Pohjoismainen hyvinvointivaltio, joidenkin mielestä demareiden luoma maanpäällinen paratiisi, mutta kun katsotaan millaisissa asunnoissa suomalaiset elävät niin surulliseksi tulee. Jos vertaa keski-Eurooppaa, jenkeistä nyt puhumattakaan, niin keskituloinen suomalainen perhe asuu pienissä ja kalliissa asunnoissa!
Miten tämä on mahdollista, eikö asumisväljyyden pitäisi olla aivan olennainen osa elämisen laatua, ainakin lapsiperheissä? Sinkkuna sitä nyt vielä voikin jossain pienessä kopissa asua...
Miten tämä on mahdollista, eikö asumisväljyyden pitäisi olla aivan olennainen osa elämisen laatua, ainakin lapsiperheissä? Sinkkuna sitä nyt vielä voikin jossain pienessä kopissa asua...
Vastaukset 13
Vanhimmat
Mutta nyt kuulemma halutaan entistä pienempiä asuntoja! Musta tuntuu, että tämä asia on ymmärretty väärin. Ei ihmiset pienempiä asuntoja halua vaan halvempia! Eikö tätä asia tajuta vai olenko minä väärässä.
Kolmiosta mennään kaksioon, koska kaksio on halvempi. Eikä kukaan ostaisi tai vuokraisi yksiötä, jos yksiö maksaisi yhtä paljon kuin kaksio. Mutta nyt huudetaan, että pitää saada lisää yksiöitä ja kaksioita, niistä on kauhea pula ja tähän huutoon on vastattukin. Pitäisi huutaa, että halutaan halvempia kolmioita ja neliöitä.
Vähän pelkään, että tällä tavalla vaan saadaan ensin kaksiot maksamaan kolmion verran ja sitten onkin taas sama, ostaako/vuokraako kasion vai kolmion ja näin saadaan lopulta tyhjilleen jääneet kolmiot ja neliöt kaupaksi.
Kauhea pula on halvemmasta asumisesta, ei pienemmistä asunnoista!
> Mutta nyt kuulemma halutaan entistä pienempiä asuntoja!
Ei ole tuhnun lehtiroskikseen vielä kantautunut uutisia siitä, millainen on väestörakenne suuremmissa kaupungeissa.
> Musta tuntuu, että tämä asia on ymmärretty väärin. Ei ihmiset pienempiä asuntoja halua vaan halvempia!
No joo, tottakai jengi haluaa suuremman asunnon ja halvalla / lottovoitolla ja hyvällä sijainnilla = kaupungin keskustassa, järven rannalla ja 0,5 km etäisyydellä lähimpään naapuriin.
Mutta siis puhuttaessa realistisista vaatimuksista, niin silloin on kaksioilla kysyntää, kun valtaosa talouksistakin on sinkkuja/dinkkuja.
> Pitäisi huutaa, että halutaan halvempia kolmioita ja neliöitä.
Häh? Näistähän on jo lähiöissä ylitarjontaa ja hinnat sen mukaiset. Kannattaisi vuokraluuserinkin herätä 2000-luvulle. Kaupungeissa on enemmistö sinkkuja / dinkkuja - eikä kyse ole pelkästään nuorista, vaan merkittäviä ryhmiä ovat myös keski-ikäiset (suuret ikäluokat), joilta on jo penskat lähteneet maailmalle, sekä > viisikymppiset, jotka ovat a) eronneet tai b) puoliso kuollut.
Mitä kuusikymppinen leski tekee kolmella, ahtaalla, makuuhuoneella?
On ihan järjetöntä rakentaa (Helsingin malliin) pakkosyötöllä 100 m² kerrostaloasuntoja, jotka tontti- yms. kustannusten vuoksi maksavat 400 000 €/kpl. Kun lapsiperheitä kuiteskin enemmän kiinnostaa rivi- ja omakotitalot - etenkin tuolla hinnalla. -> Näiden, huonosti kaupaksi menevien, suurperhe-asuntojen rakentamiskustannuksia on varmasti jyvitetty myös kaksioiden hintoihin.
Omakotitalopuolellakin on ollut möhkötautia ... aikakin asuntomessuilla kun on menoa katsellut, niin se ei ole talo eikä mikään, ellei siinä ole vähintään 170 neliötä. Eli sinkkujen/dinkkujen vaihtoehdot puuttuvat lähes tyystin.
Sinkkukin haluaa kolmion. Olen sinkku ja mulla on sinkkututtavia ja meillä kaikilla on kolmiot. Tästä oli hiljattain myös artikkeli, että sinkkukin haluaa kolmion.
Keski-ikäisellä sinkulla on lapsia, jotka tulee kylään lastenlasten kanssa, vaikkapa jouluna syömään ja siksi hän ottaisi mielellään kolmion. Akateemisella sinkulla on niin paljon kirjoja, että hän haluaisi erillisen työhuoneen. Vain opiskelijalle oikeasti riittää yksiö ja sekin vain ihan ensi hätään. Jos ei ole parveketta, niin sinne tukehtuu vieläkin nopeammin.
Kolmio on kuitenkin aina kaksiota kalliimpi, vaikka niillä ei olisi kysyntääkään, mikä on ihmeellistä. Ja siksi halutaan kaksioon, kun se on halvempi.
Jep. Hinnasta kaikessa kyse. Ei ihmiset tosiaan pienempiä asuntoja halua, vaan halvempia sellaisia.
Tämä on aivan sama ilmiö, kun työnantajat ruikuttaa työvoimapulaa. Eihän niillä tosiasiassa mitään työvoimapulaa ole koskaan ollut, ainoastaan pula halvoista tai ilmaisista työntekijöistä.
> Keski-ikäisellä sinkulla on lapsia, jotka tulee kylään lastenlasten kanssa, vaikkapa jouluna syömään ja siksi hän ottaisi mielellään kolmion.
Mitenkä kolmio auttaa tässä kohtaa? Nykyään on sekä keittiöt että kylpyhuoneet (johtuen mm. pyörätuolimitoitusvaatimuksista) piirretty lähestulkoon samalla sabluunalla asunnon koosta riippumatta. Eli ostamalla kolmion saat ainoastaan yhden, ahtaan, makuuhuoneen lisää verrattuna kaksioon.
Suunnittelu on (viranomaisten hellässä ohjauksessa) aika pahasti jämähtänyt tähän isä äiti 2 lasta -kaavaan, vaikka todellisuus on pääkaupunkiseudulla jotain ihan muuta - perhekunnan keskikoko muistaakseni 1,7 henkeä!
Eli väljyydelle voisi kyllä olla kysyntää ... mutta tarkoitan nimenomaan tilojen väljyyttä, en nykytyylista ratkaisua, jossa isomman asunnon pohja jaetaan ihan yhtä pieniksi kopeiksi kuin jonkin 50 m² kaksionkin.
> Akateemisella sinkulla on niin paljon kirjoja, että hän haluaisi erillisen työhuoneen.
No, tämä onkin ihan validi pointti. Paitsi että jos huoneet olisi piirretty muulla kuin minimimitoituksella (jotta saadaan max. määrä makuuhuoneita), tällaisen työpisteen saisi rakenneltua juurikin niiden kirjahyllyjen yms. kalusteiden avulla johonkin nurkkaan.
> Vain opiskelijalle oikeasti riittää yksiö ja sekin vain ihan ensi hätään. Jos ei ole parveketta, niin sinne tukehtuu vieläkin nopeammin.
Parvekkeettomuus on vanhojen asuntojen ongelma. Uusiin, yksiöihinkin, on tavattu rakentaa parvekkeet jo 80-luvulta lähtien.
Mutta, kuten varmaan huomasitkin, en suositellut yksiötä kenellekään pysyväksi ratkaisuksi. Kyllä kämpästä pitää löytyä edes yksi ovi, jonka taakse voi piilotella rojuja / piiloitua vaatteita vaihtamaan jne.
Yleensä sinkut ovat nuorehkoja ihmisiä joilla ei ole tarvetta/varaa ostaa kolmiota, ei ainakaan kaupungin keskustasta.
Tavallinen suomalainen perhe asuu ahtaasti, huoneet ovat pieniä, muistuttavat enemmänkin vankiselliä kuin huonetta. Nelihenkinen perhe joka asuu kerrostalossa, on vain yksi vessa ja suihku. Äänieristykset surkeita, tästä joutuu vielä maksamaan itsensä kipeeksi, ainakin pk-seudulla.
Ulkomailla käydessä huomaa miten surkeita suomalaisten kodit ovat. Ahtaita, huonosti varusteltuja, kalliita.
Ai hurja, vuokraloinen on päässyt käymään Ruåtsissa.
Sen kauemmaksi ei kannata mennäkään. Voi tulla karu totuus eteen. Esim. Italiassa tuppaa 3-kymppisetkin asumaan vielä mamman helmoissa, kun ei ole varaa omaan asuntoon.
Ja sitten siitä asuntojen laadusta... Suomessa asuntoon nyt sentään kuuluu se yksi kylppäri. Köpiksessäkin on vielä paljon vuokralääviä, joilla on yhteiset pesutilat. sitten sellainen pikkujuttu, että LVI-tekniikka on aika kivikautista monessakin Euroopan maassa, esim. lattiakaivo kylpyhuoneessa vielä keksimättä (ammeessahan sitä peseydytään...) Englannissa samaa vaivaa myös Alankomaiden suunnalla, lämmitys huonekohtaisilla kaasulämmittimillä, keskuslämmitystä ei ole (talvella kuuluukin olle kylmä / mennä sähköä/kaasua 1000 kWh/kk), pienet homekasvut jossain nurkassa (näkyvillä!) kuuluu asiaan talvella jne.
Varsinkin amerikalaisille on vaikea selittää pieniä suomalaisasuntoja.
Amerikalaisen on mahdoton ymmärtää, että ihmisten ostovoima jää täällä niin heikoksi. Olipa kyse sitten asunnoista tai autoista. Kun kolmekymppisen, korkeakoulutetun sinkun rahat riittävätä juuri ja juuri 40 neliöiseen kerrostalokaksioon (ja siitäkin saa maksaa itsensä kipeeksi!), ihmettelee amerikkalainen, miksi asunto on niin pieni?
Vielä enemmän ne toki ihmettelee, miksi auto on niin surkea. Niiden on vaikea tajuta, että autot on merksitä ja mallista riippuen 2-3 kertaa KALLIIMPIA kuin Pohjois-Amerikassa ja bensa maksaa myös hitusen enemmän.
Amerikkalainen ystäväni on sairaanhoitaja (registered nurse). Eihän sellainen tienää kuin USD 50000-60000 vuodessa, mutta kun uusi C230 Mersu maksaa USD 29000, ymmärtää amerikalaisen ostovoiman. EI tuntunut nimittäin uskovan, että samainen automalli, samalla varustelulla maksaa Suomessa noin USD 75000 (EUR 60000). Kerroin vielä perään, että Suomessa sairaanhoitaja tienaa alle EUR 30000 vuodessa. Em. henkilö melkein laski alleen ;)
Jaa mitä lääkärit tienaavat Jenkeissä? 3-20 kertaa paikalisen sairaanhoitajan palkan eli USD 150 000 - 1 000 000.
Elämä on.
Varmasti Amerikan ihmemaassa rikkain puolikas ihmisistä asuu paljon leveämmin kuin Suomessa mutta entäs se köyhempi puolikas?! Jenkeissä kymmenet miljoonat asuvat olosuhteissa jotka Suomessa herättäisivät suurta hämmästystä, kuinka maailman rikkaimmassa maassa voi ihmiset näin surkeasti asua. Kolikolla on kaksi puolta, Suomessa nyt sentään kaikilla on katto pään päällä!
> Amerikkalainen ystäväni on sairaanhoitaja (registered nurse). Eihän sellainen tienää kuin USD 50000-60000 vuodessa, mutta kun uusi C230 Mersu maksaa USD 29000, ymmärtää amerikalaisen ostovoiman.
Ja sitten kun hiffaat, että kaikesta pitää maksaa markkinahinta, alkaa pikkuhiljaa valkenemaan, minne ne rahat häviävät. Jos sairastut eikä sinulla ole vakuutusta ... se on voi voi. Muutamassa päivässä syntyy helposti kymppitonnin lasku ... myös Suomessa, mutta täällä sitä ei tarvitse maksaa omasta pussista!
Ja yliopistotason koulutus maksaa jo pelkkinä lukukausimaksuina yhden sata tonnia. Suomessa lukukausimaksut muutama satanen ruoka pari euroa/päivä .... suurin menoerä on kirjat!
Missä se on? Se on, kuules, peruttu jo vuonna 1989, jolloin porvarihallitus pääsi ensi kertaa vallan kahvaan. Vain rippeet ovat enää jäljellä, ja ne puretaan tämän hallituskauden aikana.
Halpoja asuntoja,niin vuokra kuin omistus,muutenkin hintataso on edullinen ja ilmasto sanoisinko ihanteellinen =)
http://www.fairproperties.com/index.htm