KIELIMUURI RUSKEASUOLLA
Suomenkielisille ei myydä mökkejä
Suomenkielisille annetaan huutia Ruskeasuon siirtolapuutarha-alueella.
Ruskeasuon siirtolapuutarhamökkejä ei myydä suomenkielisille, jotka eivät puhu ruotsia.
Siirtolapuutarhayhdistyksen ruotsinkielinen hallitus hyväksyy uudet jäsenet, joiden edellytetään osaavan ruotsia. Mieluummin äidinkielellä.
Kaupat jäivät tekemättä
Kielikynnys on niin korkea, että äskettäin siirtolapuutarhamökkiä ostamassa ollut helsinkiläisrouva joutui luopumaan ostohankkeesta.
- Kyllä se pitää paikkansa. Yksi asiakkaani hylättiin, koska hänen äidinkielensä ei ollut ruotsi.
Mökkiä välittänyt kiinteistönvälittäjä, joka ei halua nimeään julkisuuteen, kertoo kauppojen jääneen kieliasian takia syntymättä.
- Tosi omituista, että tällä tavoin syrjitään.
Narsissitie 92:ssa sijaitseva mökki on edelleen myymättä. Useat ostajaehdokkaat ovat luopuneet ostamisesta kielikynnyksen takia.
- Nämä mökit on näköjään korvamerkitty ruotsinkielisille. He ovat vallanneet alueen. Jopa vedet ja sähköt on uhattu katkaista suomenkielisiltä tulijoilta, kertoo yksi mökinomistaja.
"Joka mökissä ruotsalainen"
Onko ruotsinkielisessä yhdistyksessänne sellaiset säännöt, ettei suomenkielisiä hyväksytä yhdistyksen jäseneksi, yhdistyksen puheenjohtaja Marina Göransson?
- Joo, näin on.
Mihin se perustuu?
- Yhdistyksen sääntöihin.
Kuulostaa erikoiselta, kun Suomessa asutaan, ettei suomen kieltä saisi puhua.
- Jos lukee Suomen yhdistyssäännöt, niin jokaisella yhdistyksellä saa olla omat säännöt.
- Nämä nykyiset säännöt tulivat voimaan vuonna 1998. Kaikilla yhdistyksillä on omat säännöt - oli se sitten Folkhälsan tai Vapaamuurarit.
Ellei yhdistyksen hallitus hyväksy uutta jäsentä, sitten ei hyväksytä yhdistyksen jäseneksi, eikä saa ostaa tonttia?
- Aivan.
Onko suomenkielisiä paljon hylätty?
- Olen ollut neljä vuotta ollut, en osaa oikein sanoa, kuinka paljon 90 vuodessa on hyväksytty tai ei hyväksytty.
- Kolme varmaan on hyväksytty neljän vuoden aikana - he puhuvat kiitettävää ruotsia.
Kuinka paljon ruotsinkielisiä ja paljonko suomenkielisiä on Ruskeasuon siirtolapuutarhassa?
- Meillä on 114 mökkiä. Siitä voitte laskea. Joka mökissä on ruotsalainen. Ehkä jotkut harvinaisuudet eivät ole.
Te olette kuitenkin kaupungin vuokralaisia. Ja kaupungin säännöissä ei puhuta mitään siitä, että pitää puhua tiettyä kieltä.
- Ei, älä sekoita. Ruskeasuon siirtolapuutarha on tehnyt kaupungin kanssa vuokrasopimuksen 30 vuodeksi.
- Ja vuokrasopimuksessa ei tarvitse olla mitään erillisiä sääntöjä - muuta kuin mitä kaupunki vaatii meiltä yhdistyksenä.
"Savolaiselle vaikea ymmärtää"
Joka tapauksessa on erittäin omituista, että teillä on siellä kielipakko!
- Joo, jonkun savolaisen mielestä se voi olla vähän vaikea ymmärtää.
Te olette kuitenkin kaupungin, veronmaksajien maalla, ja yhdistys määrää, mitä kieltä siellä puhutaan...
- Pitäisi lukea ensin yhdistyssäännöt läpi, niin voidaan puhua lisää...
Siellä oli Narsissitie 92:ssa myynnissä olevalle tontille ostaja. Kauppa peruuntui, kun häntä ei hyväksytty yhdistyksen jäseneksi. Pitääkö paikkansa?
- Minä pyysin, että tämä rouva soittaa kuudelle hallituksen jäsenelle. Hän ei viitsinyt soittaa kuin varapuheenjohtajalle, joka ei hyväksynyt häntä hallituksen jäseneksi.
- Puolet hallituksen jäsenistä täytyy hyväksyä uuden jäsenen. Tämä rouva ei soittanut kuin yhdelle, ja luopui ostamisesta sen jälkeen, kun yksi sanoi ei.
Suomenkielisille ei myydä mökkejä
Suomenkielisille annetaan huutia Ruskeasuon siirtolapuutarha-alueella.
Ruskeasuon siirtolapuutarhamökkejä ei myydä suomenkielisille, jotka eivät puhu ruotsia.
Siirtolapuutarhayhdistyksen ruotsinkielinen hallitus hyväksyy uudet jäsenet, joiden edellytetään osaavan ruotsia. Mieluummin äidinkielellä.
Kaupat jäivät tekemättä
Kielikynnys on niin korkea, että äskettäin siirtolapuutarhamökkiä ostamassa ollut helsinkiläisrouva joutui luopumaan ostohankkeesta.
- Kyllä se pitää paikkansa. Yksi asiakkaani hylättiin, koska hänen äidinkielensä ei ollut ruotsi.
Mökkiä välittänyt kiinteistönvälittäjä, joka ei halua nimeään julkisuuteen, kertoo kauppojen jääneen kieliasian takia syntymättä.
- Tosi omituista, että tällä tavoin syrjitään.
Narsissitie 92:ssa sijaitseva mökki on edelleen myymättä. Useat ostajaehdokkaat ovat luopuneet ostamisesta kielikynnyksen takia.
- Nämä mökit on näköjään korvamerkitty ruotsinkielisille. He ovat vallanneet alueen. Jopa vedet ja sähköt on uhattu katkaista suomenkielisiltä tulijoilta, kertoo yksi mökinomistaja.
"Joka mökissä ruotsalainen"
Onko ruotsinkielisessä yhdistyksessänne sellaiset säännöt, ettei suomenkielisiä hyväksytä yhdistyksen jäseneksi, yhdistyksen puheenjohtaja Marina Göransson?
- Joo, näin on.
Mihin se perustuu?
- Yhdistyksen sääntöihin.
Kuulostaa erikoiselta, kun Suomessa asutaan, ettei suomen kieltä saisi puhua.
- Jos lukee Suomen yhdistyssäännöt, niin jokaisella yhdistyksellä saa olla omat säännöt.
- Nämä nykyiset säännöt tulivat voimaan vuonna 1998. Kaikilla yhdistyksillä on omat säännöt - oli se sitten Folkhälsan tai Vapaamuurarit.
Ellei yhdistyksen hallitus hyväksy uutta jäsentä, sitten ei hyväksytä yhdistyksen jäseneksi, eikä saa ostaa tonttia?
- Aivan.
Onko suomenkielisiä paljon hylätty?
- Olen ollut neljä vuotta ollut, en osaa oikein sanoa, kuinka paljon 90 vuodessa on hyväksytty tai ei hyväksytty.
- Kolme varmaan on hyväksytty neljän vuoden aikana - he puhuvat kiitettävää ruotsia.
Kuinka paljon ruotsinkielisiä ja paljonko suomenkielisiä on Ruskeasuon siirtolapuutarhassa?
- Meillä on 114 mökkiä. Siitä voitte laskea. Joka mökissä on ruotsalainen. Ehkä jotkut harvinaisuudet eivät ole.
Te olette kuitenkin kaupungin vuokralaisia. Ja kaupungin säännöissä ei puhuta mitään siitä, että pitää puhua tiettyä kieltä.
- Ei, älä sekoita. Ruskeasuon siirtolapuutarha on tehnyt kaupungin kanssa vuokrasopimuksen 30 vuodeksi.
- Ja vuokrasopimuksessa ei tarvitse olla mitään erillisiä sääntöjä - muuta kuin mitä kaupunki vaatii meiltä yhdistyksenä.
"Savolaiselle vaikea ymmärtää"
Joka tapauksessa on erittäin omituista, että teillä on siellä kielipakko!
- Joo, jonkun savolaisen mielestä se voi olla vähän vaikea ymmärtää.
Te olette kuitenkin kaupungin, veronmaksajien maalla, ja yhdistys määrää, mitä kieltä siellä puhutaan...
- Pitäisi lukea ensin yhdistyssäännöt läpi, niin voidaan puhua lisää...
Siellä oli Narsissitie 92:ssa myynnissä olevalle tontille ostaja. Kauppa peruuntui, kun häntä ei hyväksytty yhdistyksen jäseneksi. Pitääkö paikkansa?
- Minä pyysin, että tämä rouva soittaa kuudelle hallituksen jäsenelle. Hän ei viitsinyt soittaa kuin varapuheenjohtajalle, joka ei hyväksynyt häntä hallituksen jäseneksi.
- Puolet hallituksen jäsenistä täytyy hyväksyä uuden jäsenen. Tämä rouva ei soittanut kuin yhdelle, ja luopui ostamisesta sen jälkeen, kun yksi sanoi ei.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Rouva halusi suoraan hallitusen jäseneksi,
siis ei edes vielä omistanut mökkiä?
Outoja "johtajapyrkyreitä" nämä suomenekieliset.
Jos nämä talalaiset rasistit omistaisivat mökkejä tuolla
alueella, saattaisi ruotsinkielisten henkikulta
olla vaarassa, ainakin täällä netissä lukemieni
uhkailuviestien perusteella. Joten on aivan ymmärrettävää,
jos ruotsinkieliset haluavat nauttia vapaa-ajastaan
ilman häiriköitä.
Onhan meilläkin SuomalaisuudenLiitto, jolla on
omat omiteuiset ehtonsa jäseniksipyrkiville.
Miksi muualla ei saisi noita sääntöjä olla?
Kaupunki puuttuu kieliongelmaan
-Asiaan tullaan puuttumaan heti kun se on mahdollista, kertoo asiamies Pekka Mukkala rakennusvirastosta.
Kaupunki puuttuu kieliongelmaan
- Kaupungin kanta on, että siirtolapuutarhayhdistyksen jäseneksi ei tarvitse liittyä. Eikä kieliasiasta puhuta sopimuksessa mitään, vakuuttaa asiamies Pekka Mukkala rakennusvirastosta.
Mukkalan mukaan kaupungin ja siirtolapuutarhayhdistyksen vuokrasopimusta on mahdollisuus muuttaa muutaman vuoden päästä.
- Kielikysymys pannaan korvan taakse. Ehtoja voidaan muuttaa niin, ettei yhdistykseen ole pakko kuulua.
- Onhan se outoa, jos yhdistyslain perusteella voi erotella ihmisiä kielen, rodun, uskonnon tai muun asian takia, ihmettelee Mukkala.
Hän korostaa, että helsinkiläisyys on tärkein kriteeri mökkien vuokraamisessa.
- Myöskään toista siirtolapuutarhamökkiä ei saa olla.
Yhdenvertaisuus pitäisi olla
Valtiosääntöoikeuden emeritusprofessori Mikael Hidèn pyörittelee problematiikkaa lähinnä siltä kannalta, onko kyseessä julkisoikeudellinen vai yksityisoikeudellinen järjestely.
- Jos alue on julkisoikeudellisessa omistuksessa, sen käyttämisessä yleiseen virkistykseen pitäisi myös kielellisen yhdenvertaisuuden toteutua.
Hidénin mukaan on aiheellista myös kysyä, voiko kaupunki vuokrata aluetta sillä tavalla, että kielellinen yhdenvertaisuus ei toteudu.