Masennuin viime kesänä. tein tyhmyyksiä itselleni, kolkuttelin kuoleman porteilla, kaikki meni poskelleen...
Sain apua, lääkityksen kaikki tuntui hyvältä, jonkin aikaa.... Nyt taas saa painaa töitä 12-16h päivään, mut silti mikään ei riitä. joka paikkaan pitäis saada rahaa, vaimo itkee kun en ole kotona ja vaati rahaa.Vaikka kuinka raadan ja raadan mikään ei kenellekkään tunnu riittävän.
En tiedä onko tässä elämässä mitään järkee, taas kerran uudestaan???
En saa enää nukutuksi, ruoka ei maistu, mikään ei tunnu enää miltään....
Miksi pitää elää? Tämä on kuitenkin aivan turhaa....
Sain apua, lääkityksen kaikki tuntui hyvältä, jonkin aikaa.... Nyt taas saa painaa töitä 12-16h päivään, mut silti mikään ei riitä. joka paikkaan pitäis saada rahaa, vaimo itkee kun en ole kotona ja vaati rahaa.Vaikka kuinka raadan ja raadan mikään ei kenellekkään tunnu riittävän.
En tiedä onko tässä elämässä mitään järkee, taas kerran uudestaan???
En saa enää nukutuksi, ruoka ei maistu, mikään ei tunnu enää miltään....
Miksi pitää elää? Tämä on kuitenkin aivan turhaa....
Vastaukset 3
Vanhimmat
Sinulla on paljon syitä elää. aivan varmasti! Sinä tiedät omat voimavarasi ja vaikka kuinka vaimo haluaa rahaa niin työ ei ole syy kuolla. Vähennä hyvä mies töitä kun tiedät ettet jaksa! Vähemmälläkin rahalla selviää
Ota sairaslomaa ja kerro vaimollesi miten sinä oikeasti voit. Luulisi hänen ymmärtävän. Elämä ei aina mene hyvin mutta kannattaa silti olla kiitollinen jokaisesta päivästä minkä saa elää! Voimia sinulle
hmm.. ei sitä sairaslomaa niin vaan "oteta", jos lekurin mielestä olet työkuntoinen niin siinähän sitten kärvistelet. En tiedä miksi naisväelle tuo raha on niin keskeistä ihmissuhteissa. Ehkä se luo turvallisuuden tunnetta tms. Meidänkin huushollissa vaimo stressaa jatkuvasti ties mistä hankinnoista.
päivässä töissä ja hankkii yhtä paljon rahaa kuin sinäkin? Jos ei käy, niin hänellä ei ole mitään oikeutta motkottaa sinulle, että kaikista maailman ihmisistä sinun pitäisi jaksaa! Eihän 16 tunnin työpäiviä tee länsimaissa nykyisin kukaan.
Kyllä vaimosikin pitäisi päättää, mitä hän haluaa: sinut osallistumassa siihen yhteiseen arkeenkin, vai sinut raatamassa itsesi hengiltä työmaalla kaiken valveillaoloajan.
Ei ihme, että voimasi ovat täysin lopussa. Toisinaan on pakko ajatella itseäänkin, koska jos seuraa toisten käskytystä, niin mikään maailmassa ei riitä, aina keksitään jokin uusi urakka suoritettavaksi vanhan toteuduttua. Tiedän hyvin tunteen, sillä omat vanhempani, varsinkin isä, ovat aina vaatineet suorittamaan eivätkä koskaan ole tulleet tyytyväisiksi.
Miksi monet naiset ajattelevat vain rahaa, sitä en ole ikinä ymmärtänyt, vaikka itsekin olen nainen. Häpeän monesti sukupuoltani, joutuu toteamaan, että kyllä monet naiset ovat niin stereotyyppisiä, kuin usein ajatellaankin. Esimerkiksi melutaan kovaan ääneen tasa-arvosta ja silti vaaditaan, että miehen on hankittava rahaa heille, jotta he voivat toteuttaa itseään.
Itse häpeän yli kaiken sitä, että olen pakosta ollut vuoden päivät työttömänä. Avopuolisona en saa rahaa mistään, olen elänyt säästöilläni ja työharjoittelusta ansaitsemillani rahoilla. Syksyllä onneksi saan aloittaa opiskelut ja sitä myötä tulevat opintotuet jne. joten voin maksaa osuuteni yhteisistä menoista. En kehtaisi ruikuttaa miehelleni, että minun pitäisi nyt saada sitä ja tätä...jotenkin kestän sen, että mies maksaa tällä hetkellä pakolliset laskut, koska muuten ei voitaisi asua yhdessä, vaikka se käy luontoni päälle rankasti. Töitä en ole saanut kymmenistä hakemuksista ja kyselyistä huolimatta. Vaimosi sietäisi olla tänä päivänä tyytyväinen, että sinulle riittää töitä, kaikilla ei ole niinkään ja sitten vasta ahtaalla eletäänkin. Sinkut saavat kaikki tuet työkkäristä ja sossusta, rehvastelevat saatavillaan kantapubissa, ja valtaväestö pitää näin ollen kaikkia työttömiä laiskaperseinä, jotka ryöstävät yhteiskunnalta. Se on suunnaton vääryys niitä kohtaan, jotka eivät oikeasti saa senttiäkään yhteiskunnalta ja yrittävät elää normaalista, hakevat töitä, eivät juopottele, hakevat opiskelemaan jne.
Sori, eksyin aiheesta, mutta oli pakko purkaa sydäntään.
Aloittajan olisi parasta tarkkailla parisuhdettaan kovemmalla kädellä. Miksi kumppanisi ei ymmärrä, eikö teidän tulisi toimia tiiminä, pystyä puhumaan avoimesti ja kannustaa toisianne jaksamaan? Kuinka kauan jaksat tuollaista, jos toinen ei kykene muuttumaan? Pieni tauko työelämässä/edes tuntien vähentäminen tuntuu varmasti raskaalta vaihtoehdolta vaimon painostaessa, mutta se voi olla elintärkeää sinulle! Voimia ja jaksamista, anna itsellesi lupa tehdä valintoja, jotka tuntuvat itsestäsi parhailta.