Lähde: Lutheruksen wähän katekismuksen yksinkertainen selitys kysymysten ja wastausten kautta toimitettu Olaus Swebiliukselta, Arkki-Pispalta Upsalasta.
Turku, O W Wilen ja kumpp. kirjapaino 1893
________________________________________________
Kuudes pääkappale.
Herran Ehtoollisesta, eli Alttarin Sakramentista.
1. Mikä on Alttarin Sakramentti?
W: Se on Uuden testamentin toinen Sakramentti, meidän Herraltamme Kristukselta säätty ja asetettu, josta Hän, tutkimattomalla tavalla, antaa meille, ynnä siunatun leivän kanssa totisen ruumiinsa juoda: että me sillä tavalla yhdistetyt Kristuksen kanssa, muistuttaisimme itsellemme Hänen piinansa ja kuolemansa, uskomme wahvistukseksi ja elämämme parannukseksi.
24. Ketkä ovat mahdolliset ja mahdottomat wieraat tälle Pyhälle aterialle?
W: Kelvolliset ja mahdolliset wieraat owat ne, jotka itsensä koettelevat, jos he ymmärtävät, mihinkä tämä pyhä toimitus kelpaa: 1.jos he sydämmestänsä katuwat tehtyjä syntejänsä; 2.jos he wahwasti uskovat, että Jumala Kristuksen tähden antaa heille anteeksi heidän syntinsä, ja sen wahwistaa pyhällä Ehtoollisella; 3.jos heillä on sopivainen sydän lähimmäistänsä kohtaan; ja 4.totinen ja waka aikomus ja tahto parantaa elämänsä. Mutta ne ovat mahdottomat ja kelvottomat, jotka menevät sinne rawan wuoksi, ulkonaisen muodon tähden ja ulkokullatusta sydämmestä; ja he syöwät ja juowat itsellensä tuomion ja kadotuksen. (1.Kor 11:28, Matt. 5:23-24)
25. Kuinka meidän tulee itsiämme täyttää koska me astumme edes Herran pöydälle?
W: Sitte kuin me saarnawiralta olemme saaneet synnin päästön, niin tulee meidän: 1. astua edes totisesta parannuksesta, poispannen kaikki wieraat ja maalliset ajatukset; 2.itse Sakramentin nautitsemisessa itsiämme jumalisesti, raittiisti ja siviästi, ajatellen, ett'ei meillä ole ihmisten waan Jumalan kanssa tekemistä; 3.koska me sieltä lähdemme, tulee meidän iloita hengestä, Jumalan uudistetusta armosta, ja häntä sen edestä sydämmestämme kiittää, pitäin hywää aikomusta ja tahtoa waeltamaan uudessa elämässä.
26. Taidatkos, päätökseksi, lyhykäisesti minulle sanoa, kuinka joku oikein taitaisi täyttää kaikki nämät kuusi pääkappaletta kristillisyytensä harjoitukseksi?
W: Koska ihminen, Jumalan kymmenestä käskystä ja laista, on oppinut tunnustamaan ja katumaan syntinsä, niin ei hänen pidä epäilykseen lankeeman; waan Uskon-tunnustuksen ja Evankeliumin johdatuksesta kohta pakeneman Jeesuksen Kristuksen asion tykö, ja sen uskolla omistaman, ja wakuutetun oleman syntein anteeksi saamisesta. Siinä siwussa tulee hänen jokapäivä uskollisesti rukoilla Jumalaa kaikista hengellisistä ja ruummiillisista tarpeistansa, Isä meidän rukouksella, jonka Kristus itse opettanut on; muistain aina kasteen liittoa, jossa hän luwannut on luopua pois perkeleestä ja kaikista hänen menoistansa, ja sitä wastaan palwella Jumalaa pyhyydestä ja wanhurskaudesta. Ja koska hän havaitsee se rikkoneensa j awikaan tulleensa, pitää hänen Ripille menemän, ja tunnustaman siinä syntinsä ja anoman Synnin-päästöä saarnaviralta, jolle woima annettu on syntejä anteeksi antaa Kristuksen puolesta; ja sitten kristillisesti menemän Herran Ehtoolliselle, uskonsa wahvistukseksi Jumalan armosta, syntein anteeksi saamisesta ja iankaikkisesta elämästä, jonka Jumala meille kaikille Kristuksen tähden armollisesti suokoon.
__________________________________________________
Täsä oli Lutherusta suoraan lainattuna ja sellaisena kirjoitettu, kuin se alkulähteessä lukee. Tätä en löytänyt netistä, vaan jos se on siellä tässä muodossa, niin hyvä. Ev.lut kirkon katekismuksen nykyasu poikkeaa aika paljon tästä katekismuksesta.
Paljon mielenkiintoista asiaa löytyy myös samalta vuosikymmeneltä ja vuosisadalta olevasta isosta katekismuksesta.
Kannattaa tutustua.
Turku, O W Wilen ja kumpp. kirjapaino 1893
________________________________________________
Kuudes pääkappale.
Herran Ehtoollisesta, eli Alttarin Sakramentista.
1. Mikä on Alttarin Sakramentti?
W: Se on Uuden testamentin toinen Sakramentti, meidän Herraltamme Kristukselta säätty ja asetettu, josta Hän, tutkimattomalla tavalla, antaa meille, ynnä siunatun leivän kanssa totisen ruumiinsa juoda: että me sillä tavalla yhdistetyt Kristuksen kanssa, muistuttaisimme itsellemme Hänen piinansa ja kuolemansa, uskomme wahvistukseksi ja elämämme parannukseksi.
24. Ketkä ovat mahdolliset ja mahdottomat wieraat tälle Pyhälle aterialle?
W: Kelvolliset ja mahdolliset wieraat owat ne, jotka itsensä koettelevat, jos he ymmärtävät, mihinkä tämä pyhä toimitus kelpaa: 1.jos he sydämmestänsä katuwat tehtyjä syntejänsä; 2.jos he wahwasti uskovat, että Jumala Kristuksen tähden antaa heille anteeksi heidän syntinsä, ja sen wahwistaa pyhällä Ehtoollisella; 3.jos heillä on sopivainen sydän lähimmäistänsä kohtaan; ja 4.totinen ja waka aikomus ja tahto parantaa elämänsä. Mutta ne ovat mahdottomat ja kelvottomat, jotka menevät sinne rawan wuoksi, ulkonaisen muodon tähden ja ulkokullatusta sydämmestä; ja he syöwät ja juowat itsellensä tuomion ja kadotuksen. (1.Kor 11:28, Matt. 5:23-24)
25. Kuinka meidän tulee itsiämme täyttää koska me astumme edes Herran pöydälle?
W: Sitte kuin me saarnawiralta olemme saaneet synnin päästön, niin tulee meidän: 1. astua edes totisesta parannuksesta, poispannen kaikki wieraat ja maalliset ajatukset; 2.itse Sakramentin nautitsemisessa itsiämme jumalisesti, raittiisti ja siviästi, ajatellen, ett'ei meillä ole ihmisten waan Jumalan kanssa tekemistä; 3.koska me sieltä lähdemme, tulee meidän iloita hengestä, Jumalan uudistetusta armosta, ja häntä sen edestä sydämmestämme kiittää, pitäin hywää aikomusta ja tahtoa waeltamaan uudessa elämässä.
26. Taidatkos, päätökseksi, lyhykäisesti minulle sanoa, kuinka joku oikein taitaisi täyttää kaikki nämät kuusi pääkappaletta kristillisyytensä harjoitukseksi?
W: Koska ihminen, Jumalan kymmenestä käskystä ja laista, on oppinut tunnustamaan ja katumaan syntinsä, niin ei hänen pidä epäilykseen lankeeman; waan Uskon-tunnustuksen ja Evankeliumin johdatuksesta kohta pakeneman Jeesuksen Kristuksen asion tykö, ja sen uskolla omistaman, ja wakuutetun oleman syntein anteeksi saamisesta. Siinä siwussa tulee hänen jokapäivä uskollisesti rukoilla Jumalaa kaikista hengellisistä ja ruummiillisista tarpeistansa, Isä meidän rukouksella, jonka Kristus itse opettanut on; muistain aina kasteen liittoa, jossa hän luwannut on luopua pois perkeleestä ja kaikista hänen menoistansa, ja sitä wastaan palwella Jumalaa pyhyydestä ja wanhurskaudesta. Ja koska hän havaitsee se rikkoneensa j awikaan tulleensa, pitää hänen Ripille menemän, ja tunnustaman siinä syntinsä ja anoman Synnin-päästöä saarnaviralta, jolle woima annettu on syntejä anteeksi antaa Kristuksen puolesta; ja sitten kristillisesti menemän Herran Ehtoolliselle, uskonsa wahvistukseksi Jumalan armosta, syntein anteeksi saamisesta ja iankaikkisesta elämästä, jonka Jumala meille kaikille Kristuksen tähden armollisesti suokoon.
__________________________________________________
Täsä oli Lutherusta suoraan lainattuna ja sellaisena kirjoitettu, kuin se alkulähteessä lukee. Tätä en löytänyt netistä, vaan jos se on siellä tässä muodossa, niin hyvä. Ev.lut kirkon katekismuksen nykyasu poikkeaa aika paljon tästä katekismuksesta.
Paljon mielenkiintoista asiaa löytyy myös samalta vuosikymmeneltä ja vuosisadalta olevasta isosta katekismuksesta.
Kannattaa tutustua.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Luther oli saksankielinen ja tämä on hoono soome.
Lisäksi ihan sairaalla ja tarkoitushakuisella pietistisellä tavalla on typistetty Lutherin oppia Herran Pyhästä Ehtoollisesta.
Martti Luther:
Katso kuinka kauniisti profeetta sovittaa yhteen pistämisen ja lähteen, se on veren ja veden, eli pyhän kasteen.
Jos nyt oikein tahdot tämän historian selittää, niin sano näin: Herran Kristuksen kyljestä vuotaa veri minun synteini pois pesemiseksi ja anteeksi antamiseksi, niinkuin Herra itse todistaa ehtoollisessa, kalkkia jakaessansa.
Siitä vuotaa myös vettä, siis Hänen ruumiinsa on avoin lähde. Mutta mitä varten? Syntiä ja saastaisuutta vastaan.
Sillä kasteen kautta tulee Herramme Kristuksen veri meille omistetuksi, niinkuin Paavalikin juuri sentähden käyttää tätä puhetapaa ja sanoo:
Me olemme Jesuksen Kristuksen kuolemahan kastetut, se on, siihen, että Jesuksen Kristuksen kuolema olisi meidän omamme ja että me olisimme Hänestä osalliset, että Hänen kauttansa tulisimme synnistä ja kuolemasta vapaiksi ijankaikkisesti eläisimme.
pieksät sitä sylkeä vasten kitalakeasi. Onko vaikea ymmärtää, että tämä oli yksi lainaus Lutherin kirjoituksista?
Häpeä iso mies, kun ei osaa asiaa lähestyä millään muulla tavalla kuin ylimielisesti ja toisia haukkuen. Eikö käynyt mielessä, että Lutherilla on monenlaisia kirjoituksia, eikä sieltä mitään yhtä totuutta ole löydettävissä, vaan se on yksin uskossa ja Pyhässä Hengessä se autuus.
on myös nämä:
Mitä hyvää tämä syöminen ja juominen matkaan saattaa?
W: Sen antavat nämä sanat tietää: Teidän edestänne annettu ja vuodatettu syntien anteeksi antamiseksi. Nimittäin, että meille tässä Sakramntissa syntein anteeksi antamus, elämä ja autuus senkaltaisten sanain kautta annetaan; sillä kussa syntein anteeksi antamus on, siinä on myös elämä ja autuus.
Kuinka syöminen ja juominen taitaa niin korkeat asiat matkaan saattaa?
W: Syöminen ja juominen ei sitä itse tee; waan ne sanat, jotka tässä seisovat: Teidän edestänne annettu ja wuodatettu, syntein anteeksi antamiseksi. Jotka sanat, ynnä sen ruummiillisen syömisen ja juomisen kassa, owat pääkappaleet tässä Sakramentissä; sillä joka uskoo ne sanat, hän saa mitä ne lupaavat, nimittäin syntien anteeksi antamuksen.
Kuka tämän Sakramentin kelvollisesti nautitsee?
Baastota ja ruummiillisesti itsensä walmistaa on kyllä hyvä ulkonainen tapa; mutta se on oikein mahdollinen ja kewollinen, joka uskoo nämät sanat: Teidän edestänne annettu ja vuodatettu syntein anteeksi antamiseksi. Mutta joka ei usko niitä sanoja, waan epäilee, se on mahdotoin ja kelwotoin; sillä se sana teidän edestänne, waatii aiwan uskollista sydäntä.
tämän lainaukseni lähdettä, joka on mainittu avauksessa heti ensimmäisenä, eli O Swebiliuksen toimittama vähä katekismus kysymysten ja vastausten kautta.
Sinähän sylkeäsi vatkaat ja vielä ihan turhaan. Et kristinopista näemmä mitään tiedä ja kuitenkin valehtelet suu vaahdossa. Häpeä jos osaat!!!
Kaikki meidän autuutemme on nimittäin siinä, että Jumala oli Kristuksessa ja sovitti meidät itse itsensä kanssa, eikä lukenut meille syyksi meidän rikkomuksiamme, Kristuksen tähden.
Usko on puolestaan käsivarsi, jolla Kristuksen kautta lahjaksi tulevat pelastushyvyydet otetaan vastaan täysin ilman omia tekoja ja ansioita.
Joka muuta opettaa on valehtelija.
Luther opettaa täysin kiistatta sekä kasteessa tapahtuvan uuden syntmisen, että Ehtoollisessa saatavan syntien anteeksiantamisen uskon kautta.
Joka muuta puhuu on hävytön valehtelija!!
Ehtoollinen on LÄSNÄ Jumalan Sana kaikkine lupauksineen, täydessä kaikkivaltiaan kolmiyhteisen Jumalan vaikuttavassa voimassa, kouriin tuntuvassa ja näkyvässä muodossa.
Toisin kun hurmahenkiset Kasteen ja HPE:n halveksijat väittävät, joita hurmahenkiä hyvin suuri osa lestadilaisistakin on, valitettavasti. Yhtään en sanojani säästä vaikka itse olen lestadiolainen. Ja olen hyvin iloinen voidessani kertoa kiistattoman totuuden Lutherin ja samalla Raamatun ja Kristuksen opista, täysin häpeämättä, jokaiselle muotoon katsomatta.
Häpeällisestä hurmahenkisyydestä pitäisi jokaisen lestadiolaisen tehdä parannus pikimiten ja nopeasti.
Mieluummin tässä ja nyt heti.
niinpä niin ja joopa joo:
"
Mitä hyvää tämä syöminen ja juominen matkaan saattaa?
W: Sen antavat nämä sanat tietää: Teidän edestänne annettu ja vuodatettu syntien anteeksi antamiseksi. Nimittäin, että meille tässä Sakramntissa syntein anteeksi antamus, elämä ja autuus senkaltaisten sanain kautta annetaan; sillä kussa syntein anteeksi antamus on, siinä on myös elämä ja autuus.
"
Tuo yllä oleva otsikon "Samassa lähteessä" alla oleva on Lutheria, toisin kuin avauksessa ollut teksti, joka siis oli Svebiliusta.
sisällöstä lainattua.
mitä tuossa lukee? Se on Lutherin kirjoitusta.
Vaikka olisikin samojen kansien sisällä, niin pitäisi silti täsmentää, että lainauksesi ei ollut Lutherin kirjoittamaa tekstiä vaan Svebiliuksen.
minullakin on.
Martti Luther kirjoittaa:
Mutta aivan mahdotonta on, että omatunto voisi tyventyä ja tulla iloiseksi, ellei sillä ole rauhaa tästä armosta, toisin sanoen Kristuksessa luvatusta syntien anteeksiantamuksesta. WA 40 I, 73-74.
Syntien anteeksiantamus on ollut sama kaikkina vuosisatoina: »Kristus on (sama) tänään ja eilen (Hepr. 13:8)».
Siksi nuo (ennen eläneet) pelastuvat luottaen Kristuksen tulemiseen, me taas luottaen Kristuksen alttiiksiantamiseen, kärsimiseen ja kirkastamiseen ja saamme syntimme anteeksi. WA 40 II,401. T. O.
Tällaista nimitetään nykyään oikeaksi sakramenttikäytännöksi! Onhan asia tullut tehdyksi ja velvollisuus kirkkoa kohtaan tullut täytetyksi.
Luulenpa kuitenkin, että tähän pystyisi emakkosikakin. Jotain muuta lienee sitä vastoin Vapahtajamme tarkoittanut asettaessaan pyhän ehtoollisen.
Sakramenttia meidän ei tule nauttia tekojemme tähden, vaan sen tähden, että saisimme siitä sydämeemme virvoituksen. Kuuluvathan sanat: »Teidän edestänne annettu, teidän edestänne vuodatettu»! Vaikka eivät edes sanatkaan olisi mukana — jättäähän apostoli Paavali nämä mainitsematta — niin saat kuitenkin nauttia Vapahtajamme ruumiin, joka on kuollut sinun syntiesi tähden ja veren, joka on sinun takiasi vuodatettu.
Mutta kun saat lahjaksi Kristuksen, saat myös omistaa syntien anteeksiantamuksen sekä kaiken sen, minkä tämän aarteen omistaminen tuo mukanaan.
Kun olet tämän sydämelläsi käsittänyt — eikä tätä voidakaan käsittää muulla tavoin—sekä uskot, olet valmis sanomaan: »Mikään oma työni tai tekoni ei voi minua pelastaa synnistä, mutta minulla onkin toinen aarre, Herrani ruumis ja veri, minun edestäni annettu syntien anteeksiantamiseksi.
Tässä minulla on ainoa aarre ja anteeksiantamus, jonka veroista ei ole missään muualla, ei taivaassa eikä maan päällä». WA 19,507-508.A.H.
Turhaa teidän on kiistellä siitä mitä Luther (ihminen) on kirjoittanut, ja miten sitä on muuteltu.
Jos olette uskossa Jeesukseen Kristukseen, tulisi teidänkin lukea mitä RAAMATUSSA puhutaan näistä, ja muistakin asioista.
Seuraatteko KRISTUSTA vai Lutheria.
on selkeä opetus ehtoollis ateriasta, jos lukee vanhempaa , lähempänä Lutherin alkuperäistä käännöstä olevaa Raamattua.
Nuinin Raamattu ja Lutherin opetukset on vain
viisaat raamatun käännös komiteat muokanneet paremmin vastaamaan heidän omia näkemyksiään.
Saahan niistä ihmeelliset , todelliset harhaopit.
Eniten minä olen kuullut, ja paljon myös lukenut vuoden 1776 kirkkoraamattua. Näitä on vertailupohjia ihan riittävästi tarjolla monia käännöksiä, eikä missään niistä ole muuta pelastustietä kun Kristuksen ansio ja viaton veri uskolla syntien sovitukseksi omistettuna.
Turha on sontaa täällä jauhaa.
Ihmiset osaavat lukea asiat Raamatusta ja Luther on vanhurskauttamisopin selittänyt niin selvästi kun päivän, siltä tieltä ei hullukaan eksy. Viisas ja ylpeä kylläkin.
Turha on turhaa höpistä ja monen moisia ihmisoppeja ja ihmistekoja ja paaveja omine avaimineen täällä esiin kiikuttaa.
Mitä hyvää tämä syöminen ja juominen matkaan saattaa?
W: Sen antavat nämä sanat tietää: Teidän edestänne annettu ja vuodatettu syntien anteeksi antamiseksi. Nimittäin, että meille tässä Sakramntissa SYNTEIN ANTEEKSI ANTAMUS, elämä ja autuus senkaltaisten sanain kautta annetaan; sillä kussa syntein anteeksi antamus on, siinä on myös elämä ja autuus.
kirjoitin tämänkin, joten ei se mitään uutta ole ja näin se on kuten siinä lukee.
Tuo yllä oleva on ruotsalaisen piispa O. Svebiliuksen kirjoitusta, ei Lutherin kirjoitusta. Svebiliuskin on tietysti kirjoittanut paljon hyvää, mutta koska Luther ja Svebilius ovat auktoriteetteina ihan eriarvoisia, olisi hyvä pitää heidän kirjoituksensa tarkasti erillään.
On tosin ihan ymmärrettävää, että kirjoittajat voivat helposti mennä sekaisin, koska Svebiliuksen selitys Lutheriin Vähään Katekismukseen on sisällytetty samoihin kansiin Lutherin Vähän Katekismuksen kanssa.
Joten kehotan Kottaraista ja muita tarkempaan syyniin siinä, mitä milloinkin esitetään Lutherin kirjotuksina!
on paljon muutakin ja tuolla ylempänä on myös Lutherin määritteet ehtoollisesta.
Kannattaa lukea koko ketju ennen kommentointeja.
On kuitenkin harhaanjohtavaa laittaa otsikoksi "Jukalle Luterusta" ja sitten kopioida siihen jonkun muun kuin Lutherin kirjoitusta. Eikö uskovaisen pitäisi pyrkiä rehellisyyteen? Vai pyhittääkö mielestäsi tarkoitus keinot?
Luin koko ketjun ennen kuin kirjoitin edellisen kommenttini.
selitys Lutherin kirjoituksesta. Myönnän, että täsmentäminen ontuu, mutta Lutherin kirjoitukset ovat tuolla näkösällä myös.
Toinen asia on niin, että Lutheriahan selittää monet ja taas monet ja monilla tavoilla. En minä ainakaan näe Swebiliuksen selityksissä mitään väärää vai näetkö sinä?
En näe siinä lainatussa Svebiliuksen selityksessä sinänsä mitään väärää.
el kirahwi paljasti petoksen jota yritit
petoksiin taitaa perustua lestoilla aika monikin asia
tietämättömyyttä tuo oli