Kohta alkaa olla enemmän syytä pelätä SAK:n henkiinjäämistemppuilun vaikutuksia kuin globaalia talouslamaa.
Koko sotienjälkeisen ajan SAK on ulosmittauttanut kansantalouskasvusta itselleen ensimmäisenä parhaat ja suurimmat palat.
Vähäisetkin yritykset saada myös SAK:n ulkopuoliselle väestölle jotain hyvää talouskasvusta, torjuttiin aina liittokohtaisesti vuorovetoisilla lakoilla, tarvittaessa yleislakolla (toistaiseksi viimeisin yleislakolla uhkaus oli hallituksen esitykseen työn tuottavuuden lisäämiseksi. SAK:n uhkauksen esitti Urpilainen-Lapintie).
SAK:n bilateraaliselle talousopille markka oli vain lakkoilukomeuden kuittaamiseksi tarkoitettu, aina tarvittaessa devalvoitava maksuväline, jonka näennäiskasvuvolyymista suurin osa upposi aina SAK-klusterin pohjattomaan nieluun.
EU, EMU, multilateraalisuus oli muutos, johon SAK alkaa vähitellen havahtua.
Ensin hoidettiin poliittisen osaston vaalimainonta niin pöyhkeän öykkärimäisesti, että ainakin takarivien jäsenmaksuvelvollisia hirvitti.
Sitten ryssittiin Tupo ja jouduttiin myöntymään siihen, että jos suomalaisessa teollisuudessa on vielä lakkoilulla tapettavaa, niin menköön liittokohtaisesti.
Sitten pelleiltiin Valtakunnansovittelijan palkkiovirka läpi Keskuskomitean henkilögallerian.
Lopputulos oli kuitenkin koko yhteiskunnalle edullinen!
Nyt kun kansantalouden tuottopuolella ei ole enää rokotettavaa, niin päätettiin lisätä julkisia menoja, tietysti vastikkeetta, ja komennettiin rautatieläismarionetti junalakkoon.
Keskuskomitean klovnit eivät tajua, että kaikki ymmärtävät junalakon olevan vain lapsellinen kosto kansalle siitä, että SAK:n poliittinen osasto sai vain yhden osaavan ammattipoliitikon EU-parlamenttiin.
Toisinajattelijat kapinoivat valitsemalla viihteellisemmät Revon ja Soinin!
Mitähän seuraavaksi, pellet?
Koko sotienjälkeisen ajan SAK on ulosmittauttanut kansantalouskasvusta itselleen ensimmäisenä parhaat ja suurimmat palat.
Vähäisetkin yritykset saada myös SAK:n ulkopuoliselle väestölle jotain hyvää talouskasvusta, torjuttiin aina liittokohtaisesti vuorovetoisilla lakoilla, tarvittaessa yleislakolla (toistaiseksi viimeisin yleislakolla uhkaus oli hallituksen esitykseen työn tuottavuuden lisäämiseksi. SAK:n uhkauksen esitti Urpilainen-Lapintie).
SAK:n bilateraaliselle talousopille markka oli vain lakkoilukomeuden kuittaamiseksi tarkoitettu, aina tarvittaessa devalvoitava maksuväline, jonka näennäiskasvuvolyymista suurin osa upposi aina SAK-klusterin pohjattomaan nieluun.
EU, EMU, multilateraalisuus oli muutos, johon SAK alkaa vähitellen havahtua.
Ensin hoidettiin poliittisen osaston vaalimainonta niin pöyhkeän öykkärimäisesti, että ainakin takarivien jäsenmaksuvelvollisia hirvitti.
Sitten ryssittiin Tupo ja jouduttiin myöntymään siihen, että jos suomalaisessa teollisuudessa on vielä lakkoilulla tapettavaa, niin menköön liittokohtaisesti.
Sitten pelleiltiin Valtakunnansovittelijan palkkiovirka läpi Keskuskomitean henkilögallerian.
Lopputulos oli kuitenkin koko yhteiskunnalle edullinen!
Nyt kun kansantalouden tuottopuolella ei ole enää rokotettavaa, niin päätettiin lisätä julkisia menoja, tietysti vastikkeetta, ja komennettiin rautatieläismarionetti junalakkoon.
Keskuskomitean klovnit eivät tajua, että kaikki ymmärtävät junalakon olevan vain lapsellinen kosto kansalle siitä, että SAK:n poliittinen osasto sai vain yhden osaavan ammattipoliitikon EU-parlamenttiin.
Toisinajattelijat kapinoivat valitsemalla viihteellisemmät Revon ja Soinin!
Mitähän seuraavaksi, pellet?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kuka voi olla, niin tyhmä, kuin demari? Toinen demari.
Ne kai kuvittelee saavansa myötätuntoa porukalta, joka lomautetaan, tai irtisanotaan syksyllä.
Demujen suojatyöpaikkalinnake pitäisi muka säilyttää?