Hyvät tarkoitukset rokottavat köyhiä

Äskeisten europarlamenttivaalien tulos antaa ajattelemisen aihetta. Vaalien tuloksessa oli suoranaisia yleiseurooppalaisia piirteitä, mm. vasemmiston kannatuksen hiipuminen ja alhainen äänestysaktiivisuus.

Rajaan aprikoimiseni pelkästään Suomeen. Kun vasemmiston kokonaissuosio jäi alle neljänneksen kokonaisäänimäärästä, niin ilmiö on huomiota herättävä. Eikä ilmiötä ehkä toinna selittää pelkästään alhaisella äänestysaktiivisuudella.

Huomio suuntautuu koko suomalaisen yhteiskunnan tilaan ja varallisuuserohaitarin venymiseen. Rikkaat ovat entistäkin rikkaampia ja köyhiä lienee aivan liian paljon edelleenkin eikä köyhyys ole tasavallasta suinkaan kadonnut eikä taida olla edes vähenemään päin.

Miten tähän on päädytty? Mikä yhteiskunnallinen prosessi ruokkii köyhyyden jatkumista ja jopa lisääntymistä? Kärjistän, kun sanon, että hyvien ihmisten hyvät tarkoitukset ja niitä hyviä päämääriä edistävät päätökset ovat lisänneet köyhyttä ja sitä edelleen syventävät.

Ympäristönsuojelun nimissä on tehty runsaasti hyvää tarkoittavia päätöksiä mm. verotuksen alueella. Veroilla pyritään ohjaamaan ihmisten käyttäytymistä suuntaan, joka palvelee myönteistä ympäristöpolitiikkaa.

Kun autoilu tehdään kalliiksi ja kun verotuksella pyritään suosimaan vähäpäästöistä autoilua, niin se sattuu kaikkein pahiten juuri vähävaraisimpaan väestöön, joilla ei ole varaa ajaa muunlaisella kuin vanhalla ja suhteellisen paljon saastuttavalla autolla. Mitä köyhempi autonomistaja olet, sitä rankemmin sinua rokottaa ja simputtaa hyvää tarkoittava ympäristön parhaaksi suunniteltu verotuspolitiikka. Köyhällä ei ole rahaa vaihtaa autoa vähäpäästöiseen ja entistä kalliimpaan autoon.

Tämä sama tilanne pätee myös polttoaineverotuksessa. Kuitenkin oma auto on ainoa mahdollinen liikkumisen väline suurimmassa osassa valtakuntaa. Niin ikään tilanne pahenee myös auton remonttikuluissa. Vanhoissa autoissa esiintyy paljon vikoja ja korjaamista tulee eteen vähän väliä. Kaiken kaikkiaan kalliiksi tulee köyhän liikkuminen.

Kiinteistövero on melko uusi verotusmuoto meillä Suomessa. Tasaverona sekin osuu pahiten juuri vähävaraisimpaan väestöön. Maassamme on runsaasti sota-ajan jälkeen rakennettuja omakotitaloja, joitten omistajina ja asukkaina on erittäin köyhää väkeä. Kiinteistövero niin kuin kaikki muutkin uudet maksut ja taksat sekä vanhojen maksutaksojen korotukset osuvat suhteellisesti ankarimmin juuri tähän pienituloisimpaan väkeen. Taksoilla ja maksuilla on tarkoitus ohjailla ihmisten käyttäytymistä, jotta ihmiset kohentaisivat asuntojaan, tekisivät niistä entistä parempia hyvien tarkoitusten mukaisesti. Varakkaat remontoivat, mutta köyhillä ei ole siihen rahaa.

On aiheellista huomata, että maamme ja yhteiskuntamme nykyisistä köyhistä erittäin suuri osa on ollut perinteisesti vasemmistopuolueitten kannattajia. Nyt kuitenkin vasemmisto on vihreän liikkeen kanssa yhdessä sälyttänyt jatkuvasti uusia maksuja ja taksoja loputtomiin pieneläjien rasitukseksi. Rahallisen rokotuksen perusteiksi löytyyy loputon määrä erittäin myönteisiä ja hyväätarkoittavia päämääriä. Lyhyesti sanottuna maailman pelastamisesta siinä on kysymys. Siihen samaan syyvyyhteen kuuluu myös EU:n taholta köyhien niskaan sateleva direktiivimääräysten loputon sarjatuotanto. Vasemmistopuolueet, SDP ja Vasemmistoliitto, molemmat ovat päämäärätietoisia EU-puolueita, EU-myönteisiä.

V:n 2003 eduskuntavaaleissa ilmeni vielä siirtymää Keskustan hyväksi vasemmiston vaihtoehtona Lipposen hallitusten jälkeen. Nyttemmin sekin äänestäjien hakema mahdollisuus on osoittautunut toivottomaksi. Vähissä ovat köyhän kansan vaihtoehdot.

En yhtään ihmettele suomalaisten äänestäjien käyttäytymistä. Esko Seppäsen EU-kriittisyyden poistuminen vaihtoehtojen joukosta jätti Vasemmistoliiton tavallaan tyhjän päälle ja tulos näkyi vaaleissa. Kummankin vasemmistopuolueen taakkana on läheinen menneisyys Lipposen hallitusten ajalta. Pieneläjien usko edistykselliseen politiikkaan on hiipunut. Tilanne pelkistyy konkreettisesti vähävaraisten ihmisten omassa kotitaloudessa niukkuutena ja ahdinkona. Eikä perinteisistä vasemmistopuolueista tunnu olevan enää apua. Ihmisten reaktiona on joko äänestämättömyys tai sitten uusien "pelastustahojen" etsintä, jossa hakemisessa ainoana todellisena vaihtoehtona vaikuttaa tätä nykyä olevan Perussuomalaiset.

2

1506

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Perinteinen sosiologinen tarkastelu antaa aiheen nostaa vieraantumisilmiön näkyvälle paikalle, kun suomalaisen yhteiskunnan tämänhetkistä tilannetta yritetään luonnehtia. Voidaan puhua laajojen väestöryhmien vieraantumisesta poliittiseen ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen nähden. Olennaisena syynä asetelmaan on juuri se, että kansa ei enää koe äänestämisen vaikuttavan omien elämisen olojensa parantamiseen. Nukkuvien puolue on kasvanut jatkuvasti jo varsin pitkän aikaa.

      Vieraantumista ilmenee erittäin vakavassa mitassa myös maan vallankäyttäjien keskuudessa. He ovat vieraantuneet kansasta, kansalaisista. Piittaamattomuus kansalaisten asioista huolehtimisen suhteen on lisääntynyt. Ikään kuin liukumalla tai hiipimällä on tapahtunut rakenteellinen muutos. Taloudellinen ja poliittinen valta ovat varsin läheisessä vuorovaikutuksessa keskenään ja muodostavat valtarakenteen, joka on etääntynyt, vieraantunut siitä maailmasta, jossa varsinainen kansa elää. Tuo valtarakenne on nykyisin kiinteässä kontaktissa EU-rakenteeseen, johon suuntaan suuri osa päättäjien ajan ja aktiviteetin käytöstä kohdentuu. Taustalla on 43 prosentin Ei-äänien osuus v:n 1994 kansanäänestyksessä.

      Nämä kaksi vieraantumisen tasoa liittyvät luonnollisesti toisiinsa. Kun kerran vallanpitäjät ovat katsoneet mahdolliseksi käyttää valtaansa niin, että väestön iso osuus voidaan sivuuttaa vallankäytössä, jättää sen edut huomioonottamatta, niin luonnollisesti siitä aiheutuu seurausvaikutus. Ja se seurausvaikutus on juuri tuon hyljeksityn kansanosan vieraantuminen vallankäyttäjistä. Käytännössä koko kansanvaltainen järjestelmä joutuu vähitellen uhanalaiseksi. Jos äänestysaktiivisuus romahtaa yleisemminkin eurovaalien tapaan alle 50 prosentin, niin on täysin aiheellista huolestua suomalaisen valtiojärjestelmän demokratiasta, sen tilasta. Mahtaako se näkymä edes huolestuttaa taloudellista ja poliittista valtakeskittymää?

      • Jatkan näitä omia jorinoitani, kun ketään toisia kirjoittelijoita ei ole paikan päälle ilmaantunut. Taitaisi kuulua olennaisesti myö yleisen valtio-opin puolelle tarkastella vieraantumista poliittisen osallistumisen kannalta. Toisaalta sosiologiaa se on erityisesti "eliitti-rahvas"-akselilla. Luokkarakenteen tarjoama tarkastelukin on perin mielenkiintoista.

        Huomiota kiinnittää verrata toisiinsa poliittisen osallistumisaktiivisuuden eli vaikkapa äänestysprosentin käyrää ja toisaalta varallisuuserojen "repeämisen" käyrää. Rohkenen esittää hypoteesin: Mitä suuremmiksi varallisuuserot repeävät, sitä alemmaksi putoaa äänestysaktiivisuus. Edelleen toistan argumentointia, jota on mm. lehdistössä esitelty jo aikaisemminkin. On tarjottu olettamusta, että erityisesti nuorison poliittinen passivointi olisi poliittisen kentän jakautumassa "porvariston" tietoisesti ajama päämäärä, välineellinen tavoite. Jos ihminen nuorena passivoituu poliittisesti, niin hän pysyy passiivisena myöhemminkin eli niin on oletettu.

        Kiinnostavaa on verrata myös poliittisen vasemmiston kannatusta ja äänestysaktiivisuutta. Poliittisen vasemmiston kannatuksen aleneminen on käynyt samaan aikaan kuin äänestysaktiivisuuden aleneminenkin. Kun meillä Suomessa oli 1960-luvun loppupuolella toistaiseksi viimeisen kerran eduskunnassa vasemmistoenemmistö, niin se syntyi muistaakseni yli 85-prosentin äänestysaktiivisuuden tuloksena. Nyt tilanne on toisenlainen. Luvut kertovat.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Päivän Sanna: Nvidia sijoittaa miljardi dollaria Nokian osakkeisiin

      Nvidia merkitsee osakkeet 6,01 Yhdysvaltain dollarin osakekohtaisella merkintähinnalla tavanomaisten toteutumisehtojen t
      Maailman menoa
      47
      5296
    2. Palkansaajilta kupattiin 27,5 mrd euroa työeläkkeisiin

      Jo pelkän himmelin toimintakulut olivat 400 miljoonaa euroa, jolla olisi mukavasti tuottanut myös sote-palveluja hyvinvo
      Maailman menoa
      75
      3190
    3. Suomessa Pohjoismaiden tyhmimmät demarit......aijaijai..

      Lasse Lehtinen sanoo suoraan, että Ruotsissa on fiksummat demarit kuin Suomessa. Ja Tampereella fiksummat demut kuin Hel
      Maailman menoa
      20
      3038
    4. HS: persujen v. 2015 turvapaikanhakijoista alle puolet töissä

      Aikuisina Suomeen tulleista ja myönteisen päätöksen saaneista vain 42 prosenttia oli vuonna 2023 töissä, vaikka he ovat
      Maailman menoa
      143
      2901
    5. Lehtinen: "Oli demareidenkin onni, että valkoiset voittivat sodan 1918"

      Lasse Lehtisen mukaan vasemmalla on radiohiljaisuus hänen uutuuskirjastaan, "Läheltä piti. Kansakunnan hurjat hetket" L
      Maailman menoa
      30
      2158
    6. Nepotismi jytkyttää porvaristossa

      Taas uutisoidaan, että useampi perussuomalainen kansanedustaja on palkannut oman perheenjäsenensä eduskunta-avustajaksi
      Maailman menoa
      44
      1726
    7. Martina Aitolehti podcastissa: Ero

      Martina Aitolehti podcastissa: Ero Martina Aitolehti kertoi BFF-podcastin https://www.iltalehti.fi/viihdeuutiset/a/696
      Kotimaiset julkkisjuorut
      228
      1649
    8. Persut muuten hyväksyvät 2 + 8 mrd. euron maatalous- ja yritystuet

      Vaikka molemmat tukimuodot tiedetään haitallisiksi, koska ovat käytännössä pelkkää säilyttävää tukea, eivätkä kannusta k
      Maailman menoa
      91
      1605
    9. Kaikki ovat syntisiä!!!

      Näin täällä koko ajan vakuutellaan uskovaisten toimesta. Myös Päivi Räsänen on toistanut tätä samaa matraa jatkuvasti. N
      Luterilaisuus
      414
      1361
    10. Persut palkkaavat verorahoilla

      avustajikseen lapsiaan ja naisystäviään. Juuso on palkannut avustajakseen oman poikansa. Hänen koulutustaustastaan ei
      Maailman menoa
      255
      1269
    Aihe