Okei, eli revin varpaiden kynsiä, kynsinauhoja ja joskus ihoakin siitä ympäriltä. Lisäksi revin kuivaa ja kuollutta ihoa kantapäistäni. Ei siinä vielä mitään, mutta tämä on ihan jokapäiväistä. Teen sitä etenkin himassa (esim tv:tä katsellessa tai tietokoneella ollessani), mutta nykyään yhä enemmän, huomaan tekeväni sitä missä tahansa, töissä, koulussa, kaupungilla.... oikeastaan missä vaan kunhan saan vain tilaisuuden, ja kun tämän repimisen makuun kerran pääsee, on sitä erittäin vaikea lopettaa ennen kuin olen tyytyväinen "looputulokseen" (=eli saanut häiritsevät terävät ihon-/kynnenpalaset irti).
Toinen repimiseen liittyvä ongelma on, että revin helposti ihoa tai kynsiä liikaa... Nii, että jalkani vuotavat melko usein verta ja ovat hyvin kipeät. Tässä viime aikoina minun on ollut joka ikinen aamu vaikea kävellä, koska varpaani ovat olleet kipeät, tai en pysty astumaan kunnolla kantapäilleni haavojen takia. Yritän kovasti välttää tekemästä jaloilleni liikaa tuhoa, mutta se on nähtävästi aika mahdotonta ://
Häpeän tapaani, sillä muita ihmisiä se inhottaa niin suunnattomasti... Heidän mukaansa minula on maailman rumimmat varpaat, yököttävimmät kantapäät ja kuulemma tämä on muutenkin sairasta...
Eli onko tämä toimintamalli joku pakko-oire vai jotain ihan muuta ja pitäiskö tälle asialle tehdä jotain? En tiedä itse haluanko päästä tavastani eroon, sillä se auttaa minua hallitsemaan stressiä... ja jollain tapaa rakastan sitä, vaikka toisaalta inhoan sitä, kun varpaihini ja kantapäihini sattuu niin paljon etten pysty kävellä... Mutta kai tälle asialle pitäisi nyt jotain pikkuhiljaa tehdä, sillä muiden ihmisten kommentit alkavat olla jo sitä luokkaa, että en enää kestä kuulla niitä :o
kiva jos edes joku jaksoi lukea pitkän sepustukseni :)
Toinen repimiseen liittyvä ongelma on, että revin helposti ihoa tai kynsiä liikaa... Nii, että jalkani vuotavat melko usein verta ja ovat hyvin kipeät. Tässä viime aikoina minun on ollut joka ikinen aamu vaikea kävellä, koska varpaani ovat olleet kipeät, tai en pysty astumaan kunnolla kantapäilleni haavojen takia. Yritän kovasti välttää tekemästä jaloilleni liikaa tuhoa, mutta se on nähtävästi aika mahdotonta ://
Häpeän tapaani, sillä muita ihmisiä se inhottaa niin suunnattomasti... Heidän mukaansa minula on maailman rumimmat varpaat, yököttävimmät kantapäät ja kuulemma tämä on muutenkin sairasta...
Eli onko tämä toimintamalli joku pakko-oire vai jotain ihan muuta ja pitäiskö tälle asialle tehdä jotain? En tiedä itse haluanko päästä tavastani eroon, sillä se auttaa minua hallitsemaan stressiä... ja jollain tapaa rakastan sitä, vaikka toisaalta inhoan sitä, kun varpaihini ja kantapäihini sattuu niin paljon etten pysty kävellä... Mutta kai tälle asialle pitäisi nyt jotain pikkuhiljaa tehdä, sillä muiden ihmisten kommentit alkavat olla jo sitä luokkaa, että en enää kestä kuulla niitä :o
kiva jos edes joku jaksoi lukea pitkän sepustukseni :)
Vastaukset 16
Vanhimmat
...todellakaan osaa auttaa minua ongelmani kanssa? :S
Se ei ole sairaus.
Jos et itse pysty selvittämään ongelmaasi, niin tukeudu perheeseen, sukulaisiin, ystäviin, yhteisöön, ja jos olet uskovainen niin kirkkoon.
... mä jotain tukea muka ystävistä tai perheestä saan kun ne kaikki vaan hokevat kuinka sairasta ja kuvottavaa tämä on ja, että minun pitäis lopettaa tämä tapani tuosta vain. En pysty lopettamaan ja toiseksi, en tosiisani koe, että kirkko osaisi auttaa minua ongelmani kanssa...
kemikaalin jonka syöminen saa sinut lopettamaan tapasi?
Kyllä niitä on mutta niiden haittavaikutukset ovat paljon pahemmat kuin kynsien tai ihon repimisen haittavaikutukset.
Mitä jos kokeilisit lievittää stressiä jollain muulla konstilla?
::MUtta itselläni on pakko-oire pitää koti siistinä..jo monta vuottaa...voi hitto se on hirveetä kun sen ajan vois käyttää johonkin järkevämpäänkin..pikkuhiljaa se on vähentynyt kyllä, ja olen tehnyt muita juttuja..lähes kaikki liittyy kuitenkin siisteyteen, Yleensä kyllä paljon siivoan tms. mietin siisteyttä kodissani. Tämä koskee eritoten sitä kotia tai paikkaa missä olen. Eli pidän vieraissakin ollessa ns. paikat siistinä ainakin minun jälkeeni. Tottakai myös ns. sotken esim. kesällä puutarhajuttuja..mutta sen jälkeen peseydyn ilman muuta. miltä tämä kuulostaa toisista?? Voisiko olla pakko-oireista..ja toisaalta voiko siitä parantua kokonaan?
Saija-71
pääseminen alkaa siitä, että ei ajattele sitä sairautena vaan pahana tapana.
...sanonut suoraan, että haluan jonkun pilleripurkin, jolla kaikki ongelmani katoavat. lähinnä haluaisin tietää, mikä minua oikein vaivaa ja mitä asialle voi oikeasti tehdä. Esim. perheestä ei ole mitään apua, sillä perheeni ei osaa tarjota sitä tietoa mitä tarvitsen. Olisin hyvin halukas kuulemaan jos täällä olisi joku jolla olisi ehkä kokemusta tai muuten vain pätevää tietoa oireistani...
stressiä jollain muulla keinolla.
voisitko ottaa asian esille esim kouluterveydenhuollossa? varmaankin siellä osaavat auttaa tai ainakin ohjata eteenpäin...
Voisin kyllä mennäkin ehkä tapaamaan kouluterkkaria, mutta harmi vaan, että nyt olen lomalla ja koulu alkaa vasta elokuussa ;) mutta ei kai tämä mitenkään kovin akuuttikaa tai kiireellinen tapaus ole. Mutta siinä olet varmasti oikeassa, että kouluterveydenhuollossa osattaisiin varmasti neuvoa minua.
Kyseessä on pakko-oireisen häiriön yksi ilmenemismuoto, dermatillomania:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Dermatillomania
Itse kaivan jatkuvasti nenää, mikä myöskin on yksi pakko-oireisen häiriön ilmenemismuoto. Teen sitä erityisen paljon silloin, kun olen stressaantunut / ahdistunut.
Tuliun siis samaan lopputulokseen kuin sinä ku vähän surffailin... mutta pitäisikö minun varata aika spykiatrille asian takia, vai vaan luottaa siihen, että kun oikeasti tiedostan ongelmani, voin päästä siitä eroon omin avuin...?
Kun noihin mielenterveyspalveluihin on niin hirviä jono, niin ehkä avun saat nopeammin itse tekemällä asialle jotain, nyt kun tosiaan tiedostat tuon ongelman. Voit esim yrittää korvata tuon toiminnon jollakin muulla asialla.. Itse esim. teen niin, jos huomaan että sormi on taas menossa nenään, niin painan sen jonnekkin muualle, otan korvasta kiinni tai pistän sormet ristiin tms.
Mutta jos vaan siltä tuntuu, että tarvitsisi jonkun ihan ammattilaisen neuvoja niin ota ihmeessä yhteyttä esim. mielenterveystoimistoon. Sieltähän voi saada ihan vaikka puhelimessa apua tähän tilanteeseen.. siellä varmasti osaavat neuvoa / ohjata tarvittaessa eteenpäin. Tsemppiä!
kaivaa nenää liian paljon! Ovatko suurin osa lapsista mielisairaita ns. hulluja?
Miksi tulet tänne palstalle horisemaan, onhan noita muitakin foorumeita.
Taidat olla provo, mutta kerron nyt kuitenkin että nenänkaivuu on kaikille tuttua ja ihan normaalia puuhaa. Silloin, kun aikuinen ihminen kaivaa julkisella paikalla kuonoansa ihan vain siksi, ettei voi hillitä itseään, kaivaa kuin viimeistä päivää, tolkuttomasti ja niin paljon, että nenän limakalvot ovat rikki, verta vaan vuotaa ja nokka on kipeänä niin ei se silloin kuule ole enää ihan tervettä.
ei ole enää terve, mutta käytös ei voi olla terve tai sairas.