Hauskaa ja Aurinkoista Juhannusta kaikille teille!
Alle sinisen taivaan
valkoiseen pilvilaivaan
astun joukkoon muukalaisten,
erilaisten, miesten ja naisten,
viettämään aurinkojuhlaa.
Tanssin pyörteissä lentää
helmat ja korkokenkää
saa ihailla ja nilkkaa
siroa tai paksua, mutta pilkkaa
ei kukaan täällä toiseen tuhlaa.
Tulkaa kaikki mukaan
tanssimaan ja kukaan
ei yksin jää
sillä eämää
ja Jumalaa, tämä tanssi ylistää.
Teitä tervehtien Wariska
Alle sinisen taivaan
valkoiseen pilvilaivaan
astun joukkoon muukalaisten,
erilaisten, miesten ja naisten,
viettämään aurinkojuhlaa.
Tanssin pyörteissä lentää
helmat ja korkokenkää
saa ihailla ja nilkkaa
siroa tai paksua, mutta pilkkaa
ei kukaan täällä toiseen tuhlaa.
Tulkaa kaikki mukaan
tanssimaan ja kukaan
ei yksin jää
sillä eämää
ja Jumalaa, tämä tanssi ylistää.
Teitä tervehtien Wariska
Vastaukset 13
Vanhimmat
Nämä runot joutais täältä pois
pojat
kykene sinua tyydyttämään
ja vanha suola
se taas alko janottamaan
siellä maailman liukkailla
suruttomuudessa.
Katso kauaksi taivaanrannan taa,
siel joskus ikuisen elämän saat.
Siel lintuset visertää laulullaan,
rakkauslaulua taivaisen.
Siel juhannusruusut kukkia saa,
ei lannista niitä kylmyys konsanaan.
On paikka tuo verraton, jossa ikuisen rakkauden kohdata saat.
Hyvää Juhannusta:)
Tämän maailman vaaroista
On juhla ja juhannusilta,
on ilmakin sopiva tänään.
Miten lie, mihin mennä,
mitä jos nyt kerranki
itseäni hämään.
Mensisin vaikka tannseihin,
jos sitä ei kukaan tiedä,
niin mitä se silloin haittaa,
vaikka tannsipuvunkin
päälle vaihtaa.
Ei kai sitä niin ole vielä
kaikki viehätys mennyt,
ettei maailman pojat vois
tansseihin viedä.
Olen varma että heti he
minua hakee,
jos vaan tanssipaikalle menen.
Tulee kuitenki ilkeä olo,
aivan kuin tulis suuri kolo,
siihen minkä tuntee oikeaksi
jos tekee vastoin sitä
minkä mistä omatunto varoittaa
että se on vaan itselle vaaraksi
Ei kai se Jumala muuta
tietä laveammaksi,
vaan siksi jos vaikka astuisin
synnin tielle
jos alkais vaivaan väärä mielle.
Sydämmessäni tunnen sen,
että olen oikein onnellnen.
Jos en kuuntele tuota toista ääntä,
vaan haluan sille selkäni kääntää.
Jumalan rauhaa jos rinnassa kantaa
ei sitä sillon voi mennä tanssaamaan.
Se on oikea ääni joka näin opettaa sydämessä,
ja tämän maailman ilot estää.
Vaikka siitäkin tulis pilkkalaulu.
Pahmempi on kuitenkin sellainen kauhu,
jos ei pääsis taivaaseen, vaan
joutuis iankaikkiseen kadotukseen.
Siis mietipä näitä sanoja,
ennenkuin teet liittoja,
tämän maailman ruhtinaan kanssa.
sillä siinä voi olla viritetty ansa.
Voit vielä menettää taivasosuuden,
jos alat kaikkia neuvoja kuunteleen.
Olisit tässä asiassa tarkka
ja ennemmin valvoisit,
että ei sielusi kadotuksen
vaivassa hukuisi.
Sinä joka maailman huvia etsit,
mitä sinä sieltälöysit?
Antoiko tanssit muuta
kun hetkellistä iloa.
Ja sen jälkeen pohjatonta surua,
jos kielisit uskon siksi vaan.
että alat valheen orjia
seuraamaan.
Ei nämä mailman huvit
tee ihmistä onnelliseksi.
Päinavstoin siellä ihminen tulee
vaan onnettomaksi.
JKun haavat alkaa oikein pakottaan,
mitä olet saanut synnin tiellä.
Mistä silloin saat lohtua,
Jos ei löydy apua tähän vaivaan
näiltä jotka ovat kanssasi
samalla miellä.
Oletko ajatellut tätä
siellä maailman pyörteissä,
että eikö ole jossakin mätää
Koska se ilo on siellä niin hetkellistä.
Mitä se auttaa tämänmaailman hekumat
jos kuitenkin niistä herää kerran.
Ja sen jälkeen kun tulee sanoma Herran,
Että voi kun et kuunnellut Jumalan lasta,
niin olisit säästynyt tästä kauheasta.
Totta on siis tämä toinen puoli,
että jos on asioista okea huoli.
jota uskovaiset kantaa.
On vaarallista samaa tietä jatkaa.
Sillä sitten se onkin yhtä kärsimistä
ja ikuista itkemistä.
Jos ei ehdi tehdäparannusta,
ennen kuin aukeaa
hauta musta.
Ja sitten se vasta
lohdutonta on.
Jos vielä tässä elämässä
on varoitettu,
ja on ollut tottelematon.
Ja kun siihen piinaan joutuu,
missä tämän maailman ruhtinaskin on.
Silloin sitä saa tuntea,
miten tämä maaima oli
armoton.
Ei saanut totutta kertoa,
että miten Jumalalla oli valmiina
kaikille nille pelkkää hyvää,
jotka tekee parannuksen,
synneistä ja tiestä lankeemuksen.
Vaan ei saanut kylvää tätä siementä,
eikä pelastaa kadotuksesta ihmistä.
Sielunvihollinen ja hänenomat siitä piti huolen.
Ei silloin kuitenkaan mitkään selitykset auta,
jos ilman uskoa kuolet.
Sen verran sitä vielä silloin muistaa
mitä on ollut maallinen matka.
Kyllä sitä silloin kadutaan,
että ei sitä syntielämää
olis kannattanut jatkaa
ja tehdä kadotukseen matkaa.
Jumala ei kuitenkaan enää silloin kuule.
Niin että älä tätä vaan sitä luule.
Että sillon vois vielä asiat korjata.
ja taivaaseen ihmiseen korjata.
Liian myöhäistä se katuminenon jo silloin,
kun on soinut jo kuoleman kellot.
Älä nyt vedä pultteja minun synneistä.
Minun taivasosuuteni kun ei ole siitä kiinni olenko tanssinut vai en.
Sääsketkin tanssivat parvissa täällä Lapissa auringon alla.
Kaikki eläimet tanssivat omalla tanssitavallaan.
Kaikki ne ovat Jumalan luomia.
Näin myöskin ihminen tanssii tanssinsa Jumalan luomana Hänen kunniakseen.
Älä ole katkera vaan liity mukaan ilon pitoon.
Kärtyistä akkaa kun ei kato edes itse pirukaan. Mihin sitten joudut jos ei sua huoli kumpikaan?
Tiedätkö, muistin sinua tänään. Tuumailin, että mahtaako Wariskalta tulla Hyvän Juhannuksen Toivotusta, vai oletko hylännyt nämä palstat palstauudistuksen takia, niinkuin monet näyttävät tehneen.
Mutta tulihan se toivotus sieltä!
On jo niin tottunut siihen, että toivotat hyvät joulut ja juhannukset ja karkauspäivät, että ihmettelee jos ei niitä toivotuksia tule. Tämän palstan aiheet kun täytyy katsoa jos vain voi, oli juhla mikä hyvänsä.
Oliko tuo runo sinun omasi? Kiitos tanssiinkutsusta, taidan tulla...
Onko sielä pohojosesa toiveta nähä keskiyönaurinkoa?
Runo on aivan oma. Tai oikeastaan loru.
En ole toki hylännyt vl-palstaa. Minusta on aina niin mukavaa ja jännää lukea mitä uuttaa vl-ihmisille tapahtuu ja miten niin moni löytää tien vapauteen ikeen alta.
Mukavaa on myöskin lukea heistä, jotka ovat aidosti uskovaisia, vanhakantaisia vl-uskovaisia.
Mutta minun uskontoni se ei ole.
Kuitenkin on mukavaa toivottaa kaikkea hyvää teille kaikille. Ja etenkin sinulle joka olet hyvällä minua muistanut. :)
Tuppuraeskale
Voe minu armaani,
mehtämarijaseni,
minun mutukkani
Sinun hivuksisasi pallaa
yöttömä yön aorinko
ja sinu iholasi hehkuu valo
valakiana ja punasena
niinko tuo makija juusto tuosa hällän kulumala
Sinu silimijesi tummuus
vipattaa niinko suvenkorento tuosa Temmesjojen päälä
ja sinu äänesi soepi sammaa salaperräesyyttä
niinko se kivi joka helähti
ku minä osun siihe raotakangela
aamula sika-aetaosta tehesäni
Niin tipahtellee sinun askelleesi siinä pirtin lattijala
niinko sajepisarat tuosta
orijarruusupehkon lehiltä
ja minneen ossaa muuta ko
vuolla tervaslastuja savusaonan pessään
ja onnesta pölijänä
aatella sinu huulijesi vastakypsynneitä mansikoeta
hyvä runo!
Oe jos oesi
vierelläni sipsuttaesi
punahuulilla hymyeilisi
käestä kiinni ottaesi
sulohinen neito Suomen
ahoniittujen kaonis keiju
metsäpolkujen hehkeä hengetär
pelto-ojien yli hypähtelijä
joka tulisi omakseni
Saludo-kahvin keettäjäkseni
metsä-eväitten tekijäkseni
hellijäksi hiljaesen miehen.
Menkee poes
luotaen te
kosijat kaenot
taekka
liian rohkeet
melekeen röyhkeet
menkee poes
luotaen te
laeskanpulskeet
taekka
liian työteliäät
melekeen työnarkomaanit
menkee poes
luotaen te
erakonalut
taekka
liikaa kylässäkävijät
melekeen kyläluudat
Eekö löyvvy yhtään sopivaa
herrasmiestä, ilman virkaintoo
siistiä, ilman bakteerikammoo
komiaa, ilman mallisopimuksia
sopusuhtaesta, ilman sixbäkki-vatsaa!
Eikookki sommaa
ko se rakkaos roehuvvaa
vaekkei täsä ennää mittää nuorija
Vaa mite se tuntuuhi kuitennii siltä
että täsä mies parraasa ijäsä,
harmaijjaakaa ko muutamasa haevenesa
ja ryhti vielä ko ylijälä
ja varmaan seon sullae
niinko tällä meijjän emänälä,
jotta se naenen oekijastaa puhkijjaa kukkaan
vasta kypsemilä kymmenilä,
ko seon löytäny ihtesä
sen tammavarsan varijosta,
sitteko sen sääret eijjoo ennää hontelot,
vaa semmoset tukevammat,
ja pohkeijjen ympäri kulukee saappaanvarsirantu
niiko timanttisormus ikkään.
tuo Tuppuraenen. Kiitos palijon runosta. Ihan kyynelhet tirahtivat.
Met pihala olima lasten kansa ja nostima lipun salakhon ja paistoima makkaraa ja keitimä nokipannukahavit ja söimä mustikkapiirakkaa (viimi vuotisista mustikoista tehtyä).
Ja isäntä lähti sukulaispojan kansa kalastamhan ja lapset lähtivät omiin koteihinsa ja mie leppään täälä ihanasa kotosa raskhan työviikon pääle.
Mie sitte tykkään asua täälä kairasa. Saa olla rauhasa Luojansa kansa kahen.