Mitä eroa aseveljellä ja liittolaisella?

"Liittolaisuus tarkoittaa yleensä valtioiden välillä tehtyjä kirjallisia sopimuksia kuten Natsi-Saksa ja NL 23.8. 1939."

Ai jaa? Eli Suomikin oli sitten Neuvostoliiton liittolainen jo 21. 1.1932

"Suomella oli Saksan kanssa ns. "hiljaisia sopimuksia", joita ei pantu paperille. Asioista vain sovittiin yhteisymmärryksessä. Asiallisesti ne merkitsivät liittolaisuutta. Aseveljeyden lisäksi puhuttiin myös kanssasotijoista ( cobelli gerent)."

Kyllä niistä "hiljaisista" sopimuksista vaan melkoinen meteli lähti 22.6.1941 alkaen :)

Mikä hitto muuten on "cobelli gerent"?

cobelligerent >> One, such as a nation, that assists another or others in waging war, usually without entering a formal alliance.


Eli jos virallista nimet paperiin sopimusta ei tehdä niin ollaan kanssasotijoita ja aseveljiä eikä liittolaisia. Eipä tuo käytännön tasolla parin nimen raapustaminen paperiin mitään eroa suhteeseen kuitenkaan tee. Ihan yhtä ja samaa liittolaisuutta.

tuosta vielä kirjoitti:

"Liittolaisuus tarkoittaa yleensä valtioiden välillä tehtyjä kirjallisia sopimuksia kuten Natsi-Saksa ja NL 23.8. 1939."

Ai jaa? Eli Suomikin oli sitten Neuvostoliiton liittolainen jo 21. 1.1932

"Suomella oli Saksan kanssa ns. "hiljaisia sopimuksia", joita ei pantu paperille. Asioista vain sovittiin yhteisymmärryksessä. Asiallisesti ne merkitsivät liittolaisuutta. Aseveljeyden lisäksi puhuttiin myös kanssasotijoista ( cobelli gerent)."

Kyllä niistä "hiljaisista" sopimuksista vaan melkoinen meteli lähti 22.6.1941 alkaen :)

Mikä hitto muuten on "cobelli gerent"?

cobelligerent >> One, such as a nation, that assists another or others in waging war, usually without entering a formal alliance.


Eli jos virallista nimet paperiin sopimusta ei tehdä niin ollaan kanssasotijoita ja aseveljiä eikä liittolaisia. Eipä tuo käytännön tasolla parin nimen raapustaminen paperiin mitään eroa suhteeseen kuitenkaan tee. Ihan yhtä ja samaa liittolaisuutta.

Lue lisää

Juurihan tuossa selvitin, että asiallisesti oltiin liittolaisia. Puuttui vain valtioiden välinen virallinen sopimus.

Vähän latinaa. co= kanssa, mukana belli -sotaa, gerent= käyvät.

HYökkäämättömyyssopimus taas on eri asia kuin liittosopimus. Esimerkiksi Suomen sopimus EU:n kanssa on liittosopimus.

Hiljainen sopimus on tietysti yhtä pätevä kuin paperisopimus, jos molemmat ymmärtävät tilanteen samalla tavalla, kuten Suomi ja Saksa keväällä -41. Saksa ei halunnut tehdä Suomen kanssa virallista sopimusta ennen 22.6. 41, koska se oli liitossa NL:n kanssa. Olisi voinut utlla kiusallisia kysymyksiä. Vaikka tulihan niitä nytkin.

MYöhemminhän Saksa halusi kovasti poliittista sopimusta, mihin Suomi ei sodan sujuessa huonosti halunnut enää mennä. Ryti sitten joutui panemaan nimensä paperiin.

aukea? kirjoitti:

Juurihan tuossa selvitin, että asiallisesti oltiin liittolaisia. Puuttui vain valtioiden välinen virallinen sopimus.

Vähän latinaa. co= kanssa, mukana belli -sotaa, gerent= käyvät.

HYökkäämättömyyssopimus taas on eri asia kuin liittosopimus. Esimerkiksi Suomen sopimus EU:n kanssa on liittosopimus.

Hiljainen sopimus on tietysti yhtä pätevä kuin paperisopimus, jos molemmat ymmärtävät tilanteen samalla tavalla, kuten Suomi ja Saksa keväällä -41. Saksa ei halunnut tehdä Suomen kanssa virallista sopimusta ennen 22.6. 41, koska se oli liitossa NL:n kanssa. Olisi voinut utlla kiusallisia kysymyksiä. Vaikka tulihan niitä nytkin.

MYöhemminhän Saksa halusi kovasti poliittista sopimusta, mihin Suomi ei sodan sujuessa huonosti halunnut enää mennä. Ryti sitten joutui panemaan nimensä paperiin.

Lue lisää

"HYökkäämättömyyssopimus taas on eri asia kuin liittosopimus. Esimerkiksi Suomen sopimus EU:n kanssa on liittosopimus."

No eihän Saksan ja Neuvostoliittokaan mitään liittosopimusta tehneet niin kuin väität.

★★★★★ kirjoitti:

"HYökkäämättömyyssopimus taas on eri asia kuin liittosopimus. Esimerkiksi Suomen sopimus EU:n kanssa on liittosopimus."

No eihän Saksan ja Neuvostoliittokaan mitään liittosopimusta tehneet niin kuin väität.

Lue lisää

Saksa ja NL sopivat hyökkäämättömyyssopimuksen. Sen salainen osa käsitti etupiirijaon. Sitä voidaan pitää eräänlaisena liittosopimuksena, koska kumpikaan ei puuttunut toistensa valtauksiin. Puolaankin hyökättiin yhdessä eli "liitossa". NL ja Saksa olivat liittolaisia siinä kuin Suomi ja Saksakin.

Koeta nyt käsittää, että on erilaisia sopimuksia. Aivan kuin on eri urheilulajeja. Sopimuksia voidaan noudattaa tai olla noudattamatta. Ne voidaan irtisanoa tai kieltää.

Jos et ymmärrä, niin anna olla. Ei pidä yrittää liian vaikeita.

voi sentään kirjoitti:

Saksa ja NL sopivat hyökkäämättömyyssopimuksen. Sen salainen osa käsitti etupiirijaon. Sitä voidaan pitää eräänlaisena liittosopimuksena, koska kumpikaan ei puuttunut toistensa valtauksiin. Puolaankin hyökättiin yhdessä eli "liitossa". NL ja Saksa olivat liittolaisia siinä kuin Suomi ja Saksakin.

Koeta nyt käsittää, että on erilaisia sopimuksia. Aivan kuin on eri urheilulajeja. Sopimuksia voidaan noudattaa tai olla noudattamatta. Ne voidaan irtisanoa tai kieltää.

Jos et ymmärrä, niin anna olla. Ei pidä yrittää liian vaikeita.

Lue lisää

"Saksa ja NL sopivat hyökkäämättömyyssopimuksen. Sen salainen osa käsitti etupiirijaon. Sitä voidaan pitää eräänlaisena liittosopimuksena, koska kumpikaan ei puuttunut toistensa valtauksiin."

Mistä lähtien hyökkäämättömyyssopimuksia ja etupiirijakoja on pidetty liittosopimuksina? Liitosopimukset on yleensä kyllä tehty ihan erikseen ja oikealta nimeltä mainiten, tuo sinun tulkintasi on pelkkää spekulaatiota ja mielikuvitusta "liitosta".

"Puolaankin hyökättiin yhdessä eli "liitossa". "

Eikä hyökätty vaan erikseen. Jos olisivat hyökänneet yhdessä niin niillä olisi ollut yhteiset hyökkäyssuunnitelmat ja yhteisesti koordinoidut sotatoimet. Diplomaattitason sähkeidenvaihtoa ei lasketa sotilaalliseksi yhteistyöksi, sitä tekee vain sotilaat keskenään ja sellaista yhteistyötä saksalaiset ja neuvostoliittolaiset eivät tehneet. Se yksi ainoa yhteinen sotilasoperaatio oli vaivainen paraati Puolan sodan jälkeen.

"NL ja Saksa olivat liittolaisia siinä kuin Suomi ja Saksakin."

Näillä liitoilla on merkittävä ero. Suomi soti Saksan tuella, sen aseilla ja elintarvikkeilla. Saksalaisia joukkoja oli alistettu Suomelle, suomalaisia joukkoja alistettu Saksalle. Puoli Suomea oli Saksan toiminta-alueena, Etelä-Suomen lentokenttiä Saksan käytössä. Mitään vastaavaa yhteistyötä Saksa ja Neuvostoliito eivät Puolan sodan aikana tehneet vaan molemmat hoitivat itsenäisestä oman sotimisensa.

"Koeta nyt käsittää, että on erilaisia sopimuksia. Aivan kuin on eri urheilulajeja. Sopimuksia voidaan noudattaa tai olla noudattamatta. Ne voidaan irtisanoa tai kieltää."

Koitappa itse ymmärtää, ettet pysty tekemään liittosopimuksia sellaisista sopimuksista jotka eivät niitä ole.

"Jos et ymmärrä, niin anna olla. Ei pidä yrittää liian vaikeita."

Katsohan peiliin vaan ;)

ei riitä kirjoitti:

"Saksa ja NL sopivat hyökkäämättömyyssopimuksen. Sen salainen osa käsitti etupiirijaon. Sitä voidaan pitää eräänlaisena liittosopimuksena, koska kumpikaan ei puuttunut toistensa valtauksiin."

Mistä lähtien hyökkäämättömyyssopimuksia ja etupiirijakoja on pidetty liittosopimuksina? Liitosopimukset on yleensä kyllä tehty ihan erikseen ja oikealta nimeltä mainiten, tuo sinun tulkintasi on pelkkää spekulaatiota ja mielikuvitusta "liitosta".

"Puolaankin hyökättiin yhdessä eli "liitossa". "

Eikä hyökätty vaan erikseen. Jos olisivat hyökänneet yhdessä niin niillä olisi ollut yhteiset hyökkäyssuunnitelmat ja yhteisesti koordinoidut sotatoimet. Diplomaattitason sähkeidenvaihtoa ei lasketa sotilaalliseksi yhteistyöksi, sitä tekee vain sotilaat keskenään ja sellaista yhteistyötä saksalaiset ja neuvostoliittolaiset eivät tehneet. Se yksi ainoa yhteinen sotilasoperaatio oli vaivainen paraati Puolan sodan jälkeen.

"NL ja Saksa olivat liittolaisia siinä kuin Suomi ja Saksakin."

Näillä liitoilla on merkittävä ero. Suomi soti Saksan tuella, sen aseilla ja elintarvikkeilla. Saksalaisia joukkoja oli alistettu Suomelle, suomalaisia joukkoja alistettu Saksalle. Puoli Suomea oli Saksan toiminta-alueena, Etelä-Suomen lentokenttiä Saksan käytössä. Mitään vastaavaa yhteistyötä Saksa ja Neuvostoliito eivät Puolan sodan aikana tehneet vaan molemmat hoitivat itsenäisestä oman sotimisensa.

"Koeta nyt käsittää, että on erilaisia sopimuksia. Aivan kuin on eri urheilulajeja. Sopimuksia voidaan noudattaa tai olla noudattamatta. Ne voidaan irtisanoa tai kieltää."

Koitappa itse ymmärtää, ettet pysty tekemään liittosopimuksia sellaisista sopimuksista jotka eivät niitä ole.

"Jos et ymmärrä, niin anna olla. Ei pidä yrittää liian vaikeita."

Katsohan peiliin vaan ;)

Lue lisää

jos luulet asian hallitsevasi? Olet selvästi stallari, jolla on vain tarkoituksena päästä puolustelemaan NL:N toimia ja mustamaalaamaan Suomea. KYllä etupiirjako lisäpykälineen oli erään lajin liittosopimus. En ole muuta väittänytkään. Sotasuunnitelmien perusteena oli aluejako. Puna-armeija vain myöhästyi kehnon johatmisen takia.

Näyt käsittävän, että on erilaisia sopimuksia. Sitähän minä yritin selittää, mutta heittäydyit tyhmäksi. Stallariviekkautta, vai?

kyselet, kirjoitti:

jos luulet asian hallitsevasi? Olet selvästi stallari, jolla on vain tarkoituksena päästä puolustelemaan NL:N toimia ja mustamaalaamaan Suomea. KYllä etupiirjako lisäpykälineen oli erään lajin liittosopimus. En ole muuta väittänytkään. Sotasuunnitelmien perusteena oli aluejako. Puna-armeija vain myöhästyi kehnon johatmisen takia.

Näyt käsittävän, että on erilaisia sopimuksia. Sitähän minä yritin selittää, mutta heittäydyit tyhmäksi. Stallariviekkautta, vai?

Lue lisää

"Olet selvästi stallari, jolla on vain tarkoituksena päästä puolustelemaan NL:N toimia ja mustamaalaamaan Suomea. "

Kyselemällä mitä eroa on käsitteillä aseveli ja liittolainen? No johan pomppaa. Stallariksi julistaminen ei kerro mistään muusta kuin omasta hädästäsi ja senhän näkee.

Jos liittolainen ei kelpaa mutta aseveli käy niin olisihan tuo hyvä jos pystyisi niiden eronkin selittämään. Ainoa ero mitä tässä nyt näyttä löytyneen on nimi paperissa, jota kukaan ei edes halunnut tehdä vaikka käytönnän toimet osoittivat liittolaisuuden niin pitkälle kuin liittolainen vain voi olla.

"KYllä etupiirjako lisäpykälineen oli erään lajin liittosopimus. En ole muuta väittänytkään."

No et todellakaan ole, mutta etpä ole tuosta liittosopimustakaan pystynyt tekemään vaikka sellaiseksi sitä väität.

"Sotasuunnitelmien perusteena oli aluejako. Puna-armeija vain myöhästyi kehnon johatmisen takia."

Mutta molemmat tekivät ne sotasuunnitelmansa ihan itse toista kuulematta ja toteuttivat suunnitelmansa itse, toisesta välittämättä. Taitaapa olla varsin harvinainen "liitto" tällainen missä molemmat toimivat ihan yksin.

"Näyt käsittävän, että on erilaisia sopimuksia. Sitähän minä yritin selittää"

Erilaisia sopimuksia todellakin on, mutta liitosta tehdään ihan omansa sellainen. Sinä et näköjään käsitä, että mitä tahansa sopimusta ei voi liittosopimukseksi julistaa jos parempaakaan ei ole tarjolla, ei vaikka mieli kuinka tekee.

se siitä taas sitten :) kirjoitti:

"Olet selvästi stallari, jolla on vain tarkoituksena päästä puolustelemaan NL:N toimia ja mustamaalaamaan Suomea. "

Kyselemällä mitä eroa on käsitteillä aseveli ja liittolainen? No johan pomppaa. Stallariksi julistaminen ei kerro mistään muusta kuin omasta hädästäsi ja senhän näkee.

Jos liittolainen ei kelpaa mutta aseveli käy niin olisihan tuo hyvä jos pystyisi niiden eronkin selittämään. Ainoa ero mitä tässä nyt näyttä löytyneen on nimi paperissa, jota kukaan ei edes halunnut tehdä vaikka käytönnän toimet osoittivat liittolaisuuden niin pitkälle kuin liittolainen vain voi olla.

"KYllä etupiirjako lisäpykälineen oli erään lajin liittosopimus. En ole muuta väittänytkään."

No et todellakaan ole, mutta etpä ole tuosta liittosopimustakaan pystynyt tekemään vaikka sellaiseksi sitä väität.

"Sotasuunnitelmien perusteena oli aluejako. Puna-armeija vain myöhästyi kehnon johatmisen takia."

Mutta molemmat tekivät ne sotasuunnitelmansa ihan itse toista kuulematta ja toteuttivat suunnitelmansa itse, toisesta välittämättä. Taitaapa olla varsin harvinainen "liitto" tällainen missä molemmat toimivat ihan yksin.

"Näyt käsittävän, että on erilaisia sopimuksia. Sitähän minä yritin selittää"

Erilaisia sopimuksia todellakin on, mutta liitosta tehdään ihan omansa sellainen. Sinä et näköjään käsitä, että mitä tahansa sopimusta ei voi liittosopimukseksi julistaa jos parempaakaan ei ole tarjolla, ei vaikka mieli kuinka tekee.

Lue lisää

oli Ryti-Ribbentrop 26.6.44. Sen sanoi Mannerheim irti Keitelille 17.8. Siis reilun puolitoista kuukautta kesti se liittolaisuus. Aseveljia oli toki oltu pitkään ja hyvässä yhteistyössä kuten kunnon aseveljien tulee. Omituista olisi ollut se, ettei yhdessä olisi toimittu.

Turhaan stallariparka veivailet juttujasi.

joka tehtiin kirjoitti:

oli Ryti-Ribbentrop 26.6.44. Sen sanoi Mannerheim irti Keitelille 17.8. Siis reilun puolitoista kuukautta kesti se liittolaisuus. Aseveljia oli toki oltu pitkään ja hyvässä yhteistyössä kuten kunnon aseveljien tulee. Omituista olisi ollut se, ettei yhdessä olisi toimittu.

Turhaan stallariparka veivailet juttujasi.

Lue lisää

"Siis reilun puolitoista kuukautta kesti se liittolaisuus."

1941-44 on vähän pidempi aika kuin puolitoista kuukautta.

Suomi ja Saksa olivat liittolaisia vuodesta 1941 alkaen ilman mitään turhanpäiväsitä ruksien piirtelyä paperihinkin. Käytännön toiminta sen liiton todistaa, ei siihen mitään selityksiä nimmarien puuttumisesta tarvita, eikä ne köyhät selitykset sitä liittolaisuutta kumoa. Aseveli ja kanssasotija -höpinöillä yritetään vain lieventää sitä ikäväksi koettua tosiasiaa, että Suomi oli ainoana länsimaisena demokratiana liitossa natsien kanssa, eli yritetään hätäpäisesti tehdä pesäeroa natseihin. Jo Hitler julisti Suomen liittolaiseksi radiopuheessaan ja siitä lähtien suomalaiset ovat yrittäneet asiaa häpeillen selitellä joksikin muuksi. Asia näyttää vaivaavan eniten juuri niitä, jotka häpeillen pitävät kiinni näistä aseveli ja kanssasotija-höpinöistä, ikään kuin liittolainen olisi jokin kirosana. Ei se ole, sillä Saksan kanssa liittoutuminen oli Suomen elinehto, eikä siinä ole siksi mitään häpeämistä.

,.,.,.,.,.,.,. kirjoitti:

"Siis reilun puolitoista kuukautta kesti se liittolaisuus."

1941-44 on vähän pidempi aika kuin puolitoista kuukautta.

Suomi ja Saksa olivat liittolaisia vuodesta 1941 alkaen ilman mitään turhanpäiväsitä ruksien piirtelyä paperihinkin. Käytännön toiminta sen liiton todistaa, ei siihen mitään selityksiä nimmarien puuttumisesta tarvita, eikä ne köyhät selitykset sitä liittolaisuutta kumoa. Aseveli ja kanssasotija -höpinöillä yritetään vain lieventää sitä ikäväksi koettua tosiasiaa, että Suomi oli ainoana länsimaisena demokratiana liitossa natsien kanssa, eli yritetään hätäpäisesti tehdä pesäeroa natseihin. Jo Hitler julisti Suomen liittolaiseksi radiopuheessaan ja siitä lähtien suomalaiset ovat yrittäneet asiaa häpeillen selitellä joksikin muuksi. Asia näyttää vaivaavan eniten juuri niitä, jotka häpeillen pitävät kiinni näistä aseveli ja kanssasotija-höpinöistä, ikään kuin liittolainen olisi jokin kirosana. Ei se ole, sillä Saksan kanssa liittoutuminen oli Suomen elinehto, eikä siinä ole siksi mitään häpeämistä.

Lue lisää

Hitlerin kanssa? Mistä maasta olisikaan kysymys.
Ei kannata jorista puolitotuuksia, jollei pyty olemaan itselleen REHELLINEN!