Talan johtaman Suomalaisuuden liiton valtionapujen kannatus eduskunnassa vv.
Valtionavun kannattajat vuodelle 2005:
KOK 16
PS 3
KD 2
Yhteensä 21 kannattajaa.
SL:n valtionavun kannattajat vuodelle 2006:
KOK 5
KD 5
PS 3
VAS 1
KESK 1
VIHR 1
Yhteensä 16 kannattajaa
Valtionapua Suomalaisuuden liitolle vuodelle 2007 kannatti 13 kansanedustajaa, 172 oli sitä vastaan ja 14 oli poissa.
Kannatus puolueittain:
KD 5
KOK 4
PS 2
KESK 1
VIHR 1
Tässä SL:n valtionavun kannattajat vuodelle 2007:
KD
Essayah, Sari
Rauhala, Leena
Kankaanniemi, Toimi
Kärkkäinen, Kari
Räsänen, Päivi
KOK
Hemmilä, Pertti
Rajala, Lyly
Lahtela, Seppo
Sjöblom, Juhani
PS
Soini, Timo
Vistbacka, Raimo
KESK
Klaus, Pentti
VIHR
Pulliainen, Erkki.
Valtionapua Suomalaisuuden liitolle vuodelle 2008 kannatti enää kahdeksan kansanedustajaa
eli viisi perussuomalaista ja kolme demaria, eli:
Soini Timo /ps
Oinonen Pentti /ps
Ruohonen-Lerner Pirkko /ps
Virtanen Pertti /ps
Vistbacka Raimo/ps
Kuusisto Merja /sd
Rönni Tero /sd
Vuolanne Antti /sd
Vastaan äänesti 177 kansanedustajaa..
Valtionapua Suomalaisuuden liitolle vuodelle 2009 kannatti enää ainoastaan kuusi (6) kansanedustajaa;
eli neljä (4) perussuomalaista ja kaksi yksi (1) kristillisdemokraatti (Tarja Tallqvist) sekä yksi (1) sosialidemokraatti (Eero Heinäluoma).
Vastaan äänesti 171 kansanedustajaa.
Timo Soinin ehdotuksesta vähentää Folktingetin valtionapua 75.000 euroa vuodelle 2009 eduskunta äänesti myös ja tulos oli, että Soinin ehdotus hylättiin äänin 171-4.
Valtionavun kannattajat vuodelle 2005:
KOK 16
PS 3
KD 2
Yhteensä 21 kannattajaa.
SL:n valtionavun kannattajat vuodelle 2006:
KOK 5
KD 5
PS 3
VAS 1
KESK 1
VIHR 1
Yhteensä 16 kannattajaa
Valtionapua Suomalaisuuden liitolle vuodelle 2007 kannatti 13 kansanedustajaa, 172 oli sitä vastaan ja 14 oli poissa.
Kannatus puolueittain:
KD 5
KOK 4
PS 2
KESK 1
VIHR 1
Tässä SL:n valtionavun kannattajat vuodelle 2007:
KD
Essayah, Sari
Rauhala, Leena
Kankaanniemi, Toimi
Kärkkäinen, Kari
Räsänen, Päivi
KOK
Hemmilä, Pertti
Rajala, Lyly
Lahtela, Seppo
Sjöblom, Juhani
PS
Soini, Timo
Vistbacka, Raimo
KESK
Klaus, Pentti
VIHR
Pulliainen, Erkki.
Valtionapua Suomalaisuuden liitolle vuodelle 2008 kannatti enää kahdeksan kansanedustajaa
eli viisi perussuomalaista ja kolme demaria, eli:
Soini Timo /ps
Oinonen Pentti /ps
Ruohonen-Lerner Pirkko /ps
Virtanen Pertti /ps
Vistbacka Raimo/ps
Kuusisto Merja /sd
Rönni Tero /sd
Vuolanne Antti /sd
Vastaan äänesti 177 kansanedustajaa..
Valtionapua Suomalaisuuden liitolle vuodelle 2009 kannatti enää ainoastaan kuusi (6) kansanedustajaa;
eli neljä (4) perussuomalaista ja kaksi yksi (1) kristillisdemokraatti (Tarja Tallqvist) sekä yksi (1) sosialidemokraatti (Eero Heinäluoma).
Vastaan äänesti 171 kansanedustajaa.
Timo Soinin ehdotuksesta vähentää Folktingetin valtionapua 75.000 euroa vuodelle 2009 eduskunta äänesti myös ja tulos oli, että Soinin ehdotus hylättiin äänin 171-4.
Vastaukset 20
Vanhimmat
nimilistoja.
Näistä näemme, mitkä puolueet ja ketkä kansanedustajat ovat suomalaisuuden puolustajia vastaan. Osaa seuraavissa vaaleissa kiertää kaukaa sellaiset puolueet ja kansan 'edustajat'.
Peräti yli 170 kansanedustajaa.
enää kannata Talan puljulle valtionapuja. Hyvä niin.
Muut kuin persut ovat vastuuntuntoista isänmaallista porukkaa.
"Kiitos että olet ahkera"
Gern geschehen, kuten saksalainen sanoo.
Ei meidän tarvitse äärioikeistolaisia hörhöjä pelätä.
171-4 panee kyllä Talan löpinät oikeisiin mittasuhteisiin.
Tarkoitat varmaan lukua 176-1.
Näillä varmasti manipuloimattomilla luvuilla Suomen lukiolaiset vaativat pakkoruotsin poistoa opetuksestaan.
Heitähän asia eniten koskee.
Ne voi tarkistaa eduskunnan pöytäkirjoista.
se "eduskunta" on?
suomalaisten ja meidän sukukansojen välistä kanssakäymistä yritetään estää rkp:n toimesta. RKP esitti valtion avun poistoa. rkp luulee että sl on vain pakkoruotsi pois keskustelun aloittaja. Suomalisuuden Liitto on monipuolinen toimija, jonka päätyönä on aivan muu kuin mistä avut lähtivät pois.
valtionavuista, mutta Suomen silloinen (2001) kokoomuslainen sisäasiainministeri Ville Itälä teki miehen työn poistaessaan Suomalaisuuden liiton valtionavut Suomalaisuuden liiton silloisen puheenjohtahan suomenruotsalaisiin kohdistuneen tappouhkauksen takia.
Siellä se on aloitteentekijä ja puolue lopussa. Ja niin lähti Suomalaisuuden Liiton toiminnasta 50000 mummoa. Menikö tämä raha folktingetille??
Suomalaisuuden liiton väkivaltaan kehottava pääkirjoitus
Eduskunnan puhemiehelle
Suomalaisuuden liiton puheenjohtaja on kesäkuun lopulla liiton lehden Suomen Mieli pääkirjoituksessa kehottanut väkivaltaan suomenruotsalaisia kohtaan tavalla, joka täyttänee rikoslain määräykset kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Kiihottaminen kansanryhmää vastaan on virallisen syytteen alainen rikos. Suomalaisuuden liitto nauttii valtion tukea mm. toiminnastaan, joka koskee tiedon levittämistä Suomen lipusta. Painovapauden väärinkäyttäminen Suomalaisuuden liiton tekemällä tavalla ei ole oikein, enkä voi hyväksyä, että liitto puhuu väkivallan puolesta ja esittää äänenkannattajassaan eräitä suomalaisia vakavasti loukkaavia mielipiteitä. On erittäin huomionarvoista, että tämä liitto saa valtion tukea.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin toimenpiteisiin valtioneuvosto aikoo ryhtyä Suomalaisuuden liittoa kohtaan liiton lehdessä Suomen Mieli kesäkuussa 2001 julkaistun pääkirjoituksen johdosta? Pääkirjoituksessa viitataan ruotsin kielen asemaan ja kehotetaan suomalaisia tekemään kuten talonpoika Lalli, joka surmasi sortajansa.
Helsingissä 2 päivänä heinäkuuta 2001
Christina Gestrin /r
Sisäasiainministeriön organisaatio
Sisäasiainministeri Anne Holmlund sekä maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors johtavat sisäasiainministeriötä. Ministeriön ylimpänä virkamiehenä toimii kansliapäällikkö Ritva Viljanen.
Sisäasiainministeriössä on neljä osastoa: poliisi- pelastus-, maahanmuutto- ja rajavartio-osastot. Suoraan kansliapäällikön alaisuudessa toimivat hallintoyksikkö, talousyksikkö, oikeusyksikkö, sisäisen tarkastuksen yksikkö, viestintäyksikkö, kansainvälisten asioiden yksikkö sekä sisäisen turvallisuuden sihteeristö. Erilliset yksiköt muodostavat ministeriön esikunnan.
Sisäasiainministeriön yhteydessä toimivat myös vähemmistövaltuutetun toimisto ja syrjintälautakunta.
Eduskunnalle
Suomalaisuuden liitto on saanut valtionapua
Suomen lippua koskevan valistuksen hoitamiseen.
Valtionapu on myönnetty sisäasiainministeriön
toimintamäärärahoista (momentti
26.01.21). Sisäasiainministeriöstä saatujen tietojen
mukaan Suomalaisuuden liiton tavasta hoitaa
lippua koskeva valistus on tullut valituksia. Valitukset
ovat koskeneet valistuksen puutteellisuutta,
siinä olevia virheitä sekä sitä tosiasiaa, että
Suomalaisuuden liitto ei anna minkäänlaista valistusta
Suomen lipusta ruotsin kielellä. Sen sijaan
Suomalaisuuden liitto on pyytänyt kääntymään
sisäasiainministeriön puoleen ruotsinkielisen
valistuksen osalta. Ministeriö puolestaan
pyytää kääntymään Suomalaisuuden liiton puoleen.
Suomen lippu on koko Suomen väestön lippu.
Lippumme on koko kansakunnan symboli, minkä
vuoksi valistusta on oltava saatavissa molemmilla
kansalliskielillä. Suomalaisuuden liiton
Suomen lippua koskeva valistus ei täytä tätä kriteeriä.
Suomen lippua koskeva valistustehtävä on
tärkeä, ja se tulee hoitaa hyväksyttävällä tavalla,
minkä vuoksi tehtävä tulee siirtää sisäasiainministeriölle.
Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioittaen,
että eduskunta vähentää valtion vuoden
2002 talousarvion momentilta 26.01.21
16 800 euroa siten, että Suomalaisuuden
liitolle osoitettu määräraha Suomen
lippua koskevaan valistukseen poistetaan.
Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 2001
Christina Gestrin /r
Ulla-Maj Wideroos /r
Håkan Nordman /r
Eva Biaudet /r
Puolivirallinen liputuskerho palasi
juurilleen pakkoruotsin kimppuun
Turun Sanomat 23.7.2001 1:18:08
TS
Vuonna 1906 perustettu Suomalaisuuden liitto on kokenut historiansa aikana useitakin kurssinmuutoksia.
Järjestö perustettiin Snellmanin syntymän satavuotispäivänä kirjailija Johannes Linnankosken aloitteesta. Ensimmäiseen hallitukseen kuuluivat mm. tuleva presidentti J.K. Paasikivi, Helsingin Sanomien perustaja Eero Erkko, kirjailija Juhani Aho sekä sosialismin aatteeseen juuri heränneet Otto Wille Kuusinen ja Yrjö Sirola.
Tarkoituksena oli edistää suomenkielistä kulttuuria, jota uhkasi ruotsin ylivaltaa paljon akuutimmin juuri käynnistynyt venäläistämisohjelma eli toinen sortokausi.
Maailmansotien välisenä aikana vastapuoleksi vakiintui nimenomaan ruotsin kieli. Liitto polemisoi sivistyselämän ja ennen kaikkea Helsingin yliopiston suomalaistamiseksi.
Kiihkeimmän kielitaistelun aikoina puheenjohtajana toimi 1930-1932 Urho Kekkonen.
Suomalaisuuden liitto on kampanjoinut alusta alkaen myös sen puolesta, että kansalaiset suomentaisivat ruotsinkieliset sukunimensä.
Nimenmuutoksia tehtiinkin sotien välillä kymmeniätuhansia. Suoranainen kansanliike asiasta virisi sekä 1906 että Kalevan 100-vuotisjuhlien yhteydessä 1935.
Tässä yhteydessä liitto alkoi tallentaa uusia nimiä ja valvoa nimenmuutosten yleisiä pelisääntöjä. Osa nimensä muuttaneista suvuista halusi suojata uuden nimensä niin, ettei sitä voisi ottaa käyttöön kuka tahansa.
Näitä peruja liitto sai nimenmuutosasioissa jopa puolivirallisen valtiollisen aseman. Lääninhallitukset pyysivät siltä lausuntoa jokaisesta nimenmuutoshakemuksesta aina vuoteen 2000, jolloin muutosten käsittely siirtyi maistraateille.
Toinen puolivirallinen tehtävä on ollut Suomen lipun käyttöä koskeva valistus. Liputusohjeita sekä kirjallisesti että puhelinpalveluna jakava liitto saa tarkoitukseen sisäministeriön taloudellista tukea. Nykyisin summa on 100 000 markkaa vuodessa.
Jyrkkä linja johtoon
vasta 1980-luvulla
Poliittisesti Suomalaisuuden liito on ollut aina sitoutumaton, mutta faktisesti lähempänä porvarillista kuin vasemmistolaista aatemaailmaa.
Säästyttyään täpärästi lakkauttamiselta heti sodan jälkeen liitto hautasi aiemmin innokkaasti ajetun heimoaatteen. Aiemmat kieliriidatkin vaikuttivat jäävän taka-alalle.
Symbolisen sinetin muutos sai, kun aikakauskirja Suomalainen Suomi 1970-luvun alussa muutti nimensä Kanavaksi. Suomalaisuuden Liitto on edelleen yksi sen julkaisijoista.
Sivistyneistön ja silmäätekevien keskustelukerho koki kuitenkin kummia 1980-luvun puolivälissä. Johdon kaappasi joukko jäseniä, jotka halusivat nostaa kielipolitiikan ja aitosuomalaisuuden taas esiin.
Keskeisimmäksi teemaksi otettiin peruskoulun ja lukion kielenopetuksessa pakollinen ruotsin kieli. Lehtiotsikoihin vakiintui uusi termi pakkoruotsi eli tvångsvenskan.
Uuden suuntauksen keulakuvaksi tuli Martti Häikiön puheenjohtajan paikalta syrjäyttänyt taloushistorian professori Erkki Pihkala. Vielä enemmän tunteita nostatti hänen seuraajansa, Helsingin Sanomien edesmennyt musiikkiarvostelija Seppo Heikinheimo.
Tämän kuoltua puheenjohtajana on toiminut tuolloinen varapuheenjohtaja Pentti Huttunen. Keski-Suomen Kangasniemellä asuva Huttunen on halunnut kuitenkin jo pitkään luopua tehtävästä.
Paikka täytetään näillä näkymin liiton marraskuussa pidettävässä vuosikokouksessa.
Elämäkertoja AKS:n
ja SS:n miehistä
Viimeaikaisen julkaisutoimintansa perusteella liiton voisi tulkita jopa tuntevan vetoa poliittiseen äärioikeistoon.
Uusin julkaisu on liiton toiminnanjohtajan Jussi Niinistön (ei sukua) kirjoittama historiateos "Suomalaisia soturikohtaloita". Liiton internet-sivujen mukaan kirjassa on pienoiselämäkerta kymmenestä ihmisestä:
"Mukana ovat myös AKS:läinen idoli Bobi Sivén, Jalmari Takkinen eli heimosoturi "Ilmarinen", mustapaitajohtaja Viljo Lius sekä tulisieluinen pappi ja soturi, Elias Simojoki. Tavallaan seikkailijasotureita edustaa Espanjan sisällissodan ja Saksan Waffen-SS:n kokenut Y.P.I. Kaila."
Puheenjohtaja Pentti Huttunen kiistää ehdottomasti, että liitto olisi hakeutumassa poliittisesti AKS:n tai IKL:n jalanjäljille.
- Meillä on selvä kansallinen linja, mutta ei se äärioikeistolaisuutta ole, hän vakuuttaa.
Huttusen mukaan kirja julkaistiin lähinnä siinä toivossa, että kiinnostava aihe myisi ja kartuttaisi köyhän liiton kassaa.
Hän muistuttaa, että liiton ruotsinkielinen vastapeluri Svenska Folktinget saa vuosittain kahden miljoonan markan valtionavut.
- Suoraan sanoen siellä kylvetään rahassa, Huttunen sanoo.
valtionavuista.
suomalaisuuden liitolta tähän mennessä palanut rahaa yli 150.000 euroa.
Suomalaisuuden liiton puheenjohtajana.
laulujen lunnaat...