EUROOPAN NEUVOSTO
Ministerikomitea
Päätöslauselma ResCMN (2007)1
Kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevan puiteyleissopimuksen täytäntöönpanosta Suomessa
(jonka ministerikomitea on hyväksynyt 31 päivänä tammikuuta 2007 ministerien varajäsenten 985:ssä kokouksessa)
Ministerikomitea, joka kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevan puiteyleissopimuksen (jäljempänä "puiteyleissopimus") 24-26 artiklan määräysten mukaisesti;
ottaen huomioon 17. päivänä syyskuuta 1997 annetun päätöslauselman (97) 10, jossa on määritelty Ministerikomitean hyväksymät säännöt puiteyleissopimuksen 24-26 artiklojen mukaista valvontajärjestelmää varten;
ottaen huomioon päätöslauselman (97) 10:n hyväksynnän yhteydessä hyväksytyn äänestyssäännön ;
ottaen huomioon Suomen 3 päivänä lokakuuta 1997 tallettaman ratifioimiskirjan;
palauttaa mieleen sen, että Suomen hallitus toimitti toiseen puiteyleissopimuksen mukaiseen tarkastuskierrokseen liittyvän valtion raportin 10 päivänä joulukuuta 2004;
tarkastettuaan neuvoa-antavan komitean toisen Suomea koskevan lausunnon, joka on annettu 2 päivänä maaliskuuta 2006 sekä Suomen hallituksen 22 päivänä elokuuta 2006 antamat kirjalliset kommentit;
sekä otettuaan myös huomioon muiden valtioiden hallitusten lausunnot,
• hyväksyy seuraavat Suomea koskevat päätelmät:
- Myönteistä kehitystä
• Suomi on jatkanut kiitettäviä toimia puitesopimuksen toteuttamisen saralla. Uuden kielilain ja saamen kielilain hyväksyminen ovat olleet tärkeitä lainsäädännöllisiä edistysaskelia, koska nämä lait antavat merkittäviä takeita siitä, että sekä ruotsin kieltä että saamen kieliä suojellaan ja että niiden asemaa edistetään.
• Uuden syrjinnänvastaisen lainsäädännön kehittäminen yhdistettynä valvonnan ja tietoisuuden lisäämiseen toivotetaan tervetulleeksi. Myös vähemmistövaltuutetun viraston perustaminen on merkittävä askel, joka on jo vaikuttanut myönteisesti vähemmistöjen suojelemiseen Suomessa. Uusiin toimenpiteisiin on ryhdytty integraation edistämiseksi huomioiden suomalaisen yhteiskunnan lisääntyvä moninaisuus.
• Suomi on laajentanut edelleen kansallisten vähemmistöjen huolenaiheita käsittelevää neuvottelujärjestelmäänsä mm. perustamalla pysyviä alueellisia romaniasiain neuvottelukuntia. Merkittäviä aloitteita on tehty, joilla vastataan Suomen venäjänkielisen väestön kohtaamiin erityisiin haasteisiin.
• Suomen saamelaiskulttuurin eri piirteiden merkitys tunnustetaan yhä enenevässä määrin, ja edistystä on tapahtunut saamenkielisen opetuksen aseman vahvistamiseksi saamelaisalueella. Uusia saamelaisia koskevia hankkeita on vireillä, mm. Pohjoismaisen saamelaissopimuksen valmistelu.
• Vähemmistökielisistä radio-ohjelmista on tullut tärkeä vähemmistökulttuurien edistämisen ja suojelun väline, vaikka niiden tarjonta onkin rajoitettua.
Ministerikomitea
Päätöslauselma ResCMN (2007)1
Kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevan puiteyleissopimuksen täytäntöönpanosta Suomessa
(jonka ministerikomitea on hyväksynyt 31 päivänä tammikuuta 2007 ministerien varajäsenten 985:ssä kokouksessa)
Ministerikomitea, joka kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevan puiteyleissopimuksen (jäljempänä "puiteyleissopimus") 24-26 artiklan määräysten mukaisesti;
ottaen huomioon 17. päivänä syyskuuta 1997 annetun päätöslauselman (97) 10, jossa on määritelty Ministerikomitean hyväksymät säännöt puiteyleissopimuksen 24-26 artiklojen mukaista valvontajärjestelmää varten;
ottaen huomioon päätöslauselman (97) 10:n hyväksynnän yhteydessä hyväksytyn äänestyssäännön ;
ottaen huomioon Suomen 3 päivänä lokakuuta 1997 tallettaman ratifioimiskirjan;
palauttaa mieleen sen, että Suomen hallitus toimitti toiseen puiteyleissopimuksen mukaiseen tarkastuskierrokseen liittyvän valtion raportin 10 päivänä joulukuuta 2004;
tarkastettuaan neuvoa-antavan komitean toisen Suomea koskevan lausunnon, joka on annettu 2 päivänä maaliskuuta 2006 sekä Suomen hallituksen 22 päivänä elokuuta 2006 antamat kirjalliset kommentit;
sekä otettuaan myös huomioon muiden valtioiden hallitusten lausunnot,
• hyväksyy seuraavat Suomea koskevat päätelmät:
- Myönteistä kehitystä
• Suomi on jatkanut kiitettäviä toimia puitesopimuksen toteuttamisen saralla. Uuden kielilain ja saamen kielilain hyväksyminen ovat olleet tärkeitä lainsäädännöllisiä edistysaskelia, koska nämä lait antavat merkittäviä takeita siitä, että sekä ruotsin kieltä että saamen kieliä suojellaan ja että niiden asemaa edistetään.
• Uuden syrjinnänvastaisen lainsäädännön kehittäminen yhdistettynä valvonnan ja tietoisuuden lisäämiseen toivotetaan tervetulleeksi. Myös vähemmistövaltuutetun viraston perustaminen on merkittävä askel, joka on jo vaikuttanut myönteisesti vähemmistöjen suojelemiseen Suomessa. Uusiin toimenpiteisiin on ryhdytty integraation edistämiseksi huomioiden suomalaisen yhteiskunnan lisääntyvä moninaisuus.
• Suomi on laajentanut edelleen kansallisten vähemmistöjen huolenaiheita käsittelevää neuvottelujärjestelmäänsä mm. perustamalla pysyviä alueellisia romaniasiain neuvottelukuntia. Merkittäviä aloitteita on tehty, joilla vastataan Suomen venäjänkielisen väestön kohtaamiin erityisiin haasteisiin.
• Suomen saamelaiskulttuurin eri piirteiden merkitys tunnustetaan yhä enenevässä määrin, ja edistystä on tapahtunut saamenkielisen opetuksen aseman vahvistamiseksi saamelaisalueella. Uusia saamelaisia koskevia hankkeita on vireillä, mm. Pohjoismaisen saamelaissopimuksen valmistelu.
• Vähemmistökielisistä radio-ohjelmista on tullut tärkeä vähemmistökulttuurien edistämisen ja suojelun väline, vaikka niiden tarjonta onkin rajoitettua.
Vastaukset 12
Vanhimmat
"Suomi on jatkanut kiitettäviä toimia puitesopimuksen toteuttamisen saralla. Uuden kielilain ja saamen kielilain hyväksyminen ovat olleet tärkeitä lainsäädännöllisiä edistysaskelia"
Tässäkö syy, miksi kielilaki ja pakkoruotsilait ovat erikseen lainsäädännössä: ulkomaalaisille näytetään vain kielilaki ja jätetään näyttämättä pakkoruotsilait kuten seuraava:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030424
Kannattaa tutustua lähteisiin. Mainitsemasi laki on kyllä tullut Euroopan neuvoston tietoon. Puiteyleissopimuksen valvontajärjestelmään kuuluu osana hallituksien antamat selvitykset.
Löydät Suomen osalta ne tästä linkistä eteenpäin
http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=67435
Lainaan Suomen joulukuun 2004 selvityksen tekstiä sivuilta 62-63:"Kielilakiin liittyvällä, julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetulla lailla
(424/2003) turvataan palvelujen saatavuus suomen ja ruotsin kielellä siten, että vastuu henkilöstönkielitaidosta palvelukseen otettaessa ja kielitaidon ylläpidosta on viranomaisella. Lailla pyritään kielitaitoa koskevien kelpoisuusvaatimusten joustavaan asettamiseen siten, että kelpoisuusvaatimuksia
asetetaan sellaisia tehtäviä hoitaville henkilöille, jotka tosiasiallisesti tarvitsevat
kielitaitoa"
Siis on tämä asia valvonnassa esille tullut muun ohessa.
että seuraavassa on valehdeltu ja oikein kunnolla!
"Kielilakiin liittyvällä, julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetulla lailla(424/2003) turvataan palvelujen saatavuus suomen ja ruotsin kielellä siten, että vastuu henkilöstönkielitaidosta palvelukseen otettaessa ja kielitaidon ylläpidosta on viranomaisella."
Jos vastuu olisikin viranomaisilla, mutta kun ei ole, vaan ko. laki ym. lait määräävät, että kokonaisilta ammattiryhmiltä on vaadittava kielitaitoa. Vastuu onkin siis yksilöillä eikä viranomaisilla.
Myös seuraavassa on valehdeltu ja oikein kunnolla!
"Lailla pyritään kielitaitoa koskevien kelpoisuusvaatimusten joustavaan asettamiseen siten, että kelpoisuusvaatimuksia
asetetaan sellaisia tehtäviä hoitaville henkilöille, jotka tosiasiallisesti tarvitsevat
kielitaitoa"
Näin pitäisi olla, mutta ei ole, ks. edellinen kohta.
Ettei vain olisi niin, että Suomi, eikä kukaan muukaan, ole kääntänyt lakia julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta EN:lle, vaan tuossa sitaatissasi on kaikki, mitä on kerrottu EN:lle.
Suomen hallitus siis valehtelee Suomen tilanteesta ulkomailla, jättää kertomatta, että Suomessa on pakkoruotsi, ja kertookin sen sijaan seuraavaa täyttä puppua:
"kelpoisuusvaatimuksia asetetaan sellaisia tehtäviä hoitaville henkilöille, jotka tosiasiallisesti tarvitsevat kielitaitoa."
Totuus: kelpoisuusvaatimuksia asetetaan koko ammattiryhmälle, ja vaikka eivät tosiasiallisesti tarvitse kielitaitoa.
"pakkoruotsista" sivulla muun muassa sivulla 73 näin: "Ruotsin kieli
Suomen toista kansalliskieltä opetetaan toisena kotimaisena kielenä ja se on pakollinen kieliniin peruskouluissa kuin lukioissakin. Ylioppilastutkinnon valinnaisuutta lisättiin vuonna
2004 siten, että toisen kotimaisen kielen koe ei ole enää pakollinen. Ruotsin kieltä voi opiskellakaikilla eri koulutusasteilla. Opetus- ja kurssitarjonta on runsasta."
Mitä tarkoitat lauseella "kelpoisuusvaatimuksia asetetaan koko ammattiryhmälle"
näitä:
http://pakkoruotsi.net/linkit.shtml#lait
joista ennen kaikkea tätä:
"Valtion henkilöstöltä, jolta edellytetään säädettynä kelpoisuusvaatimuksena korkeakoulututkintoa, vaaditaan kaksikielisessä viranomaisessa viranomaisen virka-alueen väestön enemmistön kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä toisen kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa. Yksikielisessä viranomaisessa edellytetään viranomaisen kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä toisen kielen tyydyttävää ymmärtämisen taitoa."
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030424
kohta ei poistanut sitä, että seuraava on valehtelua:
"kelpoisuusvaatimuksia asetetaan sellaisia tehtäviä hoitaville henkilöille, jotka tosiasiallisesti tarvitsevat kielitaitoa."
Huom. että myös AMK on korkeakoulu. Tässä yksi yksityiskohta niistä ammattiryhmistä:
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2004/20040286
moni Suomen raportin on EU:ssa lukenut ja onko EU vastannut jotain Suomen raporttiin? Taitaa olla läpihuutojuttu, eli on sovittu, että raportti annetaan ja Suomi on sen antanut, ei EU:ta muu kiinnosta.
Kyse raportissa on vähemmistökielten suojelusta, joten voitkin samalla kertoa, missä muussa valtiossa vähemmistökieltä suojellaan siten, että se pakotetaan koko kansalle.
myös sitä mieltä, ettei sopimuksen pitäisi koskea ruotsin kieltä ollenkaan, koska ruotsi on virallinen kieli, ei vähemmistökieli siinä mielessä, mitä vähemmistökielellä yleensä tarkoitetaan.
http://en.wikipedia.org/wiki/Linguistic_minorities#Definition_in_international_law
EU:sta joku vastaus tullut ainakin 2006, jossa sanotaan kohdassa suositukset mm. näin:
"Korjataan ruotsin ja saamen kieliä koskevien uusien kielilakien täytäntöönpanossa todetut puutteet. Otetaan huomioon venäjänkielisen väestön kielitilanne julkisissa palveluissa."
Siis myös venäjä katsotaan yhdeksi Suomen vähemmistökieleksi!
Pitäisikö nyt sitten laittaa kouluihin myös pakkosaame ja pakkovenäjä, mitä? Minähän en ole poistamassa ruotsinkielisiä palveluja, vaan ne pitää demokratisoida (5 %:lle palveluista 5 %:a, ei 100 %) ja pakkoruotsi pitää poistaa oppilaitoksista.
sitaatti:
Koulutus:
"15. Saamenkielisen opetuksen tehostamiseksi on toteutettu merkittäviä toimia, mutta edelleen on tarve lisätä opetuksen saatavuutta, myös saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella.
16. Venäjänkielistä opetusta annetaan opetusjärjestelmässä edelleen vain rajoitetusti, ja sen osalta tarvitaankin nykyistä laajempia kehittämissuunnitelmia.
17. Selvitykset romanien asemasta opetusjärjestelmässä ovat tuottaneet arvokkaita ehdotuksia siitä, miten voitaisiin ratkaista opetukseen liittyvät jatkuvat ongelmat, kuten romanien suhteellisesti suuri osuus erityisopetusta saavista oppilaista ja romanikielisen opetuksen vähäisyys. Näiden ehdotusten käsittelyä olisi jatkettava koordinoitujen toimien avulla."
Siis tosiasiassa romanikielen, saamen ja venäjän asemaa pitäisi parantaa Suomessa enemmän kuin ruotsin asemaa.
sitaatti:
"Esimerkiksi tuomarien puutteellinen ruotsin kielen taito on edelleen ongelmana useissa tuomioistuimissa. Neuvoa-antavalle komitealle annetut raportit osoittavat, että ruotsin käyttö oikeudenkäynneissä on usein johtanut siihen, että keskimääräiset käsittelyajat ovat olleet huomattavasti pidemmät kuin vastaavissa suomeksi käydyissä oikeudenkäynneissä."
Svekomaanille edellinen tarkoittaa sitä, että jokaiselle suomenkieliselle tuomarille pitää pakottaa enemmän ruotsia. Täysjärkiselle edellinen tarkoittaa sitä, että tuomioistuimissa ruotsinkieliset tuomarit käsittelevät ruotsinkieliset jutut. Jos ei ole tuomaria, käsitellään juttu esim. Vaasassa. Mitään yhdenvertaisuutta, että ruotsinkielisillä pitää olla yhtä lyhyt matka tuomioistuimiin, ei tarvitse olla, sen enempää kuin Lapissa voi olla yhtä lyhyet matkat sairaalaan kuin Helsingissä.
svekomaani haluaa palvelua ruotsiksi, joka maksaa aina enemmän kuin palvelu vain yhdellä kielellä, pitää asioida rationalisoida, mutta jos svekomaani haluaa samalla pakkoruotsia kaikkiin virkoihin, tämä maksaa, jolloin ei enää ole niin paljon rahaa ruotsinkielisiin palveluihin.
Jos siis svekot itkette, ettette saa palvelua ruotsiksi, vaatikaa että ruotsinkielisiä palveluja rationalisoidaan, eli mm. keskitetään, sen sijaan että vaaditte pakkoruotsia kaikille.