galenosta. Se on helppo kirja...Sen fysiikkaan ja kemiaan perustuvat asiat ovat niin perushuttua, että ihan naurattaa...Se mikä minua kuitenkin huolettaa...Jos luulet, että kemisti on niin apuri ettei osaa edes intergaalilaskennan perusteita...niin HÄPEÄ!!!
HÄPEÄ TODELLA!!! ja sitten jätä kemistit omaan arvoonsa.Paremmin ne lakevat kuin lääkärit.Oikeasti.
- järkevintä
olisi hakea kuitenkin Helsinkiin, jos kerran perhe siellä jo on. Sen verran kiivasta on opiskelu, ettei sieltä noin vain Turusta Helsinkiin lähdetä. Eikä se sisäänpääsy sen helpompaa Turkuunkaan ole.
Ajattele, että joudut 6 vuotta olemaan paljon erossa perheestä opiskelujen takia. Kannattaako se? Pikemminkin rohkaisen hakemaan Helsinkiin, koska jos olet niin hyvä että pääsisit Turkuun, niin kyllä pääset Helsinkiinkin.
Raakapisteissä sellaiset 55 % riittänee Helsinkiinkin, joten kannattaa lukea sen verran paremmin ja pyrkiä Helsinkiin. Usko pois, opiskelu sujuu paljon paremmin kun ei sitä kuutta vuotta koko ajan ole ikävä perhettä.- Sigridur
Kävin pääsykokeessa Tromsössä, Norjassa ja olen 37 v, kohta näen,kuinka menee.
Suomessa en hakisi, koska itse olen islantilainen, ja norjaksi opiskella on helpompaa. Galenosta suomeksi en tajua myös vaikka olen ammattiltaan kemisti. Mutta kun siellä ovat monet sanat, jotka en tunne, esim. siine fysiikassa, oli sana "tuuma"- sit katselin että se on "inch". Kun ne mitat olisivat vaikka englanniksi, sit ymmärrän helpompi.
Suomessa pääsykoe lääkikseen on lähes mahdoto esim. maahanmuuttajille, vaikka olisi kuinka hyvä, kieli muuri on iso ja kun tulee niin vaikea aihe vastaan.... - valehtelija :D
Sigridur kirjoitti:
Kävin pääsykokeessa Tromsössä, Norjassa ja olen 37 v, kohta näen,kuinka menee.
Suomessa en hakisi, koska itse olen islantilainen, ja norjaksi opiskella on helpompaa. Galenosta suomeksi en tajua myös vaikka olen ammattiltaan kemisti. Mutta kun siellä ovat monet sanat, jotka en tunne, esim. siine fysiikassa, oli sana "tuuma"- sit katselin että se on "inch". Kun ne mitat olisivat vaikka englanniksi, sit ymmärrän helpompi.
Suomessa pääsykoe lääkikseen on lähes mahdoto esim. maahanmuuttajille, vaikka olisi kuinka hyvä, kieli muuri on iso ja kun tulee niin vaikea aihe vastaan....Kerrot ensin olevasi tsekki, sit kerrot olevasi puoliksi norjalainen ja sitten oletkin äkkiä islantilainen. Älkää uskoko mitän mitä tuo tyyppi selittää.
- -Minna-
"Ja ennen muuta, onko täällä ketään muuta yli nelikymppistä ammatinvaihtajaa?"
Mietippä vielä kertaalleen - miksi olet hakemassa oppia lääkkiksestä? Onko tarkoituksenasi oppia lääkärinammatti ja saada siitä elinkeino vai minkä helvetin syy vuoksi epäröit lääkiksen koulutusta? Epäröitkö ettei sinulla olisi töitä tarjolla, kun valmistut lääkäriksi? Voin taata, että sulla on palkallisia lääkärin tehtäviä ennen kuin valmistut virallisesti lääkäriksi. Etkö ole muka ollut enään tekemisissä nelikymppisenä nuorempian ihmisten kanssa vai etkö halua enää olla tekemisissä nuorien kanssa? Mitä? - tee se!
Olen 26-vuotias ammattinvaihtaja, mutta äitini on 51-vuotias ammatinvaihtaja. Hän opiskelee taidekorkeakoulussa ulkomailla. Hän valmistuu about 55-vuotiaana. Jos sinusta tuntuu, että lääkäriys on sinun kutsumuksesi niin toteuta se. Et ehkä enää ehdi neurokirurgiksi ja erikoistumispaikkaa voi olla iän vuoksi vaikea saada, mutta ei kaikkien tarvitse erikoistua. Et anna itsellesi ikinä anteeksi jos ei hae ainakin kerran kunnolla! Oma äitini lähti opiskelemaan ulkomaille saadakseen parasta mahdollista opetusta. Sitä paitsi se 65-vuotiaana eläkkeelle jääminen ei ole millään tavoin pakollista.
- juuri näin
Ihmiset nyt ovat keksineet tähän yhteiskuntajärjestelmään kaikenlaisia eläkeikiä yms. Ei se sitä tarkoita, että niitä pitäisi noudattaa pilkuntarkasti. Ihminen elää elämänsä lain puitteissa niin kuin itse haluaa. On siis aivan turha miettiä näitä mielikuvituksellisia lain ulkopuolisia normeja ja standardeja miten jokin asia tulisi tehdä. Voit vaikka valmistua lääkäriksi 50-vuotiaana ja olla töissä lääkärina 20 vuotta ja jäädä vasta sitten ns. eläkkeelle ja kuolla pois sitten aikanaan. Moni 63-vuotias eläkelläinen joutuu keksimään uudenlaisia aktiviteettejä, kun aika käy toimettomana pitkäksi.
Tunnen yhden palomiehen, joka jäi varhaiseläkkeelle 50-vuotiaana. Nyt hän harrastaa extreme lajeja esim. kiiveten maailman korkeimpia vuoria, harastaen varjoliitoa ja seikkailen ympäri maailmaa. - M56..
juuri näin kirjoitti:
Ihmiset nyt ovat keksineet tähän yhteiskuntajärjestelmään kaikenlaisia eläkeikiä yms. Ei se sitä tarkoita, että niitä pitäisi noudattaa pilkuntarkasti. Ihminen elää elämänsä lain puitteissa niin kuin itse haluaa. On siis aivan turha miettiä näitä mielikuvituksellisia lain ulkopuolisia normeja ja standardeja miten jokin asia tulisi tehdä. Voit vaikka valmistua lääkäriksi 50-vuotiaana ja olla töissä lääkärina 20 vuotta ja jäädä vasta sitten ns. eläkkeelle ja kuolla pois sitten aikanaan. Moni 63-vuotias eläkelläinen joutuu keksimään uudenlaisia aktiviteettejä, kun aika käy toimettomana pitkäksi.
Tunnen yhden palomiehen, joka jäi varhaiseläkkeelle 50-vuotiaana. Nyt hän harrastaa extreme lajeja esim. kiiveten maailman korkeimpia vuoria, harastaen varjoliitoa ja seikkailen ympäri maailmaa.Kyllä se on näin, että vanhemmalla iällä ollaan yleensä paremmassa kunnossa kuin nuorena ollessa. Itsekin juoksi ensimmäisen täyspitkän maratonin 48 vuotiaana ja siitä lähtien olen käynnyt juoksemassa melkein joka päivä 5-10 km.
- sdcscsd
juuri näin kirjoitti:
Ihmiset nyt ovat keksineet tähän yhteiskuntajärjestelmään kaikenlaisia eläkeikiä yms. Ei se sitä tarkoita, että niitä pitäisi noudattaa pilkuntarkasti. Ihminen elää elämänsä lain puitteissa niin kuin itse haluaa. On siis aivan turha miettiä näitä mielikuvituksellisia lain ulkopuolisia normeja ja standardeja miten jokin asia tulisi tehdä. Voit vaikka valmistua lääkäriksi 50-vuotiaana ja olla töissä lääkärina 20 vuotta ja jäädä vasta sitten ns. eläkkeelle ja kuolla pois sitten aikanaan. Moni 63-vuotias eläkelläinen joutuu keksimään uudenlaisia aktiviteettejä, kun aika käy toimettomana pitkäksi.
Tunnen yhden palomiehen, joka jäi varhaiseläkkeelle 50-vuotiaana. Nyt hän harrastaa extreme lajeja esim. kiiveten maailman korkeimpia vuoria, harastaen varjoliitoa ja seikkailen ympäri maailmaa.No jos tämän piti viitata tähän topicciin ja kanntustaa hakemaan, niin voin kertoa, että fyysisellä kunnolla ei ole mitään tekemistä tuon hakemisen ja työskentelyn kanssa. Tokihan se voi vaikuttaa terveenä pysymiseen ja työvuosiin, mutta ei se niihinkään loputtomasti vaikuta - lääkärinä sen sitten viimestään oppii, että jokainen vanhenee kaikesta huolimatta...
Aloittajalle:
En mäkään kyllä kannustaisi hakemaan enää tuon ikäisenä lääkikseen.
Ja joku tuolla puhui empatiasta - kyllä sitä löytyy nuoremmiltakin, ei se tarkoita, että 50v vastavalmistunut lääkäri voisi vain olla empaattinen. En vaan näe tuossa mitään järkeä; ensinnäkin perheestä mahdollisesti eroon joutuminen (opiskelu kaupunki), mahdollisesti talous (ei välttämättä perheen ja opiskelun ohella kerkee/jaksa käydä töissä) ja se, että tosiaan kerkeisi kaiken uhrautumisen jälkeen olla työelämässä vain muutaman vuoden. Ei vaan kannata. Lääkärin ammattikin kuitenkin vaatii jatkuvaa opiskelua ja kehitystä, ja ainakin itseäni ottaisi päähän, jos melkein heti työn opittuani joutuisinkin jäämään eläkkeelle.
Jos lääketiede kiinnostaa, niin käy ennemmin kursseja/opiskele vaikka lähihoitajaksi, kyllä sitäkin kautta pääsee tuohon maailmaan mukaan ja kaikenlisäksi paljon nopeammin ja pienemmällä vaivalla.
Valmistun itse 27 vuotiaana, ja sekin tuntuu kovin vanhalta iältä vasta aloittaa kunnon ammatin harjoittaminen.. Siksi tuo ehkä ainakin OMASTA MIELESTÄNI kuulostaa melko suurelta iältä vasta alkaa hakuprosessi... Kun kaikenlisäksi sisäänpääsy ei ole mikään maailman helpoin juttu, eikä aina kaikille tapahtu ekalla yrittämällä. - Niinpä.
M56.. kirjoitti:
Kyllä se on näin, että vanhemmalla iällä ollaan yleensä paremmassa kunnossa kuin nuorena ollessa. Itsekin juoksi ensimmäisen täyspitkän maratonin 48 vuotiaana ja siitä lähtien olen käynnyt juoksemassa melkein joka päivä 5-10 km.
Eiköhän se keskimäärin ole niin että keski-ikäiset ovat järkyttävän huonossa kunnossa verrattuna nuoriin puhumattakaan jo eläkkeellä olevista.
Lääkikseen voi lähteä pyrkimään tietenkin missä iässä tahansa ja jokainen on tietenkin paikkansa ansainnut. Luulisi kyllä että viisikymppisenä ei kannata ainakaan sydänkirurgiksi tai neurokirurgiksi lähteä erikoistumaan kun tehollinen työura jäisi kovin lyhyeksi ja eiköhän se leikkaustaidon oppiminenkin onnistu paremmin nuorilta kun näkö ja koordinaatiokyky on hallinnassa. - eläkkelle tarvi jäädä
juuri näin kirjoitti:
Ihmiset nyt ovat keksineet tähän yhteiskuntajärjestelmään kaikenlaisia eläkeikiä yms. Ei se sitä tarkoita, että niitä pitäisi noudattaa pilkuntarkasti. Ihminen elää elämänsä lain puitteissa niin kuin itse haluaa. On siis aivan turha miettiä näitä mielikuvituksellisia lain ulkopuolisia normeja ja standardeja miten jokin asia tulisi tehdä. Voit vaikka valmistua lääkäriksi 50-vuotiaana ja olla töissä lääkärina 20 vuotta ja jäädä vasta sitten ns. eläkkeelle ja kuolla pois sitten aikanaan. Moni 63-vuotias eläkelläinen joutuu keksimään uudenlaisia aktiviteettejä, kun aika käy toimettomana pitkäksi.
Tunnen yhden palomiehen, joka jäi varhaiseläkkeelle 50-vuotiaana. Nyt hän harrastaa extreme lajeja esim. kiiveten maailman korkeimpia vuoria, harastaen varjoliitoa ja seikkailen ympäri maailmaa.Miksi eläkkeelle on pakko jäädä 63-vuotiaana? Eivätkös nimenomaan juuri lääkärit saa itse päättää, koska eläköityvät?
Ainakin minua hoitanut lääkäri oli jo 70-vuotias. Tietääkseni myös moni tutkija alalla kuin alalla, joka tuntee alansa intohimoiseksi, tekee tutkimustyötä lähes hautaan saakka. - on ollut
eläkkelle tarvi jäädä kirjoitti:
Miksi eläkkeelle on pakko jäädä 63-vuotiaana? Eivätkös nimenomaan juuri lääkärit saa itse päättää, koska eläköityvät?
Ainakin minua hoitanut lääkäri oli jo 70-vuotias. Tietääkseni myös moni tutkija alalla kuin alalla, joka tuntee alansa intohimoiseksi, tekee tutkimustyötä lähes hautaan saakka.puhetta siitä, että lääkäreillekin määrättäisiin pakollinen eläköitymisikä, joka saattaisi siis olla sellaiset 70 vuotta.
- lisäksi
on ollut kirjoitti:
puhetta siitä, että lääkäreillekin määrättäisiin pakollinen eläköitymisikä, joka saattaisi siis olla sellaiset 70 vuotta.
tuo 63 vuoden eläkeikä ei enää päde monissakaan akateemisissa ammateissa, vaan ainakin jos täyden eläkkeen haluaa on paiskittava töitä paljon pidempään.
- PK
"Ja ennen muuta, onko täällä ketään muuta yli nelikymppistä ammatinvaihtajaa?"
Vastauksia tähän viestiisi on hauska lueskella. Monet lähtevät pohtimaan tätä suurta ongelmaa niin käytännönläheisistä asioista, että se iso kuva jää jonnekin hyvin hyvin kauas.
Mitä merkitystä sillä on minkä ikäisenä valmistut? Mitä merkitystä sillä on mitä kollegasi sinusta ajattelevat? Mitä merkitystä sillä on kuinka syvälle ammatin saloihin pääset? Mitä merkitystä sillä on kuinka monta päivää ehdit lääkärinä toimia?
Olen sinua joitakin vuosia nuorempi, mutta muuten samankaltaisessa tilanteessa. Jos ehdin valmistuttuani olemaan töissä yhden päivän, hoitamaan yhden potilaan, niin olen saavuttanut jotain mitä olen aina halunnut. Sen kokemuksen kannan ikuisesti mukanani, sanoivat muut mitä hyvänsä. Loppujenlopuksi kyseessä on kuitenkin oma elämäni. Pelkään pahoin että tämä on myös viimeinen elämäni. Ikävä kyllä sama pätee sinuun. Jos haluat joskus kokeilla miltä lääkärinä oleminen tuntuu, ei kannata odottaa liian montaa vuotta. Nyt saattaa hyvinkin olla juuri se oikea aika.
Meitä on muitakin. Jos luulet olevasi yksin ammatinvaihtounelminesi, niin suosittelen lukemaan reilun viikon takaisen artikkelin ft:stä ( www.ft.com/cms/s/2/63a0dcd4-5eed-11de-93d1-00144feabdc0.html ). Vegasissa kaikki on mahdollista, joskus ehkä Suomessakin.
Onnea pääsykokeisiin!
- segui il tuo corso, e lascia dir le genti -- pilvikirahvi
...olemaan täysin samaa mieltä edellisen kirjoittajan kanssa. Mihinkään raakapiste-helppous-vaikeus asioihin en ota tässä ketjussa mitään kantaa. Mutta teet juuri niin kuin tuntuu. Jos alanvahto tuntuu omalta jutulta ja lekuri juurikin siltä oikealta, niin siitä vaan. Se on juurikin niin, että vaikka et kerkeäisi tekemään päivääkään töitä ja kuolla kupsahtaisit sinä päivänä kun valmistut, niin oletpahan viimeiset 6 vuottasi viettänyt tehden sitä mitä haluat. Mitä järkeä on viettää enää yhtään vuotta jossain tyhmässä duunissa mikä ei nappaa, vaikka uudessa ammatissa ei kerkeäisi vaikka koskaan töihinkään asti. (Ja ne inisijät jotka ovat nyt sitä mieltä että vanhempi hakija vie paikan joltain, joka olisi yhteiskunnan käytettävissä pidempään yms. Teidän kannattaa varmaan vaan lukea enemmän ja pärjätä paremmin pääsykokeissa, niin nämä "mummelit" eivät paikkojanne vie)
Ja hei, kyllä kymmenen vuotta on pidempi aika kun monet samassa duunissa tai samalla alalla muutenkaan viihtyvät. Eikä sekään ole pointti.
Tsempit alan vaihtoon ja pääsykokeisiin :) - vvxvdv
pilvikirahvi kirjoitti:
...olemaan täysin samaa mieltä edellisen kirjoittajan kanssa. Mihinkään raakapiste-helppous-vaikeus asioihin en ota tässä ketjussa mitään kantaa. Mutta teet juuri niin kuin tuntuu. Jos alanvahto tuntuu omalta jutulta ja lekuri juurikin siltä oikealta, niin siitä vaan. Se on juurikin niin, että vaikka et kerkeäisi tekemään päivääkään töitä ja kuolla kupsahtaisit sinä päivänä kun valmistut, niin oletpahan viimeiset 6 vuottasi viettänyt tehden sitä mitä haluat. Mitä järkeä on viettää enää yhtään vuotta jossain tyhmässä duunissa mikä ei nappaa, vaikka uudessa ammatissa ei kerkeäisi vaikka koskaan töihinkään asti. (Ja ne inisijät jotka ovat nyt sitä mieltä että vanhempi hakija vie paikan joltain, joka olisi yhteiskunnan käytettävissä pidempään yms. Teidän kannattaa varmaan vaan lukea enemmän ja pärjätä paremmin pääsykokeissa, niin nämä "mummelit" eivät paikkojanne vie)
Ja hei, kyllä kymmenen vuotta on pidempi aika kun monet samassa duunissa tai samalla alalla muutenkaan viihtyvät. Eikä sekään ole pointti.
Tsempit alan vaihtoon ja pääsykokeisiin :)Ja ompas taas yhteiskunnankin kannalta toooodella järkevää kuluttaa n. 100 000€ tällaisen lääkärin kouluttamiseen.
Ja mistä ihmeestä kukaan voi ennen opiskelua tietää, että juuri se opiskeluaika on juuri sitä, mitä haluaa tehdä? Tai toki voi ajatella, että haluaa opiskella, mutta että miksi juuri lääkiksessä? Kyllä opiskelun tarkoitus on kuitenkin kouluttaa ammattilaisia, eikä antaa jollekin jo parhaat työvuotensa nähneelle henkilölle mielihyvää ennen eläkkeelle jäämistä... Muutenkin on ihan tarpeeksi lääkäripulaa, niin miksi sitten pitäisi vielä käyttää suuret summat ja kouluttaa tällaisia melkein samantien eläkkeelle jääviä henkilöit - niinjuu, heidän mielihyvänsä vuoksi tietenkin. Mutta voisihan sitä vähän miettiä vähän laajemmin tätä asiaa, että onko hommassa mitään järkeä....
Ja kun en oikein jaksa uskoa, että kukaan 45v -> voisi sanoa, että "lääkis on ollut suuri unelmani jo pitkään, enkä voi kuvitellakaan tekeväni mitään muuta", miten taas moni nuorempi sanoo. Ja näille nuoremmille se lääkis voi tosiaan olla se ainoa paikka, mitä koskaan tulee haluamaan tehdä. Eli tuskin näille vanhemmille henkilöille se lääkis on näin suuri haave, eikä sen toteuttamatta jättäminen tuo mitään maailman suurinta masennusta tms., joka taas olisi esim. minulle itselleni tullut, jos en olisi sisälle päässyt.
En halua lannistaa kenenkään unelmia, mutta pikkusen sitä voi aina ajatella myös realistisesti ja järjelläkin. Ja vähän laajemminkin, kuin vain oman navan ympäriltä.. - lissuliina
vvxvdv kirjoitti:
Ja ompas taas yhteiskunnankin kannalta toooodella järkevää kuluttaa n. 100 000€ tällaisen lääkärin kouluttamiseen.
Ja mistä ihmeestä kukaan voi ennen opiskelua tietää, että juuri se opiskeluaika on juuri sitä, mitä haluaa tehdä? Tai toki voi ajatella, että haluaa opiskella, mutta että miksi juuri lääkiksessä? Kyllä opiskelun tarkoitus on kuitenkin kouluttaa ammattilaisia, eikä antaa jollekin jo parhaat työvuotensa nähneelle henkilölle mielihyvää ennen eläkkeelle jäämistä... Muutenkin on ihan tarpeeksi lääkäripulaa, niin miksi sitten pitäisi vielä käyttää suuret summat ja kouluttaa tällaisia melkein samantien eläkkeelle jääviä henkilöit - niinjuu, heidän mielihyvänsä vuoksi tietenkin. Mutta voisihan sitä vähän miettiä vähän laajemmin tätä asiaa, että onko hommassa mitään järkeä....
Ja kun en oikein jaksa uskoa, että kukaan 45v -> voisi sanoa, että "lääkis on ollut suuri unelmani jo pitkään, enkä voi kuvitellakaan tekeväni mitään muuta", miten taas moni nuorempi sanoo. Ja näille nuoremmille se lääkis voi tosiaan olla se ainoa paikka, mitä koskaan tulee haluamaan tehdä. Eli tuskin näille vanhemmille henkilöille se lääkis on näin suuri haave, eikä sen toteuttamatta jättäminen tuo mitään maailman suurinta masennusta tms., joka taas olisi esim. minulle itselleni tullut, jos en olisi sisälle päässyt.
En halua lannistaa kenenkään unelmia, mutta pikkusen sitä voi aina ajatella myös realistisesti ja järjelläkin. Ja vähän laajemminkin, kuin vain oman navan ympäriltä..Sinä et ilmeisesti ole ollut koskaan niin kyllästynyt omaan työhösi, että pelkäät mielesi sairastuvan pian. Sen takia sinun on hyvin vaikea ymmärtää ihmistä, joka tässä tilanteessa on...
Aivan äärimmäisen kalliiksi tulee yhteiskunnalle mielenterveysongelmat, niiden hoitaminen, sairaslomat ja varsinkin varhais/sairauseläkkeet...
Se että nouruudessaan on tehnyt "virheen" joutumalla väärälle alalle ei mielestäni ole jotain, mistä tulee kärsiä lopun elämäänsä.
Yhteiskunnan etu on sekin, että pysyy työikäisenä mahdollisimman pitkään ja tekee itse asialle jotain, jos epäilee ettei nykyisellä alallaan siihen pysty. - ..............
vvxvdv kirjoitti:
Ja ompas taas yhteiskunnankin kannalta toooodella järkevää kuluttaa n. 100 000€ tällaisen lääkärin kouluttamiseen.
Ja mistä ihmeestä kukaan voi ennen opiskelua tietää, että juuri se opiskeluaika on juuri sitä, mitä haluaa tehdä? Tai toki voi ajatella, että haluaa opiskella, mutta että miksi juuri lääkiksessä? Kyllä opiskelun tarkoitus on kuitenkin kouluttaa ammattilaisia, eikä antaa jollekin jo parhaat työvuotensa nähneelle henkilölle mielihyvää ennen eläkkeelle jäämistä... Muutenkin on ihan tarpeeksi lääkäripulaa, niin miksi sitten pitäisi vielä käyttää suuret summat ja kouluttaa tällaisia melkein samantien eläkkeelle jääviä henkilöit - niinjuu, heidän mielihyvänsä vuoksi tietenkin. Mutta voisihan sitä vähän miettiä vähän laajemmin tätä asiaa, että onko hommassa mitään järkeä....
Ja kun en oikein jaksa uskoa, että kukaan 45v -> voisi sanoa, että "lääkis on ollut suuri unelmani jo pitkään, enkä voi kuvitellakaan tekeväni mitään muuta", miten taas moni nuorempi sanoo. Ja näille nuoremmille se lääkis voi tosiaan olla se ainoa paikka, mitä koskaan tulee haluamaan tehdä. Eli tuskin näille vanhemmille henkilöille se lääkis on näin suuri haave, eikä sen toteuttamatta jättäminen tuo mitään maailman suurinta masennusta tms., joka taas olisi esim. minulle itselleni tullut, jos en olisi sisälle päässyt.
En halua lannistaa kenenkään unelmia, mutta pikkusen sitä voi aina ajatella myös realistisesti ja järjelläkin. Ja vähän laajemminkin, kuin vain oman navan ympäriltä..Jos haluttaisiin maksimaalinen tuottavuus niin silloin lääkikseen hyväksyttäisiin vain 18 vuotiaita, mutta onneksi yhteiskunnassa on muutakin kuin verot. Aloittajakin on varmasti maksanut koulutuksensa takaisin moninkertaisesti. Jokaisella on omat motiivinsa hakea, ja motivoituneimmat saakoon paikat oli ikä sitten 20 tai 50v.
Lääkäripulaa ei myöskään ratkaista sillä että varttuneemmat jättävät hakematta, jokainen varmasti miettii mikä on parasta itselleen. Turha laittaa kaikkia samaan muottiin, sillä on niin erilaisia elämäntilanteitä mistä ihmiset lähtevät hakemaan. Kuulostaa aika hölmöltä unohtaa unelma-ammattinsa vain sen takia että koulutus tulee yhteiskunnalle hieman kalliimmaksi kuin että luovuttaisi paikkansa nuoremmalle, kun kyse on kuitenkin erittäin pienestä erosta. En minäkään jätä opintotukea nostamatta koska se tulisi valtiolle halvemmaksi... saa olla aika idealisti että tekee elämästään keskinkertaisempaa vain sen takia että valtio hyötyy enemmän.
Elikkä maksan ihan mielellään veroja siihen että koulutetaan eri ikäisiä motivoituneita lääkäreitä, niitä säästöjä voidaan sitten tehdä ihan muualta. Pääsykoe on ihan hyvä mittari sisäänpääsylle, ikärasismi ei minusta palvelisi lääkäreiden koulutusta lainkaan. - sdcsdfgd
lissuliina kirjoitti:
Sinä et ilmeisesti ole ollut koskaan niin kyllästynyt omaan työhösi, että pelkäät mielesi sairastuvan pian. Sen takia sinun on hyvin vaikea ymmärtää ihmistä, joka tässä tilanteessa on...
Aivan äärimmäisen kalliiksi tulee yhteiskunnalle mielenterveysongelmat, niiden hoitaminen, sairaslomat ja varsinkin varhais/sairauseläkkeet...
Se että nouruudessaan on tehnyt "virheen" joutumalla väärälle alalle ei mielestäni ole jotain, mistä tulee kärsiä lopun elämäänsä.
Yhteiskunnan etu on sekin, että pysyy työikäisenä mahdollisimman pitkään ja tekee itse asialle jotain, jos epäilee ettei nykyisellä alallaan siihen pysty.lissuliina: Niin ja lääkishän on AINOA ala ja paikka, jonne voi mennä alaa vaihtaakseen? No kyllä sinne aikamoista tunkua sitten taitaa olla... Todellakin jokainen on vapaa vaihtamaan alaa ja vaikka hakemaan sinne lääkikseen, mutta silti kannattaa miettiä asiaa JÄRJELLÄKIN, että jos hoitoala kiinnostaa, on sille pääsyä helpommalla ja nopeammallakin keinolla. Ja tottahan se on, että on mun vaikeata käsittää, miksi joku haluaisi opiskella 6 rankkaa vuotta ( sitä ennen pääsykoe prosessit) jäädäkseen parin vuoden päästä eläkkeelle.
Joku 30v on ihan eri asiaa aloittaa, koska sillon jää jo yli 10 työvuottakin enemmän, kuin jos valmistuu yli 50 vuotiaana.
- Subis
Olen 33 ja harkinnut hakea lääkikseen. Aikaisemmin olen opiskellut pääaineena fysiikkaa ja sivuaineena kemiaa. Jos onnistuisin pääsemään sisään 2010 niin valmistuisin siinä 40 hujakoilla. Reilut 25 vuotta lekurin hommia valmistumisen jälkeen. Kai siinä ajassa kerkee kyseistä ammattia harjoittaa kyllästymiseen asti.
- kjfslfj
Kyllä munkin mielestä 25 v on aika pitkä aika. Itsekin valmistun 40 hujakoilla. Hakemaan vaan!
p.s. mistäs sitä sitä paitsi tietää, milloin sitä eläkkeelle pääseekään tulevaisuudessa. Nykyään kuuskymppiset on paremmassa kunnossa kuin ennen...varmaan tulee eläkeikä nousemaan, jos trendi jatkuu samanlaisena.
- noin hätäsiä
johtopäätöksiä siitä, paljonko tulisit raakapisteitä saamaan, jos sinulla ei ole mtn tietoa kuinka RAAKAA arvostelu kokeessa on. Ja jos etelään haluat, 50% ei riitä. Mutta tietysti voi riippua siitäkin, millainen tasi sinä vuonna on kun haet.
Se, että saat täydet alkupisteet, ei takaa mitään. Olet vain muutaman hassun pisteen päässä niistä, joilla on MELKEIN täydet. Siihen ei saa tuudittautua.
Tampere taisi tänä vuonna olla vaikeempi...jos niitä nyt voi keskenään verrata:p kyseenalaista - ja tosiaan tuo ikä
mutta ei se kannata tuon ikäsenä enää vaihtaa lääkikseen. voi mennä kolmekin vuotta ennen kuin kokeessa tärppää. valmistusit yli 50 vuotiaana ...... hihhhiiiii ja eläkevuodet kolkuttelis jo ovelle
- -no limits-
Kokeile edes kerran pääsykokeita.
Luulen, että jo silloin selviää haluatko todella alalle (kuten monelle muullekin silloin).
Tämän palstan perusteella tulevat lääkärit ja ammatissa toimivat vaikuttavat jotenkin...rajoittuneilta...mutta ehkä tämä on vain huono OTOS. :) Sairaalan hierarkia on helppo uskoa. - Neynaa
Yhteiskunnan resurssien tuhlaamista. Ethän sä kerkee valmistumaan ennen eläkeikää. Mieti nyt, kun joku nuori, jolla ei vielä ole työtä eikä koulutusta, haluaa sisään, eikä pääse, koska sinä menet sinne hänen edeltä? Se on nyt kuule tossa iässä opiskelut opiskeltu.
- Kansanluonne?
Kateusprinsiippi...
Jokainen täällä aloittajan iästä inisevä osallistuu 'ei kai toi ny vaan saa parempaa elämää ku mää' - ketkuiluun. Miksi ihmeessä kukaan elämäänsä tyytymätön kannustaisi ketään muuta onnistumaan?
Lääkärille ikä ja sen myötä tulevat vuorovaikutustaidot on aika olennaiset. Ja opintoihin keskittyminen on iän myötä helpompaa, kaikki se muu säätö on mietitty läpi jo. Eikä pääse nousemaan kusi päähän myöskään. :)
Joten vajotkaa vaan nurisijat takas omaan suohonne, jonne yritätte taas tätäkin tyyppiä vetää! Hän aikoo lääkikseen hakea, ja onnistua hankkeessaan, ja te ette voi tälle asialle mitään vaikka kuinka yritätte. Sori vaan.
- 43v,
haen Turkuun
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Suomen kansa haluaa Antti Lindtmanista pääministerin
Lindtman on miltei tuplasti suositumpi kuin etunimikaimansa Kaikkonen. Näin kertoo porvarimedian teettämä kysely. http2574590Vain 21% kannattaa Lindtmania pääministeriksi
se on selvästi vähemmän kuin puolueen kannatus, mites nyt noin?1312993Miten löydän sinut
Ja saan sanottua kaiken mitä haluan sinulle kertoa? Ja kuinka kuuntelisit minua sen hetken? Kuinka voin ilmaista sen mit412762Yöllinen autolla kaahari Heinolan seudulla
Asukkaita häiriköivän nuoren herran autokaahaus keskustelu poistettu, onko jokin hyvävelijärjestelmä käytössä ?751749Vaikea tilanne
Hieman kolkuttaa omatuntoa, kun on osoittanut kiinnostusta väärää naista kohtaan. En ymmärrä miten toinen on voinut te1061594Jouluksi miettimistä: kuka tai mikä valmistaa rahan?
Nyt kun on ollut vääntöä rahasta ja eritoten sen vähyydestä, niin olisi syytä uida rahan alkulähteille, eli mistä se syn281493- 551334
- 931245
Julkinen sektori on elänyt aivan liian leveästi yli varojensa!
Viimeisen 15 vuoden aikana julkisen puolen palkat ovat nousseet n. 40%, kun taas yksitysellä sektorilla vain n. 20%. En2081116- 471109