Mua alkaa jo keittää se, että kaikissa kirjoissa ja kaikkien lääkäreiden mukaan oksentaminen on tehoton kalorienpoisto menetelmä.
Voi kultapienet kun tuo vain ei ole totta. Miksi heidän annetaan valehdella kun asia yksinkertaisesti vain on niin, että oikein tehtynä oksu on HEMMETIN tehokas kalorinpoisto-menetelmä. Ymmärtäähän sen, että tämän myöntäminen kirjoissa olisi sama kuin rohkaisu alkaa oksentaa, joten kai sitä sitten pitää vain valehdella...
Itse nimittäin saatan vetää 10000 kcal päivässä (siis kymmenen tuhatta) kevyesti ja BMIni on 15 paikkeilla.
Ärsyttää.
Voi kultapienet kun tuo vain ei ole totta. Miksi heidän annetaan valehdella kun asia yksinkertaisesti vain on niin, että oikein tehtynä oksu on HEMMETIN tehokas kalorinpoisto-menetelmä. Ymmärtäähän sen, että tämän myöntäminen kirjoissa olisi sama kuin rohkaisu alkaa oksentaa, joten kai sitä sitten pitää vain valehdella...
Itse nimittäin saatan vetää 10000 kcal päivässä (siis kymmenen tuhatta) kevyesti ja BMIni on 15 paikkeilla.
Ärsyttää.
Vastaukset 48
Vanhimmat
Oksentamalla saa elimistösi natrium-kalium tasapainon sekaisin, osa joutuu tiputukseen, saat ehkä rytmihäiriöitä, menetät kiilteen hampaistasi, kuivut ja pian olet sairaalahoidossa.
on "tehotonta". Bulimiaan kuolevat eivät kuole suoranaisiin nälkiintymisoireisiin yhtä usein kuin anorektikot.
Siinä mielessä sen tietysti voi sanoa olevan tehokasta, jos ajatellaan, että bed on bulimiaa ilman oksentamista, tällöin toki oksentamalla voidaan pitää painoa paremmin kurissa kuin pelkästään ahmimalla. Mutta vaikka sinun bmi olisikin 15, niin suurin osa bulimikoista on normaalipainoisia, jopa normaalipainon raskaammasta päästä. ... Toisaalta kuten sanoin, onhan se varmaan tehokasta syötyyn ruokamäärään nähden, mutta jos laihtuminen on syömishäiriöissä tehokkuuden kriteeri, niin järjestys tehokkaimmasta tehottomimpaan on seuraava: bulimarexia – anorexia – bulimia - bed.
Kirjoitit oksentamisesta, et bulimiasta ja ajatteletkin varmaan, että bulimarexia listani ensimmäisenä osoittaa oksentamisen olevan kannattavaa - mutta, puhuit myös 10000 kalorin syömingeistä, mikä yhdessä oksentamisen kanssa muodostaa bulimian ja suurimmalle osalle bulimikoista (oksentaville ahmijoille) oksentaminen ei tosiaankaan ole laihduttamismielessä kannattavaa, he eivät pääse bmi 15.sta, vaikka kuinka yrittävät.
No itse bulimikkona en kyllä tarkoita "tehokkaalla" sitä "kaikista kuolettavinta" vaan "laihduttavinta/lihomisen parhaiten estävää". Minusta ei ole tehokasta, että kuolee nälkiintymiseen, tehokasta on laihtua tai olla lihomatta, vaikka vetäisikin kymmenkertaisia kalorimääriä kuten minä esimerkiksi. Bulimikot pyrkivät laihtumaan, eivät kuolemaan.
samaa mieltä kanssasi, vaikkakin ymmärrän, että jos vetää 10000 kaloria napaansa ja pysyy hoikkana, että tehokkaaltahan se kuulostaa, mutta jos todellakin ajatellaan asiaa bulimiana, eli syömishäiriönä, niin puhumme syömisenhimosta ja ahmimisesta, joka jatkuu senkin jälkeen kun oksentaminen syystä tai toisesta ei enää maita (oksentaminen ”ihanuutena” loppuu jokaisella enemmin tai myöhemmin jo terveydellisistä syistä). Tällöin hoikat bulimikot eivät enää ole hoikkia bulimikkoja. Ja juuri tämä oksentamisen-inho-tila on se tila missä suurin osa bulimikoista elämäänsä yrittää pullukoina, ruokaa himoiten ja hampaat syöpyneinä elää.
Puhut omasta tilastasi kuin olisit löytänyt ratkaisun nautintoon ilman seurauksia, jonkinlaisen paratiisillisen olomuodon, mutta vaikka kaikki muu bulimiassa pelaisi (eli oksentaminen ja ahmiminen olisi suurenmoista), niin harva on niin äveriäs, että todellakin nauttii siitä, että vetää 10000 kalorin muonat päivä toisensa jälkeen viemäriin.
Bulimikon toiminta ei todellakaan ole ”tehokasta”, ei sanan missään merkityksessä, ei edes laihdutus- tai painonhallintakeinona, ellei sitten olla laboratorio-olosuhteissa, jossa ”elämä” kokonaisuudessaan kestää max.10-vuotta.
Milloin hoitoon
Ahmimiskohtausten muuttuessa säännöllisiksi ja erityisesti, jos niihin liittyy pakonomainen oksentelu tai erilaisten lääkkeiden käyttö, on aina viisasta kääntyä lääkärin tai psykiatrin puoleen. Jatkuva pakonomainen oksentelu tai oksennus-, ummetus- ja nesteenpoistolääkkeiden käyttö voivat aiheuttaa erilaisia ja joskus jopa hengenvaarallisia seurauksia. Jatkuva oksentelu voi vatsahappojen seurauksena johtaa hampaiden reikiintymiseen tai ruokatorven limakalvon vaurioitumiseen. Oksennus- ja virtsaneritystä lisäävien ja ummetuslääkkeiden käyttö saattaa johtaa kaliumin puutteeseen, sydämen rytmihäiriöihin tai sydänlihaksen tulehtumiseen.
www.terveyskirjasto.fi/
Joo en todellakaan väitä että oksentaminen on ihanaa. Se on hirveintä mitä tiedän, mutta pakkohan se on tehdä, siltä se tuntuu. Olla laiha tai edes hoikka on kuin elämän päätarkoitus, ja vaikka osaan luetella kaikki bulimian riskit ainakin kahdella kielellä, en voi lopettaa tätä. Koska teen todellakin mitä vain jotten lihoisi.
Mutta vaikka se kamalaa ja epäterveellistä onkin, oksentaminen on minun ratkaisuni kaikkeen. Ikävä kyllä vuosien varrella "kaikkeni" on muuttunut ruoaksi, liikunnaksi ja painoksi. Ei elämässä ole paljoakaan muuta. Eli omaan elämääni oksentaminen on ratkaisu ilman seurauksia, koska minua ei kiinosta todellakaan mikään muu kuin se, etten liho. Vaikka hampaat ja ruokatorvi syöpyvät.
Tämän kaiken kyllä jo tiesin. Ja olen jo kalunnut läpi sairaaloita ja osastoja, syönyt lääkkeitä ja puhunut terapeuteille (bulimia on vain yksi ongelmani). Tuntuu ettei ulospääsyä ole eikä tule.
Kyllähän sinä pystyt pudottamaan painoasi, siinä kuin joku toinenkin. Painon pudotus ei edellytä oksentamista, ei vaan järkevää ruokavaliota. Hakeudu ravitsemisterapeutille tai johonkin ryhmään, jossa on samasta ongelmasta kärsiviä.
Sinulla ei selvästikään ole ollut syömishäiriötä. Ei se käy pelkällä sormien näpäytyksellä, nytpä lopetan ahmimisen - ei. Kyllähän mäkin aina vannon etten koskaan enää ahmi, kun halaan pönttöä, mutta kuinkas siinä käykään - ahmin uudestaan. Jos et itse ole bulimiaa/BEDiä kokenut niin on mahdoton ymmärtää miltä se tuntuu kun on PAKKO alkaa ahmia. Ei vain voi lopettaa.
Ja BMIni on 15, tuskin laihdutusryhmään minua päästäisivät.
Miksi et hakeudu vaikka ravitsemusterapeutin luo ja samasta ongelmasta kärsivien ryhmään, taatusti apua on tarjolla.
hienosti syömishäiriöisen sielunelämä; yhdessä hetkessä syömishäiriöinen kokee osaavansa jotain mitä toiset typerykset eivät osaa ja toisessa hetkessä tajuaa elävänsä loputonta helvettiä, josta ei kuitenkaan uskalla nousta ylös.
Tietoisuus elämän helvetillisyydestä on ensimmäinen parantumiseen tarvittava askel ja toinen askel (askelten pitkässä jonossa) on se, jota et ehkä ole koko sairautesi aikana uskaltanut, hoidoista huolimatta ottaa, eli halu parantua hinnalla millä hyvänsä, mikä bulimiasta ja anoreksiasta puheen ollen tarkoittaa; halua parantua lihomisenkin uhalla. Ilman askelta # 2 (halu parantua lihomisenkin uhalla) potilas ei voi hypätä parantumisessaan kolmanteen tai neljänteen vaiheeseen, vaan putoaa jopa ykkösaskelmaa (tietoisuus sairauden helvetillisyydestä) alemmas, eli ryhtyy jälleen uskottelemaan itselleen, että osaa sittenkin jotain suurenmoista, mitä muut eivät osaa.
Pystyäkseen ottamaan askeleen # 2, ykkösaskelta elävän potilaan olisi vakuuteltava itselleen, että totaaliparantuminen on mahdollista ja totaaliparantumiseen kuuluu se, että normaalipaino (eli syömishäiriöisen mielestä hirviömäinen lihominen) ei tule enää tuntumaan ahdistavalta. Totaaliterveys ei ole normaalipainon sietämistä, vaan totaaliterveys on normaalipainosta vilpittömästi iloitsemista. Tämän kun saisi päähänsä kampaillessaan askelmalla 1, niin voisi saada toivoa ja uskallusta ottaa askel # 2.
Valitettavasti kun on niin, että vain normaalipainoisena ihmisen psyyke voi saavuttaa maksimaalisen terveytensä – ja näin etenkin syömishäiriötaipuvaisten (eli henkilöiden, joiden geeneistä löytyy ahdistus ja pakkomiellehäiriöpiirteitä) kohdalla, joita ahdistus aina yrittää saada otteeseensa. Juuri syömishäiriöisen, kaikista ihmisistä, pitäisi pitää kiinni täsmäsyömisestä ja normaalipainosta, niin hullulta kuin se kuulostaakin.
Tiedän, että parantuminen on vaikeaa, mutta ehdottomasti mahdollista, näin ainakin itse haluan uskoa.
Onko tää joku yleinen keskustelupalsta? ei! Miks te jotka ette tiedä bulimiasta mitään, tuutte tänne saarnaa mitä se aiheuttaa. Ei kiinnosta! Bulimialla laihtuu, ah osaan oksentaa! Tää on meidän maailma, kukaan ei ymmärrä ennen ku ite kokee mitä se on!
Oi mikä tunne ku pääsin kotiin mättää, pahaa olo vessanpönttöön....jooo! Eihän tää mitään auta, paha olo jatkuu. mut onneks en lihoo, samalla mä vihaan ja rakastan tätä kaikkea! mä oon voittaja!
Olet sairaalloisen alipainoinen, ja tuota menoa menetät hampaasi, sydämesi kärsii, keuhkot, vatsalaukku, ohutsuoli, paksusuoli, kohta olet nälkiintynyt luurangolta näyttävä. Katso peiliin, olet vakavasti sairas.
tiedän tunteen, oon voittamaton, kaikkia muita ylempänä, voin syödä mitä vaan ja pysyn laihana !!! ennen olin pullee teini, ammattikoulussa laihduin ja sain uuden hoikan minän ja itsetunto tuhannessa. parasta maailmassa oli omat yksityiset mässyt, yrjööminen ja se etten tosiaan lihonu vaan laihduin !
tää kaikki jatku vuosia. loputa mulla oli kaks lasta, ihana aviomies ja koti. mutta jokin ei ollut hyvin. mies kävi töissä, olin äitiyslomalla nuorimmaisen kanssa kotona. päällisin puolin elämä oli ihanaa, just sitä mistä olin aina haaveillut. jossain vaiheessa väsyin, ei tullut tarpeeksi maitoa vauvalle, en jaksanut tehdä kotitöitä enkä olla muutenkaan perheen kanssa. kaikki mikä sai aikani ja energiani oli syömisen ajattelu, syöminen ja oksentaminen. sen jälkeen oli pakko levätä kun heikotti ja pyörrytti, ei todellakaan jaksanut tehdä mitään. rytmihäiriöt oli arkea. lopulta ajattelin etten voisi uhrata rakasta perhettäni bulimialle! en halunnut enää tuhlata aikaani ja elämääni siihen. jos kymmenen vuotta kuluu ruuan ajatteluun,syömiseen ja syömisten poistamiseen niin ei hyvin mee !!! eikä mennyt mullakaan. nyt tajuan ettei oo mikään elinehto olla sairaanlaiha, voin nauttia elämästä muutenkin. nyt oon normaalipainonen äityli, en pahemmin stressaa syömisitäni, joskus vielä oksennan mutten todellakaan joka päivä. vuosi ravitsemusterapeutilla, psykologilla ja ennen kaikkea se että OLEN ITSE HALUNNUT APUA, HALUNNUT OPPIA SYÖMÄÄN KUIN NORMAALI IHMINEN TUNTEMATTA HUONO OMAATUNTOA, se mua on kuljettanu. tiedän kutenkin että pitää tosiaan itse haluta muutosta, muut ei voi päättää sun puolestas. mutta kuka hitto haluaa vuosi toisensa perään vaan oksentaa ja oksentaa?
Ei kukaan haluu oksentaa, mutta ruoka on mielessä, koko ajan. Taidan ahmii vikat makaronit kaapista....En jaksa vastustella, suoraan sanottuna haluun että muhun sattuu, mielenterveys aika huonolla tolalla. En edes jaksa nähä kavereita, mielummin mätänen ja mätän yksin kotona, kukaan ei tiedä! Mä saan olla yksin, rauhassa, turvassa. Ruoka ei satuta, se ei hylkää koskaan!
Tää on ainoo mitä mulla on!:(
on yleinen keskustelupalsta koskien bulimiaa. Täällä kuka tahansa, bulimikko tai terve, saa keskustella bulimiasta. Ja jos pikkuisen oksennuksiltasi malttaisit miettiä, niin tajuaisit, että varmaan suurin osa niistä, jotka täällä "saarnaa" sairauden vaaroista, on niitä, jotka ovat omakohtaisesti ne vaarat kokeneet. Mutta kiva jos sinun voittajaolosi löytyy sieltä pöntöstä.
Tuohan heikentää valtavasti elämän laatua ja aiheuttaa totaalista syrjäytymistä. Nyt on kesä kauneimmillaan ja jos on lomaa, silloin kannattaisi laittaa shortsit jalkaan, nauttia lämmöstä ym.ym. Ajatelkaa, haluatteko syrjäytyä kaikesta?
Nyt alkaa jo tämäkin keittää. Siis kuinka vaikeaa se nyt on ymmärtää, että bulimikolla ei ole muuta elämää kuin ruoka! Bulimia on mielisairaus. En minä huvikseni ajattele ruokaa, mutta kun en vain pysty irrottamaan ajatuksiani siitä. En vain voi.
Minä en ainakaan voi nauttia auringosta ja lämmöstä kun koko ajan olen joko
a) nälissäni
b) ruoanhimoinen
c) järjettömän syylisen olon vallassa (koska olen syönyt)
Ja tottahan toki minä pistän shortsit jalkaan ja raahaan perseeni ulos ovesta. Mutta vain jotta voisin joko
a) pyöräillä 40 km , 2,5 tuntia
b) juosta jalat rakoille
En minä halua syrjäytyä kaikesta. Hemmetti, mutta niin siinä vain käy.
Bulimiaa ei tietääkseni luokitella mielisairauksiin. Se luokitellaan jotenkin lievemmin, jonkinlainen mielenterveyden häiriö.
ahmimishäiriö
bulimia; mielenterveyshäiriö johon liittyy hallitsemattomia ylensyöntijaksoja ja korostunutta huolestuneisuutta ruumiinpainosta sekä tarve kontrolloida sitä esim. itse aiheutetulla oksentamisella;
terveysportti.fi/
- on siis kyse mielenterveyshäiriöstä ei mielisairaudesta
Tää on nimen omaan pahan olon purkamista, jos ette muuta keksi ku sen että parempaa ois mennä ulos ottaa arskaa ni huh.. Hyvä ku aamusin pääsee sängystä ylös ku ensimmäinen ajatus on että miten mä tappaisin itteni! itsariyrityksiä pari vuoden sisällä.
Antakaa meidän olla ja jutella just niistä pahoista asioista... Kun muuta ei ole ku ruoka, ahmiminen ja paha olo!
Tässä on teille "nautintoo"
1) ah, aamu ja tekis mieli kuolla
2) hmm, mitäs ahmis, suunnitelma siitä mitä "syön" tonnikalaa ja keittoja kun en oksenna
3) mitä tekis? ei jaksa soittaa kellekkään, kaverit jääny tosi vähälle
4) my world, my secret, pieni lohtu
5) otan viinaa, otan lääkkeitä, mitkä oon kylläkin jo syöny loppuun (kolmiolääkkeet)
6) nukun
7) rahat loppu, masis, taas tekee mieli kuolla, viekää mut pois!
8)...ruoka, oksennus, ruoka, oksennus, kauppareissut, ruoka, oksennus, dokaaminen, viiltely, itkeminen harvoin ku pystyy, usein kun luen jonkun bulimikon blogia ja se on ku mun elämästä, en osaa ees purkaa tunteita sanoiks joten sillon pystyn itkee ku nään tekstiä suoraan mun elämästä
vittu että sattuu.
Mut hah, muiden silmissä oon kaunis ja vahva, itsevarma, vitut! onneks on pari kaveria ketkä tietää...mut kuitenki, ollaan niin hyviä esittää, RAXissa en edes mieti mitään vaan syön ja syön, ennen ku meinaa vatsalaukku hajota. Sieltä kotiin miettii kuin hyvä mä oon edes oksentaa.
Siinä teille auringonpaistetta!
Ollaan meki ihmisiä, samalla tavalla ollaan auringossa sillon ku jaksaa. Älkää puhuko asioista joita ette ymmärrä. Jokaisella on omat tunteet mitä ei voi selittää edes, voisinpa...pääsisin eroon tästä kaikesta...tai sitte jätän tän kaiken, saa nähdä...
hyvin samankuuloinen henkilö nimimerkillä "lutkake", häntäkään ei kukaan ymmärrä, varsinkaan paranemismyönteiset (tämä siis lutkakeen oma käsitys toisten ymmärtämiskyvystä). Jos et ole lutkake, niin kannattaisi varmaan yrittää päästä kirjoitteluyhteyteen hänen kanssaan, luulen, että suorastaan "veisitte sanat toistenne suusta".
Enkä muista sitä nimimerkkiä nähneeni. Mut mistäs revit iloa ku ei oo mistä repiä...Tai hetkellisesti joo mutta sit ollaan taas ahdistuskierteessä että tulee vaan ahmittua ja oksennettua..
Eilen meni paketti juustoriisikakkuja, 4 juustohampurilaista ja puol pussia makaronia kerralla, sit oksentaa. Ja vähän ajan päästä meni loput makaronit. Voi elämä olla siistiä!
linkin, ihan hyvä keskustelu (siis viitaten tohon "lutkaken" ahdistukseen, joka vähän muistuttaa sun ajatuksia), ehkä saat hänen ja hänelle vastanneiden ajatuksista jotain, mihin hetkeksi tarttua. Koitahan jaksella.
http://www.syomishairioliitto.fi/foorumi/viewtopic.php?f=2&t=20804
Vaikka hullulta kuulostaa, on kiva että joku kommentoi muutenkin ku sanomalla lopeta se ja että oot hullu...Oksenna vaan hahahahaa. Pienet asiat on suurempia kun ihminen on heikko!
Vaikka kuinka päättäisin että tänään syön normaalisti, harvoin siinä onnistun. Avun hakeminen on mulle jo iso kynnys ku siis "oon niin vahva ja kaikkee.."
Pitäs ottaa se puhelin käteen, mä haluan! Kauheeta lukea noita omia ajatuksia mutta minkäs teet kun on paha olla...Mut on ihanaa että ystävät soittelee vielä:) vaikka välillä tuntuu että kaikki kaatuu, silti jostain tulee pieni voiman hitunen jatkaa. Miten vaan sais sen puhelimen käteen ja sanottua, että mä ihan oikeesti tarviin apua..enkä vaan syömishäiriön tiimoilta. En ole edes laiha, vaan melkeen 70 kg, sitä oksentelua on niin hiton vaikee lopettaa ku oon syöny koko ikäni, en tosin normaalisti, rakastan ruokaa!! Melkeen aina ennen pakonomaista ahmimista sanon itelleni ääneen, ei vittu! Sit toiminki ku robotti...
Olen btw 20v. amk-opiskelija
Hae vaan apua, ei pahasta syömishäiriöstä pääse itsekseen irti, ilman apua ei osaa edes haluta paranemista sillä tavalla, että siitä tosiaan paranisi. Syömishäiriön alla on aina pahoja ongelmia (vaikkei itse edes tiedostaisi ongelmia olevan). Kun ongelmat saa kiskottua tietoisuuteen ja sitten käsiteltyä, rupeaa syömisongelmatkin näyttämään edes vähän enemmän hallittavilta.
Paha syömishäiriö on kuin suohon vajoamista, kyllä siinä on jonkun ulkopuolisen tajuttava vajoavan henkilön hätä ja ryhdyttävä kiskomaan, ja tämä prosessi, kuten tiedät vaatii ihan ensimmäiseksi sen, että (otat luurin kouraan ja) huudat APUA.
20-vuotiaana elämä on vielä suurimmaksi osaksi edessä, älä hyvä ystävä vietä seuraava 20-vuotta ruoan ja oksentamisen orjana, 20-40-vuotiaana kun tapahtuu elämän suurimmat asiat, kunhan vaan on tarpeeksi kunnossa ottamaan kyydistä ilon irti.
Toivottavasti viestini ei kuulostanut ”lopeta hyvä ihminen” viestiltä. Toivoisin, että saisit sanoistani sellaisen ajatuksen, että; tarvitset ja etenkin, että ANSAITSET, sinä arvokas ihminen, apua.
mielisairaus ei ole enää korrekti termi; mielenterveyshäiriötä käytetään kuvaamaan bulimiaa, joka on kuitenkin osiensa summa -sairaus; kukaan ei sairasta "bulimiaa", niin kuin voi vaan sairastaa nuhaa ilman sen suurempia syitä, seurauksia tai sivuoireita.
Niin että voin kertoa ettei noista ravitsemusterapeuteista ole mitään hyötyä. Psykiatri/ihan vain terapia/osasto voi EHKÄ auttaa mutta huhhuh, ravitsemusterapeutti. Kyllähän ne hommansa osaa mutta muuta tietoa sieltä ei tule kuin että "näin täytyisi syödä ja plaplapla..."
Psykiatrin juttusille siitä ja kerro ongelma, josko hänellä olisi järki päässä ja ohjaisi suoraan johonkin terapiaan. Eihän sh ikinä noin vaan synny, ssyt ovat jossain, herran ties missä mutta ne vaan täytyy löytää.
Niinhä ne kaikki väittää, mutta totuus on, että oksentaminen ON helvetin tehokasta, jos sen vain osaa. Siinäki on niin paljon kaikkea. Ei se tietenkään tehoo, jos oksennat vain vähän tai et muuten vain osaa sitä oikein. Itekki saatan vetää 10000 kcal päivässä, mutta BMIni on vain 16 paikkeilla. Sairastin siis anoreksiaa ja nyt kärsin bulimiasta, mutta kyllä tälleinkin se paino hiljalleen näyttää tippuvan takas siihen mitä se alimmillaan oli :O Mutta pointti on se, että se oksentaminen saattaa jopa laihduttaa vaikka vetäisit sen 10000 kcal päiväs jos osaat sen oikein.
Ja mä en siis todellakaan nauti tästä helvetistä!
Ihan vain tiedoksi. Ettei sitten joku luupää tuu saarnaa terveysriskeistä tms. Eikä tää oo oikeesti nautinnollista ku läheisetki tietää ja laitokseen uhataan sulkee jne. Tää on pelkkää helvettiä. Yritän päästä tästä eroon itse (vaikka se on vaikeaa) mutta parempi se on ku laitos/osasto vaihtoehto. Ainakin mulle.
Miten sitte muka "oksennetaan oikein"? eiköhän se oksentamine oo aika helppoo itse kullekin.
oikein oksentaminen on sitä että saa sen kaiken tavaran ulos. väärin oksentaminen on sitä ettei sieltä tule tavaraa, eli oksentamista ei tapahdu ollenkaan. aika simppeliä. mutta oksentaminen ei ole helppoa, etenkään alussa, ja joillekin se tulee aina olemaan vaikeaa.. ja jos on kauan oksennellut ja näännyttänyt itseään niin keho alkaa pistään hanttiin eikä suostu aina oksentamaan. eli oksentaminen ei todellakaan ole helppoa, tuskin kellekään.
Minua bulimia EI laihduta. Saan sillä painoni pysymään samassa, mutta laihtumista ei tapahdu. Tässä syy:
Jos olet ahmintabulimikko eli selvä bulimikko, et anoreksikko-bulimikko siis. Ahmit ja oksennat. Vaikka kuinka hyvin oksentaisit, niin jotain ehtii imeytyä. Jos tämän lisäksi olisitkin syömättä, niin... jos peruskulutuksesi on niin pieni (olet laiha) että se täytyy jo näistä oksennetun ruoan imeytyvistä kaloreista, et laihdu.
Jos olet raskaasti ylipainoinen niin tottakai laihdut jos päivässä kolme leipää ehtii imeytyä vatsassasi.
Olen kuullut että vaikka kuinka hyvin oppisi oksentamaan, ahmitusta/syödystä ruoasta jää aina about puolet sinne vatsalaukkuun.
Eli jos ahmin 10 000-50 000 kalorin edestä ruokaan, kroppaani jää 5000- 25 000 kaloria ja painoindeksi on 15. Kummallista, onko laihduttavan päivän kalorisaanti saitten yli 5000?
Järki hei älä jätä, provosointi lääkäreiltä on tosi kiva homma
kohdallasi kävisi näin, niin fakta on kuitenkin se, että moni bulimikko (nimenomaan ahmiva bulimikko) ei koskaan pysty oksentamaan niin tyhjentävästi että saisi painoindeksinsä alle normaalirajan. Hienoa siis sinulle, tuo taitosi (jos "taito" mielestäsi on hieno), mutta valitettavasti/onneksi olet poikkeus.
Varokaa siis kaikki bulimiaa "harkitsevat" (nykyäänhän syömishäiriöitä suunnitellaan ja ne hankitaan - niihin ei enää sairastuta), bulimia hyvin todennäköisesti nostaa painoa tai ei ainakaan yhtään laske sitä.
Kyllä bulimialla laihtuu, jos ei luovuta.
Aina täällä kiistellään tästä. On aivan pötyä, ettei oksentamalla laihtuisi, söi sitten miten paljon tahansa. Itse olen laihtunut sen 30kg. Joo ja olen se tämän palstan vaki buliimikko, joka on todella jääräpää. Mutta niin olen edelleen. Ja vakavasti masentunut. Varmaan moni tunnistaakin minut, olen täällä kirjoittanut todella raivostuttavia keskusteluja ja olen aivan umpi suossa bulimian suhteen, mutta sittenpähän olen. Bulimia laihduttaa, jos vain haluaa. Itse oksentelen joka ikinen päivä 10-30 kertaa tällä hetkellä ja kalorimäärät hipovat taivaita. Käyn joka päivä jossakin lounaalla ja silloin nimittäin ruokaa vedetään oikein urakalla pöntöstä alas. Tänäänkin Raxissa, monen monituista kymmentä lautasellista. Monta rasvaista pitsaa, Kymmeniä sokerisia limppareita, juustoja, kermaisia perunoita rasvaisimmalla salaattikastikkeella, rasvassapaistettuja sipulirenkaita ja sokerisia kaakaojuomia ja jäätelöä ihan perkeleesti, kaikkeen salaattikastiketta ja ketsuppia ja raejuustoa ja fetajuustoa ja puteli salaatinkastiketta ja lisää vaan. Kalorimäärät ovat ihan hurjia, varmaan
50 000-100 000 karkeasti arvioituna. Uudestaan ja uudestaan, monen vitun tunnin ajan samaa, tankkaus, tankkaus, tankkaus, vessaan, juomaa, ruokaa, jäätelöä ja taas vähän suolaista ja vessaan ja samaa uudestaan, kymmeniä kertoja.
Mutta silti laihdun, miksi? koska oksennan aivan kaiken. Miksi jotkut oikeasti voivat väittää, että jotakin imeytyy? Minun vatsalaukkuni ei pysty ainakaan imemään mitään, koska jos syön aamulla jotakin, oksentamatta, tosin en niin ole pitkiin aikoihin tehnyt, ja sitten en oksenna koko päivänä enkä syö, niin illalla, kun oksennan ensimmäisen kerran, ne aamulla syödyt jutut ovat vielä vatsassani, minä laihdun koska vatsaani ei imeydy mikään enää, ei lääkkeetkään kunnolla, vaikka nukkuisin kymmenen tuntia ja oksentaisin aamulla herättyäni, joskus imeytyvät, useimmiten eivät. Mitä vittua ihmiset oikein odottavat, bulimia laihduttaa, jos vaan oksentaa kaiken, siitä ei pääse yhtikäs mihinkään.
Loppuun käsitelty juttu.
Niin ja olen tosiaan laihduttanut ylipainoisesta alipainoiseksi. Bmi 16.8.
Bulimiassa lienee samoin kuin anorexiassakin, että sairaus vaikuttaa eri ihmisiin eri voimakkuudella ja eri tavoilla: Anorexiassa on niitä, jotka lopettavat jotakuinkin kaiken syömisen, jotkut jopa juomisen, ja ovat luurankomaisia ja kuolemankielissä muutamassa viikossa ja toiset laihduttavat ja laihduttavat ja laihduttavat ja saavat painonsa juuri ja juuri alle anorexian painorajan kuukausien tai vuosien uurastuksen jälkeen.
Joten, vaikka sinä ja joku toinen ahmittekin Raxin tyhjäksi ja saatte kaiken ylös, niin moni muu EI ihan oikeasti saa, eikä ihan oikeasti laihdu, ja on siitä huolimatta bulimikko. Ja suhdekin näissä sairauksissa lienee sama: lievästi anorektikkoja on huomattavasti enemmän kuin erittäin syvästi anorektikkoja ja lievästi bulimikkoja enemmän kuin niitä, jotka TOSIAAN ahmivat ja TOSIAAN oksentavat (sen 10-30 kertaa päivässä). Ja vielä kun kysymyksessä on sairaus, niin ei oikein taida voida itse päättää kuinka syvästi sairastuu, vaikka usein se syvimmin sairastunut ajatteleekin, että ”sairastua hänen tavallaan oli ihan helppo juttu”.
ÄLKÄÄ TULKO SAARNAAMAAN ETTÄ NESTETTÄ LÄHTEE VAAN VITTU OOTTE KATEELLISII KU ETTE VOI SYÖDÄ VIITTÄ LITRAA JÄÄTELÖÄ JA LAIHTUA SEN SEURAUKSENA! JOO NESTETTÄ LÄHTEE KAI SE NYT ON SELVÄ MUTTA LÄHTEE SIINÄ SEKIN MITÄ ON SYÖNYT ELI OLKAA PLIIS HILJAA JOS EI OO MUUTA SANOTTAVAA KIITOS !
Niinpä, lähteehän tavallisessa laihdutuksessaskin nesteitä, mutta buliimikonpa ei tarvitse katsoa mitä syö, tässä se ihanuus onkin. Ei tarvitse tuntea syyllisyyttä, jos vetäisee munkkipussin naamaansa, koska sen voi oksentaa ja ei tarvitse kytätä jotakin vitun rasvaprosentteja, kun nykyään yritetään vaan kaikki saada rasvattomaksi ja suolattomaksi, hyi helvetti, ne ei maistu miltään. Kannatan täysrasvaisia tuotteita, koska ne ei imeydy nopeasti, toisin kuin jotkut rasvattomat tuotteet. Eli puuron keitän täysmaitoon ja laitan voita päälle oikein runsaasti ja sokeria kaihtamatta, niin kyllä laihtuu. Ja kylläpä maistuu niin hyvältä. Vitun keventäjätkin, miksi kuntoilla ja varoa syömisiään ja stressata niistä, kun voi laihtua syömällä mitä vaan ja miten paljon vaan, ei ainakaan mun juttu. Ihmisten kuuluu syödä, mitä tekee mieli, muuten jos kieltää itseltään paljon, tekee sitä juuri entistä enemmän mieli. Mutta joo, lähdenpä tästä Raxiin. Njam... Rasvapitsaa ja kermaperunoita. Jokainen valitsee oman tiensä ja elää sen kanssa tai sitten jos ei enää halua elää sen kanssa, niin sitten tekee asialle jotakin, ei siinä muu auta. Minä olen valinnut bulimian ja elän sen kanssa aina elämäni loppuun asti, joka ei ole pitkä, mutta ainakin sen arvoista, mitä olen huomannut, koska sain sen vartalon jonka halusin, koska laihduin yli 30kg. Olen aina halunnut olla laiha ja mahtua pienimpiin nollakoon vaatteisiin, lasten vaatteisiin. On ruman näköistä, jos on ylipainoinen, ei pahalla, mutta se on laiskuuden merkki. Poislukien sairaudet, jotka tosiaan saavat ihmisen lihavaksi, silloin se ei ole täysin oma vika. Mutta hyvää kesää kaikille, buliimikoille, ei-buliimikoille-, lihaville-, laihoille-, pullukoille- ja vaikka laihduttaville ja terveille. Eletään itsemme kanssa oltiin millaisia vaan.
Olen osittain samaa mieltä kanssasi. On jokaisen oma valinta, miltä näyttää ja minä myöskin pidän osaa ylipainoisista ihmisistä äärettömän rumina. Rumaa on, jos on muodoton hyllyvä kasa.
Olen töissä toimistossa, jossa lähes kaikki ovat enemmäin tai vähemmän ylipainoisia. He kuitenkin syövät koko ajan rasvattomia ja sokerittomia tuotteita. en tiedä, syövätkö he niitä kamalia määriä vai syövätkö he mässyjä kaiket illat, mutta väki sen kuin lihoo.
Se todellakin ärsyttää, kun minä teen koko ajan niin paljon sen eteen että olen hoikka. Tänään kolme tuntia liikuntaa ja tarkkaa kalorien laskemista.
Aina kevyttuotteet eivät ole ratkaisu kaikkeen, jostakin ne kalorit sitten tulevat, jos paino ei tipu vaan nousee. Kevyttuotteet ovat täyttä sontaa. Ne ovat täynnä lisäaineita, ennemmin syö oikeaa ja tuhtia tavaraa vähemmän kuin enemmän sitten lisä-, väri- ja säilöntäaineilla täyteen pumpattuja kevyt versioita, jotka eivät aina edes saata ollakaan niin kevyitä. Niitä syödään usein liian hyvällä omalla tunnolla -enemmänkin. Ja kevyttuotteet ovat kalliimpiakin! Törkeän hintaisia! Eivätkä sen terveellisempiä.
Uskon että sinua ärsyttää, kun pitää vahdata kaloreita ja mitä suuhunsa pistää. Ja todellakin 3h liikuntaa päivässä on liikaa. Oletko sitten joskus ollut syömishäiriöinen, vai miksi olet tällä palstalla? Vai oletko edelleen? Mulla on joskus ollut ihan samaa, kun olen yrittänyt ''parantua'' ja olen kytännyt jokaikistä kaloria lihomisen pelossa. Siinä menee hermot -ennemmin tai myöhemmin.
olen niin samaa mieltä. Elimistö kyllä kärsii, mutta ketä kiinnostaa kun kilot tippuu...
kyselet anoreksia puolella vähäkaloristen keittojen reseptejä? Ei oikein sovi ahmivan oksentajan kuvaan.
niin mutta yritän kyllä kovasti olla syomättä...tai syödä pelkkää keittoa. Valitettavasti se ei aina onnistu ja sillon astuu kuvaan ahmista.
Eli olen tämän ketjun aloittaja. Aika paljon täällä on väännetty puolesta ja vastaan. Mutta kyllä on paino tippunut edelleen minulla, nyt on BMI 14, mutta taidan pitää sen tässä... Tämä on tämän päivän menuu:
Aamulla:
6 leipää margariinilla ja juustolla
Kermamunkki
Pari kulausta jogurttia
4 lasia play maitokaakaota
-> oksu
Päivällä:
350g irtokarkkia
Mäkkärin isot ranskikset ja suklaapirtelö
-> oksu
Iltapäivällä:
Jättikasa lettuja ja hilloa päälle
Jäätelöä
Vähän lisää jäätelöä
-> oksu
Myöhemmin:
Litra jogurttia
Muroja
Jotain about 4 paahtoleipää suklaalevitteellä
Paljon light limsaa
-> oksu
Illalla:
Paketti kinkkuleikettä. En oksentanut. Jotain proteiinia pitää olla.
Ja tämä oli VARSIN vähäruokainen päivä.
mennyt aivan järjettömiä määriä kurkusta alas ja sen jälkeen ylös. muuten oon vaan nukkunut kun ei jaksa tehdä mitään. kivaa tää elämä