LED-valokeskustelussa oli mielenkiintoinen sivujuoni, ison reivaaminen myötätuulessa ja jopa ison reivaaminen kun spinaakkeri on ylhäällä!
"ison reivaus lenssillä on ihan standardikamaa. Ihan normaalisti falli auki, purjetta alaspäin, reivireikään kiinni, falli kireälle, sitten reiviköysi kireälle. Ei se sen kummempaa ole. Purjetta tulee vetää mastolla käsin alaspäin koska ei valu alaspäin itsestään tuulen paineesta johtuen. Esim kun ajelin viimeksi Atlantin yli ja tuuli alkoi nousta niin ei tullut mieleenkään käännellä vastaiseen reivausta varten. Ainakin itsellä tämä toimii vaikka tuulimittari näyttää puuskissa 40 solmun apparenttia tuulen nopeutta myötäiseen ajellessa."
Kai siinä pitää ensin tiukata ison skuuttia niin että saa purjeen irti saalingeista? Pienessä ja vanhassa veneessäni on toppitakila, yksi saalinkipari vähän takaviistoon. Tuollaisissa tuulissa (40 kn apparenttia myötäiseen on kait n. 25 m/s?) ei onneksi ole tarvinnut reivata! Käytännössä 8 m/s paikkeilla rullaan genuaa sisään ja ison reivaus on pitänyt tehdä pari kertaa kun tuuli on yltynyt yli 12 m/s. Genuan reivausta varten olen löysännyt skuuttia, jotta se ei enää vedä. Onko tämä oikein? Tuntuu ettei sitä muuten jaksa kiskoa rullalle. Ison reivausta varten myötäisellä olen ensin tiukannut ison skuuttia niin että purje on irti saalingista, sitten nostanut kurssia niin että purje lepattaa ja reivannut.
Kuulostaa järkevältä reivata niin että purje on vedossa, sehän lepattaa kovassa tuulessa aika lailla ja pelottaa että purje kärsii tai lattoja irtoaa. Mutta luistaakos se navakassa kelissä helposti alaspäin jos veto on päällä myötätuuleen? Ainakin pitänee skuutata sen verran että se irtoaa saalingista? Ja kikkiä tiukalle samasta syystä, kuten Mika viestissään kertoo. Ja ratsastajat pitää olla hyvin rasvattuja, onko teflonspray parempi kuin silikoni muoviratsastajiin?
"Sen tosin teen tuossa, että kirraan kikkiä ensin, että purje on irti vanteista/barskasta. Ja mulla on salainen ase: reivilenkeistä alasvetoköydet, jotta saa sen purjeen paremmin alas myös veto päällä."
Mitenkäs olisi jos tekisi "alasvetokoukun" eli samanlainen kuin metsureiden juontokoukku, ilman terävää kärkeä? Sillä voisi kiskoa isoa voimalla alaspäin.
Mielenkiintoinen ja tarpeellinen kysymys, reivaaminen on kuitenkin yksi tärkeimmistä turvallisuuteen ja mukavuuteen vaikuttavista rutiineista.
"ison reivaus lenssillä on ihan standardikamaa. Ihan normaalisti falli auki, purjetta alaspäin, reivireikään kiinni, falli kireälle, sitten reiviköysi kireälle. Ei se sen kummempaa ole. Purjetta tulee vetää mastolla käsin alaspäin koska ei valu alaspäin itsestään tuulen paineesta johtuen. Esim kun ajelin viimeksi Atlantin yli ja tuuli alkoi nousta niin ei tullut mieleenkään käännellä vastaiseen reivausta varten. Ainakin itsellä tämä toimii vaikka tuulimittari näyttää puuskissa 40 solmun apparenttia tuulen nopeutta myötäiseen ajellessa."
Kai siinä pitää ensin tiukata ison skuuttia niin että saa purjeen irti saalingeista? Pienessä ja vanhassa veneessäni on toppitakila, yksi saalinkipari vähän takaviistoon. Tuollaisissa tuulissa (40 kn apparenttia myötäiseen on kait n. 25 m/s?) ei onneksi ole tarvinnut reivata! Käytännössä 8 m/s paikkeilla rullaan genuaa sisään ja ison reivaus on pitänyt tehdä pari kertaa kun tuuli on yltynyt yli 12 m/s. Genuan reivausta varten olen löysännyt skuuttia, jotta se ei enää vedä. Onko tämä oikein? Tuntuu ettei sitä muuten jaksa kiskoa rullalle. Ison reivausta varten myötäisellä olen ensin tiukannut ison skuuttia niin että purje on irti saalingista, sitten nostanut kurssia niin että purje lepattaa ja reivannut.
Kuulostaa järkevältä reivata niin että purje on vedossa, sehän lepattaa kovassa tuulessa aika lailla ja pelottaa että purje kärsii tai lattoja irtoaa. Mutta luistaakos se navakassa kelissä helposti alaspäin jos veto on päällä myötätuuleen? Ainakin pitänee skuutata sen verran että se irtoaa saalingista? Ja kikkiä tiukalle samasta syystä, kuten Mika viestissään kertoo. Ja ratsastajat pitää olla hyvin rasvattuja, onko teflonspray parempi kuin silikoni muoviratsastajiin?
"Sen tosin teen tuossa, että kirraan kikkiä ensin, että purje on irti vanteista/barskasta. Ja mulla on salainen ase: reivilenkeistä alasvetoköydet, jotta saa sen purjeen paremmin alas myös veto päällä."
Mitenkäs olisi jos tekisi "alasvetokoukun" eli samanlainen kuin metsureiden juontokoukku, ilman terävää kärkeä? Sillä voisi kiskoa isoa voimalla alaspäin.
Mielenkiintoinen ja tarpeellinen kysymys, reivaaminen on kuitenkin yksi tärkeimmistä turvallisuuteen ja mukavuuteen vaikuttavista rutiineista.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Minä olen sen verran varovainen purjehtija, että mielellään käännän vedon pois isosta, ennen kuin reivaan. Tiedän kyllä, että varsinkin vanhemmissa veneissä olevaa mastovinssiä voi käyttää vedossa olevan purjeen alasvetämiseen, mutta tosiasiassa sekä purjeeseen että ratsastajiin kohdistuu tuolloin aivan mielettömän suuri rasitus. Ja vielä: tuo reivaaminen Atlantilla mainitussa hiivarissa on juuri näitä nettipurjehtijoiden juttuja.
Samoin, iso löysälle ja reivaus.
Ison reivaus spinnuajossa taitaa olla jotain kilpapurjehtijoiden juttuja, perhepurjehtija älköön ottako niitä tosissaan! Minä lasken spinaakkerin ennen kuin reivaan isoa. Itse asiassa spinnu lähtee alas keleissä joissa ison reivaus ei vielä tule lenssillä mieleenkään. Mutta minä olenkin vain huvipurjehtija, en kilpaile. Spinnu on alle 10 m/s tuulen purje, perhemiehistöllä lasku kovemmissa keleissä on niin harvinaista, ettei sitä viitsi alkaa edes harjoitella ja yli 10 m/s kelillä pelkällä isolla tai genualla pääsee myötäiseen riittävän nopeasti ja ennen kaikkea mukavasti verrattuna spinnun kanssa jäkittämiseen.
No ei se ison reivaus spinnuajossa ole edes mitään kilpapurjehtijoiden juttuja, ihan puhdasta nettipurjehdusta. Älkää nyt menkö siihen halpaan, että jonkun purjehduksesta mitään ymmärtämättömän täysin todellisuudelle vieraat väitteet olisivat järjestään jotain "kilpapurjehtijan juttuja".
Reivin purkua reippaassa myötätuulessa saattaa joskus joutua kilpaillessa yrittämään, kun kilpaillessa ei ole oikein toivottavaa "pysähtyä" sitä operaatiota varten.
Reivaus tai sen purku myötätuulessa ei ole yhtään sen kummempi juttu, kuin että saako sen purjeen sieltä alas ilman väkivaltaa vai ei. Yleensä ei. Välttämättä ei tule edes väkivalloin.
Juhannuksen alla oli sen verran kovia tuulia että pääsi kokeilemaan reivaamista.
Eihän se iso liikkunut ylös eikä alas ellei nostanut tuuleen, ei edes nostinvinssillä. Tai ehkä olisi kun voimaa olisi käyttänyt vielä enemmän, mutta pelotti että jossain paikat ratkeaa.
Tästä päättelen että veneelläni reivatessa taitaa olla pakko nostaa tuuleen, veto pois purjeesta kokonaan ja lisäksi sen verran ylös ettei purje lepattaessaan ota vantteihin tai saalinkeihin kiinni.
Kai se sitten on niin että myötätuuleen ajettaessa pystyy reivaamaan vain isoja veneitä joissa "puomikin on jo lähes 2 metrin korkeudella kannelta" lisäksi sain sen käsityksen että tuolla tavoin totetettu manööveri on valtameriolosuhteisiin sopiva homma. Siellä kait on vaarallista nostaa sivuaaltoon reivaamista varten vaikka aikaa ja tilaahan avomerellä toisaalta on paljon paremmin kuin saaristoväylällä tehdä vaikka minkälaisia mutkia?
Hienoa! Juuri näin. Vesille vaan ja kokeilemaan, sieltä se totuus löytyy. Täällä netissä on valitettavasti sikinsokin sekaisin hyviä neuvoja ja silkkaa potaskaa. Moni asia on myös kovasti venekohtainen, yksi temppu toimii yhdessä veneessä, toisessa toimii joku toinen.
Meillä ei ole perinteisiä ratsastajia ollenkaan isossa. Isoa varten on kisko mastossa ja siinä laakeroidut kelkat. Me nostetaan iso aivan missä tuulensuunnassa tahansa ja reivataan myös myötäisessä. Iso nousee myötäisessä, jos vaan hiukan auttaa takaliikistä, myös myötäisellä aina 25 knotsiin asti. Atlantilla me käytettiin tätä jatkuvasti ja sen jälkeen muillakin merillä. Nyt me lähdetään monasti ankkurista ja aukaistaan genoa, sitten kone seis ja iso vasta sen jälkeen myötäisellä ylös. Hyvin nousee, lazy-stackit pitää vaan vetää sivuun. Säästää aikaa ja vaivaa kun ei tarvi valtamerten isoihin aaltoihin kääntää venettä. Reivaus onnistuu kovemmassakin tuulessa kunhan takaliikistä hiukan kiskoo purjetta alas. Saalingit pitää kyllä varmaan olla sivuille, en tiedä kun en ole muita kokeillut. Barduunat vedän myös ajoissa suojan puolelta sivuun mastolle asti ennen manööveriä. Systeemi on Harkenin ja ei edes kovin kallis. Viimeksi eilen laskin ison myötäisessä alas 15-20 knotsin tuulessa juuri ennen Rangiroan atollin sisäänmenoa.
http://www.sylibertas.com/
Onpa mukava saada kommenttia Valtamereltä! Libertas on runtilla, voinen olla positiivisessa mielessä lievästi kade vaikka aurinko nyt paistaa kotisuomessakin, ehken täältä perästä tullaan...
Sinänsä opettavaiset sivut, niiltä selviää se vanha totuus että tärkeintä on lähtöpäätös. Libertasinkin miehistön purjehduskokemus oli aika pientä ennen reissua:
"Miehistöllä on purjehduskokemusta ennen seikkailua 4 eri veneellä 4 kesän ajan.
Merimaileja on jäänyt vanaveteen noin 5000.
Pisin matka on tähän mennessä suuntautunut Paraisilta Gotlantiin ja Öölantiin.
Pisin yhtäjaksoinen purjehdus 40 h ja 225 nm"
Mutta nyt kokemusta alkaa olla sitten paljon enemmän.
Harkenin kisko ja kuulalaakeroidut ratsastajat (vai vaunut vai vaunuratsastajat?) vaikuttaa hyvältä. Ilmeisesti läpilatat auttavat siinä ettei toppi ja ylälatta painu vantin tai lazyn taakse myötäiseen nostettaessa? Minun veneessä nosto myöstäiseen ei nimittäin onnistuisi 13 m/s tuulessa vaikka ratsastajat luistaisivat kuinka liukkaasti tahtojaan.
Olisi muuten asiallista käyttää suomalaisia yksiköitä suomalaisessa nettikeskustelussa. Mikäli vielä muistat niin täällä on käytössä SI-yksiköt ja kymmenjärjestelmä ja sen perusteella tuulen nopeus ilmoitetaan metreinä sekunnissa. Riittävällä tarkkuudella siihen päässään kun jaetaan solmuina ilmoitettu lukuarvo kahdella.
Mitäs se lämpötila siellä mahtaa olla, faarenheitteinä? ;-)
Huomattiin Skabatessa viimevuonna, että spinnu/iso-yhdistelmästä saadaan (huom: jokainen vene erikoistapauksensa) tällä veneellä suurin teho kun otetaan isosta ykkönen sisään, jolloin spinnu saa ilmaa ison yläkautta ja vauhti on kovempi, kuin jos iso peittäisi spinnun, tai ison kiristää ohjaamaan ilmaa spinnuun (spinnu lentää, mutta iso ei vie enää eteenpäin). Ei kannata tyrmätä kaikkea... no ehkä tällä palstalla... mutta kuitenkin kaikki ei ole mahdotonta, onhan jokaisella kipparilla ja veneellä metkunsa.
Veikkaisin että olette vain skuutanneet spinnua väärin, ajaneet vääriä tuulikulmia tms. täydellä isolla ajessa. Olisi kyllä aika ennenkuulumaton juttu, jos spinnuajossa reivatulla isolla pääsisi oikeasti kovempaa kuin täydellä. Mutta mitä minä nyt teidän veneestä tiedän, ehkä se ei ole mahdotonta. Suosittelisin kuitenkin kokeilemaan esim. spinnun skuuttaamista reilusti sivulle sen sijaan, että isoa reivattaisiin. Kyllä sen spinnun saa sieltä esiin ilman että sinne tulee ilmaa ison väärältä puolelta. Viestin sanamuotojen perusteella oletan tässä, että kyseessä on melko suora lenssi eikä mikään sivutuuliajo.
katsoin veneen kuvaa, onko päävanteissa toggleseja ollenkaan? http://www.sylibertas.com/kuvat/aamu.jpg Eli pääseekö vanttiruuvit vapaasti heilumaan etu-taka suunnassa kanteen nähden? Jos ei niin pahoja vaikeuksia odotettavissa
Vene todellakin on erikoistapaus, eli ei ihan corolla-mallia.
Vanttiongelmia heillä oli ollutkin, mutta kait huonosti liitettyjen päätteiden kanssa. Joku (kuka? eli mikä firma?) oli tupeloinut, kun oli valmistettu vahvemmat vantit.
Onhan se kätevää että kolme vanttia kiinnittyy samaan pisteeseen, tarvitaan vain yksi ja saakelin vahva rusti. Se tietysti on erikoisempaa että rustin yläpää on levymäinen ja tosiaan - ei salli yhtään eteen-taakse liikettä ilman että siinä olisi tokkelit. Ja tälläistä liikettä voi tulla, kun pasaatissa painellaan samalla halssilla vuorokausikaupalla, leen vantit vähän letkuilevat ennen pitkää ja alkavat niivittämällä väsyttää vanttiruuvin alapään haarukkaa... Kaiken lisäksi vanttiruuvit näyttävät olevan aika loppuun kiristettyjä, joten vanttien lyhentäminenkin olisi ajankohtaista, samalla kun lisää tuon ylimääräisen nivelen.
Onko Sirena tosiaan tehnyt rikin ilman vanttien tokkeleita vai onko moka syntynyt kun vantit on vaihdettu?
no tuon veneen omistajan olisi syytä tiedostaa että on vain ajan kysymys milloin vantit pettävät ja masto kaatuu. Mulla oli veneessä tuollainen yhteen suuntaan joustamaton vanttiruuvin kiinnitys ja poikkihan se meni ja aivan yllättäen ja masto lähti kaatumaan, onneksi kävi tyynellä ilmalla ja tasaisella vedellä ja viime hetkellä kaatuminen saatiin pysähtymään ennen kuin ihmiset jäivät alle.
Tuon Sirenan vantit tulee ehdottomasti korjata, kyseessä on hengenvaarallinen viritys varsinkin pitkällä matkalla.
Sellainen alasvetokoukku meilläkin on, mutta jäi tarpeettomaksi tuon alasvetoköyden laittamisen jälkeen. Aiemmin todella vedettiin koukulla, joka oli tehty tätä tarkoitusta varten. Noin 8 mm teräksestä pyöreä koukku, jonka säde noin 5-7 senttiä, päällä kumiletku suojaamassa, varressa pituutta pari metriä.
Alasvetoköysi taas on fallikulmasta lähtevä, joka toiseen ratsastajaan sidottu ja kaikkiin reivilenkkeihin sidottu 8mm köysi, jolla saa helposti vedetyä purjetta alas nousematta kurkottamaan puomin yläpuolelle maston ja purjeen väliin. Isossa veneessä kun se puomikin on jo lähes 2 metrin korkeudella kannelta ja kun purjetta on otettu yksi reivi sisään niin ei sinne purjeeseen enää yllä ilman apuvälineitä.
Yksinpurjehtiessa olen käyttänyt myös jennissä alasvetoköyttä (mulla ei ole rullaa) joka on fallikulmasta lähtevä 6 mm köysi, joka kulkee halssikulman kiinnityspisteessä olevan plokin kautta sitlootaan. Falli irti ja veto köydestä niin on jenni nätissä nipussa kannella. Yksin purjeilla landatessa olen tätä käyttänyt, kun ensin olen ottanut ison alas siellä, missä tilaa on reilummin. Sitten jennillä lähes laituriin ja jenni alas oikealla etäisyydellä laiturista ja loppu kuten koneella landatessa.
Reivatessa voi tehdä myös niin, että ajaa sen verran ylös tuuleen, että veto isopurjeessa pienenee mutta se ei vielä lepata. Pilotti ajamaan tuulikulmaa (Wind-vane -mode) ja sitten vaan mastolle touhuumaan.
Tuohon reivaamiseen en jaksa puuttua, siitä minulla on kyllä oma mielipiteeni. Sen sijaan kysymys ratsastajien voitelusta ansaitsee sekin vastauksen. Sekä silikoni, että teflon toimivat. Teflon ehkä vielä vähän paremmin, mutta ennen kaikkea, teflon pysyy ratsastajissa melkein koko kauden. Silikonia saa olla lisäämässä vähintään kerran kuussa. Bonuksena saa tietysti silikoniroiskeita sinne tänne ja pienetkin silikonijäämät estävät liimojen, maalien ja teippien tarttumisen pintoihin. Silikonipisara tekee maaliin pisaran kokoisen reiän hylkimällä maalia.
Paras ja yllättäin kallein voiteluaine on Harkenin SailKote. Hinnastaan huolimatta jopa sen arvoista tavaraa. Ehdottomasti parasta, jos keväällä voitelee maston purjeuran, pelkkien ratsastajien voitelu on vain puolinainen ratkaisu. Eron huomaa parhaiten ison fallia jälkikäteen kiristäessä purjeen ollessa vedossa. Uran voitelu onnistuu parhaiten vetämällä pientä voiteluaineella kostutettua sienen palaa urassa.
Teflonia sisältävää ohutta öljyä olen käyttänyt myös. Valmistajaa tai tuotenimeä en nyt muista (purkki on veneellä, minä en vielä) mutta tri- jotain se on.
kyseisen aineen kestosta en osaa sanoa, mutta tehosta kylläkin. Meillä on uusi vene, joka luovutettiin noin vuosi sitten. Aluksi ison nosto tuntui kummallisen työläältä, mutta jo ratsastajien voitelu helpotti asiaa huomattavasti. Tänä keväänä ennen vesillelaskua ruiskutimme kyseistä öljyä maston uraan, ja nosto sujui vielä kevyemmin. Suurempi ero tuli esille, kun avasimme fallin lukon: purje putosi laakista puomille Lazy jackiin yhdistetyn perjepussin sisälle. Sen jälkeen vain systeemin vetoketju kiinni ja peitteen etuosa paikalleen. Näinhän sen tietysti toivoisi toimivan, mutta kuitenkin myönteinen yllätys... Viime kesänä purjetta piti nimittäin aina kiskoa käsin alas.
Meillä on sellainen Harkenin kiskosysteemi jossaa kuulalaakeri vaunut. Helpottaa ison nostoa ja siitä on myös hieman apua juuri näissä reivitilanteissa. Meillä ns. yhden köyden reivi eli mastolle ei tarvi mennä. Siinä voi purjeen etupään laskea ensin nostamatta kurssia. Purjeen takapään sisään vinssaamiseen purjeesta on hyvä saada vetoa pois. Kurssia ollaan hieman nostettu ja skuutista löysää laskettu. Kiskosysteemi vaatii tietenkin muutoksia purjeeseen niiden vaunujen osalta eli kun isoa uusii, niin silloin voi olla ajankohtainen. Jos baatissa on huonot Lazy Jacketit (niin kuin meillä oli), niin koko systeemi heittää "häränpyllyä". Kiskosta huolimatta joutuu nostamaan tuuleen, noston ja laskun (=reivatessakin)aikana. Muuten se iso tuppaa jäämään jumiin. Kerroin tämän siksi että se kannattaa ottaa huomioon näitä miettiessä/hankkiessa. Mehän ei sitä meinaan mietitty, ainakaan tarpeeksi...
Relatiivinen tuuli 25m/s on kyllä aika hulppea keli spinnulle...
Olisko myötäiseen lasketellessa sitten jotaan 100m/s todellista? Vaikea sanoa kun kovin tuuli jonka itse olen kokenut on 35m/s todellista. Omistamani spinnut rikkoutuvat kaikki jo PALJON aiemmin.
No juu mulla on sellainen 10m lyhyt pätkämasto yhdenköyden reivillä.
Purjeen voi siis väkivallalla repiä vinssillä alas jos tahtoo, mutta rikki se kyllä siinä touhussa menee jos veto on päällä.
mennessä keli paranee = tuuli yltyy ja sen sitten vielä harvakseltaan huomaakaan niin olisiko parempi ison reivauksen sijaan pudottaa spinnu - tai vaihtaa pienempään, jos garderoobista löytyy. Iso kun antaa suojaa spinnun alasotolle ja sitten tosi kovalla tuulella kun iso on pelkkä tilkku (jos nyt reivaus jollain systeemillä onnistuukin myötäiseen) niin spinnu menee mereen:-(
Hurjia juttuja.. 40knts apparenttia avotuuleen.
Aika harvoin sita spinnun kanssa reivataan, tilapaisesti venetta voi tasapainottaa ajamalla isopurje inside out.
Kun isoa pitaa reivata spinnu ajossa ollaan jo surffaus/plaanaus keleissa ja se iso tulee alas ihan katevasti surfeissa kunhan vaan ruorimies osaa hommansa.
Niiden kuulalaakeri systeemien kanssa pitaa olla varovainen ettei paasta painetta isoon silloin kun falli ei ole kirealla.
Paasee viela kertomaan: "kun me reivattiin spinnulla niin tuuli 40 knts on deck ja taivaalta satoi kuulalaakereita"