Hyvät tarkoitukset rokottavat köyhiä

Äskeisten europarlamenttivaalien tulos antaa ajattelemisen aihetta. Vaalien tuloksessa oli suoranaisia yleiseurooppalaisia piirteitä, mm. vasemmiston kannatuksen hiipuminen ja alhainen äänestysaktiivisuus.

Rajaan aprikoimiseni pelkästään Suomeen. Kun vasemmiston kokonaissuosio jäi alle neljänneksen kokonaisäänimäärästä, niin ilmiö on huomiota herättävä. Eikä ilmiötä ehkä toinna selittää pelkästään alhaisella äänestysaktiivisuudella.

Huomio suuntautuu koko suomalaisen yhteiskunnan tilaan ja varallisuuserohaitarin venymiseen. Rikkaat ovat entistäkin rikkaampia ja köyhiä lienee aivan liian paljon edelleenkin eikä köyhyys ole tasavallasta suinkaan kadonnut eikä taida olla edes vähenemään päin.

Miten tähän on päädytty? Mikä yhteiskunnallinen prosessi ruokkii köyhyyden jatkumista ja jopa lisääntymistä? Kärjistän, kun sanon, että hyvien ihmisten hyvät tarkoitukset ja niitä hyviä päämääriä edistävät päätökset ovat lisänneet köyhyttä ja sitä edelleen syventävät.

Ympäristönsuojelun nimissä on tehty runsaasti hyvää tarkoittavia päätöksiä mm. verotuksen alueella. Veroilla pyritään ohjaamaan ihmisten käyttäytymistä suuntaan, joka palvelee myönteistä ympäristöpolitiikkaa.

Kun autoilu tehdään kalliiksi ja kun verotuksella pyritään suosimaan vähäpäästöistä autoilua, niin se sattuu kaikkein pahiten juuri vähävaraisimpaan väestöön, joilla ei ole varaa ajaa muunlaisella kuin vanhalla ja suhteellisen paljon saastuttavalla autolla. Mitä köyhempi autonomistaja olet, sitä rankemmin sinua rokottaa ja simputtaa hyvää tarkoittava ympäristön parhaaksi suunniteltu verotuspolitiikka. Köyhällä ei ole rahaa vaihtaa autoa vähäpäästöiseen ja entistä kalliimpaan autoon.

Tämä sama tilanne pätee myös polttoaineverotuksessa. Kuitenkin oma auto on ainoa mahdollinen liikkumisen väline suurimmassa osassa valtakuntaa. Niin ikään tilanne pahenee myös auton remonttikuluissa. Vanhoissa autoissa esiintyy paljon vikoja ja korjaamista tulee eteen vähän väliä. Kaiken kaikkiaan kalliiksi tulee köyhän liikkuminen.

Kiinteistövero on melko uusi verotusmuoto meillä Suomessa. Tasaverona sekin osuu pahiten juuri vähävaraisimpaan väestöön. Maassamme on runsaasti sota-ajan jälkeen rakennettuja omakotitaloja, joitten omistajina ja asukkaina on erittäin köyhää väkeä. Kiinteistövero niin kuin kaikki muutkin uudet maksut ja taksat sekä vanhojen maksutaksojen korotukset osuvat suhteellisesti ankarimmin juuri tähän pienituloisimpaan väkeen. Taksoilla ja maksuilla on tarkoitus ohjailla ihmisten käyttäytymistä, jotta ihmiset kohentaisivat asuntojaan, tekisivät niistä entistä parempia hyvien tarkoitusten mukaisesti. Varakkaat remontoivat, mutta köyhillä ei ole siihen rahaa.

On aiheellista huomata, että maamme ja yhteiskuntamme nykyisistä köyhistä erittäin suuri osa on ollut perinteisesti vasemmistopuolueitten kannattajia. Nyt kuitenkin vasemmisto on vihreän liikkeen kanssa yhdessä sälyttänyt jatkuvasti uusia maksuja ja taksoja loputtomiin pieneläjien rasitukseksi. Rahallisen rokotuksen perusteiksi löytyyy loputon määrä erittäin myönteisiä ja hyväätarkoittavia päämääriä. Lyhyesti sanottuna maailman pelastamisesta siinä on kysymys. Siihen samaan syyvyyhteen kuuluu myös EU:n taholta köyhien niskaan sateleva direktiivimääräysten loputon sarjatuotanto. Vasemmistopuolueet, SDP ja Vasemmistoliitto, molemmat ovat päämäärätietoisia EU-puolueita, EU-myönteisiä.

V:n 2003 eduskuntavaaleissa ilmeni vielä siirtymää Keskustan hyväksi vasemmiston vaihtoehtona Lipposen hallitusten jälkeen. Nyttemmin sekin äänestäjien hakema mahdollisuus on osoittautunut toivottomaksi. Vähissä ovat köyhän kansan vaihtoehdot.

En yhtään ihmettele suomalaisten äänestäjien käyttäytymistä. Esko Seppäsen EU-kriittisyyden poistuminen vaihtoehtojen joukosta jätti Vasemmistoliiton tavallaan tyhjän päälle ja tulos näkyi vaaleissa. Kummankin vasemmistopuolueen taakkana on läheinen menneisyys Lipposen hallitusten ajalta. Pieneläjien usko edistykselliseen politiikkaan on hiipunut. Tilanne pelkistyy konkreettisesti vähävaraisten ihmisten omassa kotitaloudessa niukkuutena ja ahdinkona. Eikä perinteisistä vasemmistopuolueista tunnu olevan enää apua. Ihmisten reaktiona on joko äänestämättömyys tai sitten uusien "pelastustahojen" etsintä, jossa hakemisessa ainoana todellisena vaihtoehtona vaikuttaa tätä nykyä olevan Perussuomalaiset.

2

1541

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Perinteinen sosiologinen tarkastelu antaa aiheen nostaa vieraantumisilmiön näkyvälle paikalle, kun suomalaisen yhteiskunnan tämänhetkistä tilannetta yritetään luonnehtia. Voidaan puhua laajojen väestöryhmien vieraantumisesta poliittiseen ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen nähden. Olennaisena syynä asetelmaan on juuri se, että kansa ei enää koe äänestämisen vaikuttavan omien elämisen olojensa parantamiseen. Nukkuvien puolue on kasvanut jatkuvasti jo varsin pitkän aikaa.

      Vieraantumista ilmenee erittäin vakavassa mitassa myös maan vallankäyttäjien keskuudessa. He ovat vieraantuneet kansasta, kansalaisista. Piittaamattomuus kansalaisten asioista huolehtimisen suhteen on lisääntynyt. Ikään kuin liukumalla tai hiipimällä on tapahtunut rakenteellinen muutos. Taloudellinen ja poliittinen valta ovat varsin läheisessä vuorovaikutuksessa keskenään ja muodostavat valtarakenteen, joka on etääntynyt, vieraantunut siitä maailmasta, jossa varsinainen kansa elää. Tuo valtarakenne on nykyisin kiinteässä kontaktissa EU-rakenteeseen, johon suuntaan suuri osa päättäjien ajan ja aktiviteetin käytöstä kohdentuu. Taustalla on 43 prosentin Ei-äänien osuus v:n 1994 kansanäänestyksessä.

      Nämä kaksi vieraantumisen tasoa liittyvät luonnollisesti toisiinsa. Kun kerran vallanpitäjät ovat katsoneet mahdolliseksi käyttää valtaansa niin, että väestön iso osuus voidaan sivuuttaa vallankäytössä, jättää sen edut huomioonottamatta, niin luonnollisesti siitä aiheutuu seurausvaikutus. Ja se seurausvaikutus on juuri tuon hyljeksityn kansanosan vieraantuminen vallankäyttäjistä. Käytännössä koko kansanvaltainen järjestelmä joutuu vähitellen uhanalaiseksi. Jos äänestysaktiivisuus romahtaa yleisemminkin eurovaalien tapaan alle 50 prosentin, niin on täysin aiheellista huolestua suomalaisen valtiojärjestelmän demokratiasta, sen tilasta. Mahtaako se näkymä edes huolestuttaa taloudellista ja poliittista valtakeskittymää?

      • Jatkan näitä omia jorinoitani, kun ketään toisia kirjoittelijoita ei ole paikan päälle ilmaantunut. Taitaisi kuulua olennaisesti myö yleisen valtio-opin puolelle tarkastella vieraantumista poliittisen osallistumisen kannalta. Toisaalta sosiologiaa se on erityisesti "eliitti-rahvas"-akselilla. Luokkarakenteen tarjoama tarkastelukin on perin mielenkiintoista.

        Huomiota kiinnittää verrata toisiinsa poliittisen osallistumisaktiivisuuden eli vaikkapa äänestysprosentin käyrää ja toisaalta varallisuuserojen "repeämisen" käyrää. Rohkenen esittää hypoteesin: Mitä suuremmiksi varallisuuserot repeävät, sitä alemmaksi putoaa äänestysaktiivisuus. Edelleen toistan argumentointia, jota on mm. lehdistössä esitelty jo aikaisemminkin. On tarjottu olettamusta, että erityisesti nuorison poliittinen passivointi olisi poliittisen kentän jakautumassa "porvariston" tietoisesti ajama päämäärä, välineellinen tavoite. Jos ihminen nuorena passivoituu poliittisesti, niin hän pysyy passiivisena myöhemminkin eli niin on oletettu.

        Kiinnostavaa on verrata myös poliittisen vasemmiston kannatusta ja äänestysaktiivisuutta. Poliittisen vasemmiston kannatuksen aleneminen on käynyt samaan aikaan kuin äänestysaktiivisuuden aleneminenkin. Kun meillä Suomessa oli 1960-luvun loppupuolella toistaiseksi viimeisen kerran eduskunnassa vasemmistoenemmistö, niin se syntyi muistaakseni yli 85-prosentin äänestysaktiivisuuden tuloksena. Nyt tilanne on toisenlainen. Luvut kertovat.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kuka sitä naista maalittaa

      Täällä oikeasti?
      Ikävä
      193
      1462
    2. Anteeksipyynnöstä

      Uskotko anteeksipyynnön voimaan? Mikä tekee anteeksipyynnöstä vaikeaa? Onko se mielestäsi joskus turhaa, joko pyytäjän
      Ikävä
      138
      923
    3. Oletko päässyt minusta

      Eteenpäin?
      Ikävä
      85
      882
    4. Voisin jopa maksaa että saisin nähdä sut mies

      Miten helvetissä joku voi olla tollanen kotihiiri. Edes mä en ole noin paha ku sä! Miten sua voi ikinä edes nähdä ?
      Ikävä
      57
      873
    5. Ei kukaan ole katsonut

      Kuten sinä. Niin välittävä ja hellä katse.
      Ikävä
      53
      806
    6. Martinan tarve valehdella.

      Miksiköhän Martina valehtelee niin paljon,onko hän tietoinen siitä että valheistaan jää useimmiten kiinni? Esimerkkinä t
      Kotimaiset julkkisjuorut
      255
      693
    7. Tumman vihreä mercedes

      Mikä se on tuo kylää ympäri ajava vihreä mercedes, takakontti tärisee kuin hullu ja välillä kylän juoppojakin kuskailee,
      Hyrynsalmi
      10
      690
    8. Olisitko oikeasti valmis rikkomaan

      Perheesi? En haluaisi sitä, mutta ne on teidän välisiä asioita. Voin olla sinulle vain kaverikin… ei paineita. Minä kesk
      Ikävä
      58
      654
    9. Stubb munasi - Suomessa kuuluu liputtaa Suomen lipulla

      Presidentinlinnan ja Mäntyniemen salkoihin nostettiin sateenkaariliput lauantaina. Suurin osa kansasta ei varmasti pidä
      Maailman menoa
      333
      651
    10. Miksi tällainen pelottaa ja aiheuttaa joillakin ärtymystä?

      "Sitoudun ystävien ja kollegoiden kanssa puuttumaan seksistisiin vitseihin ja vähättelyyn. Sanon ääneen, kun jokin ei ol
      Maailman menoa
      73
      621
    Aihe