Meillähän ei ole poliittisia oikeudenkäyntejä, kuten oikeusvaltioon kuuluu. Ainakin näin sanotaan. Mutta entä tänään.
Kun tuomari peruukki päässä jakaa oikeutta hän vaikuttaa hyvinkin mahtavalta. Onko meillä suomessa kuitenkaan riippumaton oikeudenkäyttölaitos? Lienemmekö me kansalaiset lain edessä tasa-arvoisia. Olisiko esimerkiksi pääministerin virassa edelleen toimiva Jäätteenmäki ollut samanarvoinen oikeuden edessä viran jättäneen ex pääministeri Jäätteenmäen kanssa.
Olisiko poliisi alkanut tutkia pääministeri Jäätteenmäen tekemisiä, jos kulisseissa ei olisi ollut suivaantunutta Paavo Lipposta, joka sitkeästi kaivoi esiin tapahtunutta asiaa. Olisiko syytettä tullut, jos hän ei olisi joutunut luopumaan asemasta. Nyt ehkä rapsahtavat sakot ovat vain niitti tappiolle. Ei niinkään rangaistus teosta vaan pikemmin pyykin jälkipesua.
Onko oikeudenkäyttölaitos vallanpitäjille mukava sylikoira, joka voidaan usuttaa tarvittaessa vihaisesti räksyttävänä vahtikoirana vallasta kilpailleiden ja siinä kisassa hävinneiden kimppuun.
Emme voi välttämättä luottaa siihen että poliisi tutkii kaikki tapahtuneet merkittävät rikokset automaattisesti, ja tämän jälkeen tuomioistuin käsittelee ja tuomitsee. Asia riippuu poliittisesta tarkoituksenmukaisuudesta.
Voivatko kansalaiset esim. luottaa että kun Alpo Rusin juttu on käsitelty, niin Suomen mahdolliset vakoilujutut ovat hyvässä hoidossa? Vai onko poliittisen vallanpitäjän kädessä joitakin harmillisia tietoja, joista tarpeen mukaan annetaan vähän hyeenojen kaluttavaksi.
Jos esimerkiksi presidentille ilmaantuisi huomattava kilpaileva ehdokas seuraaviin vaaleihin, ja tästä olisi ikäviä tietoja kassakaapissa vain presidentin käytettävissä, hän voisi "vuotaa" niitä hiukan ulospäin. Sitten poliisi ja oikeusprosessi hoitaisivatkin kiltisti likaisen puolen pois päiväjärjestyksestä. Presidentti säästyisi kätevästi vaivalloiselta kilpailulta seuraavissa vaaleissa.
Tässä ei olla niinkään kaukana kuin uskomme suuren itäisen naapurimme jokapäiväisistä menettelytavoista.
Parempi tapa on että oikeusjutut hoidetaan siinä järjestyksessä missä mahdolliset rikokset tulevat tietoon. Ei siinä miten sillä hetkellä poliittisessa vallassa oleva henkilö juttuja annostelee oikeudelle.
Kun tuomari peruukki päässä jakaa oikeutta hän vaikuttaa hyvinkin mahtavalta. Onko meillä suomessa kuitenkaan riippumaton oikeudenkäyttölaitos? Lienemmekö me kansalaiset lain edessä tasa-arvoisia. Olisiko esimerkiksi pääministerin virassa edelleen toimiva Jäätteenmäki ollut samanarvoinen oikeuden edessä viran jättäneen ex pääministeri Jäätteenmäen kanssa.
Olisiko poliisi alkanut tutkia pääministeri Jäätteenmäen tekemisiä, jos kulisseissa ei olisi ollut suivaantunutta Paavo Lipposta, joka sitkeästi kaivoi esiin tapahtunutta asiaa. Olisiko syytettä tullut, jos hän ei olisi joutunut luopumaan asemasta. Nyt ehkä rapsahtavat sakot ovat vain niitti tappiolle. Ei niinkään rangaistus teosta vaan pikemmin pyykin jälkipesua.
Onko oikeudenkäyttölaitos vallanpitäjille mukava sylikoira, joka voidaan usuttaa tarvittaessa vihaisesti räksyttävänä vahtikoirana vallasta kilpailleiden ja siinä kisassa hävinneiden kimppuun.
Emme voi välttämättä luottaa siihen että poliisi tutkii kaikki tapahtuneet merkittävät rikokset automaattisesti, ja tämän jälkeen tuomioistuin käsittelee ja tuomitsee. Asia riippuu poliittisesta tarkoituksenmukaisuudesta.
Voivatko kansalaiset esim. luottaa että kun Alpo Rusin juttu on käsitelty, niin Suomen mahdolliset vakoilujutut ovat hyvässä hoidossa? Vai onko poliittisen vallanpitäjän kädessä joitakin harmillisia tietoja, joista tarpeen mukaan annetaan vähän hyeenojen kaluttavaksi.
Jos esimerkiksi presidentille ilmaantuisi huomattava kilpaileva ehdokas seuraaviin vaaleihin, ja tästä olisi ikäviä tietoja kassakaapissa vain presidentin käytettävissä, hän voisi "vuotaa" niitä hiukan ulospäin. Sitten poliisi ja oikeusprosessi hoitaisivatkin kiltisti likaisen puolen pois päiväjärjestyksestä. Presidentti säästyisi kätevästi vaivalloiselta kilpailulta seuraavissa vaaleissa.
Tässä ei olla niinkään kaukana kuin uskomme suuren itäisen naapurimme jokapäiväisistä menettelytavoista.
Parempi tapa on että oikeusjutut hoidetaan siinä järjestyksessä missä mahdolliset rikokset tulevat tietoon. Ei siinä miten sillä hetkellä poliittisessa vallassa oleva henkilö juttuja annostelee oikeudelle.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kuinkahan käy?
Jäätteenmäkeä puolustaa espoolainen asianajaja Aarno Arvela. Hän on V. ja O.M Muurariloosi nro 114. jäsen sekä vapaamuurarien Suomen Suuloosin SUUROIKEUDEN jäsen.
Vapaamuurarien SUUROIKEUDEN puheenjohtaja on emeritus hovioikeuden presidentti Esko Kilpeläinen , jäseniä ovat asianajaja Aarno Arvelan lisäksi: Teppo Hurme Turun Hovioikeudesta, Allan Ahnger Turun hovioikeudesta ja oikeustieteiden tohtori Tapio Takki Helsingistä.
Arveluttaa vain kumpi vala näitä vapaamuurariveljiä ensisijassa velvoittaa, tuomarinvala vai vapaamuurarin vala?
Aarno Arvela on myös Asianajajaliiton kurinpitolautakunnan varapuheenjohtaja.
http://www.promerit.net/